Järjestöjen talous kiristymässä?

Marraskuu 2017: "Aikamedian yt-neuvottelut päätökseen: kolme työsuhdetta irtisanottiin". Toukokuu 2018: "Iso Kirja ry:n hallitus on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut henkilöstönsä kanssa." Taustalla näissä on helluntailiike.

Huhtikuu 2018: "Helsingin Diakonissalaitoksen omistama Heponiemen hiljaisuuden keskus lopettaa toimintansa."

Viidesläisiä maaliskuu 2018: "Suomen Raamattuopiston Säätiössä (SROS) helmikuun alussa alkaneet yt-neuvottelut ovat päättyneet. - - Neuvottelujen päätteeksi jouduttiin irtisanomaan kolme henkilöä." ja vähän aiemmin vuonna 2016: "Suomen Ev.lut. Kansanlähetys kärsii tällä hetkellä pahimmasta kassatilanteesta pitkään aikaan.". Vuosia aiemmin 2013 Karkun evankelinen opisto yt-neuvotteli.

Otsikoista voi kuitenkin saada väärän kuvan. Voihan talous kohentua vaikkapa 10 % vuodessa viisi vuotta ja sitten pudota 30 % kerralla -- jolloin uutisoidaan vain pudotuksesta.

Toisaalta otsikoiden antama kuva voi olla oikeakin. Kärsiikö uskonnollinen toiminta, myös muu evlut seurakuntien, nyt yleisesti talousvaikeuksista?

8 kommenttia

  • Ei taida uskonnollisissa yhteisöissä taloudenpito olla sen järkevämpää kuin sekulaarilla puolellakaan. Syy lienee siinä, että molemmat käyttävät samoja toimintatapoja. Nousushdanteessa annetaan rahan pyöriä ja hankitaan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Olisiko niin, että Joosefin henki ei enää vaikuta? Lihavina vuosina ei vaeastoida vaan annetaan organisaation lihota, siitä kertovat yt-neuvottelut. Jos laskusuhdanteessa tullaan toimeen ilman irtisanottuja, niin herää kysymys: Mikä hyödytys niistä viroista on ollut noususuhdanteessa vai onko vain hyvän tahdon eleenä annettu työpaikkoja vähäisin perustein.

    Toisaalta sekularisoituvassa maailmassa ohenee helposti tarpeellisuuden tunne siitä, että pitäisi olla mukana jossain valtakirkon lisäksi ja pitää sitä yllä. Olen kuullut, että lompakko tulee viimeiseksi uskoon. Ihmiset keskimäärin investoivat omaan mukkavuuteensa auliisti varoja, mutta lähimmäisen tai järjestön tarpeista on helppoa säästää, kun seuraukset eivät tule ehkä tässä ajassa lainkaan esille. Toisaalta, joa on markkinoitu, että kaste, kerran vuodessa messussa käynti eli rippikoiulun käynti ja kirkkohäät ovat riittävä tae pelastukselle, niin miksi hätäillä jonkin yhdistyksen rahantarpeista.

    Kyllä kai se on niin, että hyöty ja satsaus kulkevat käsi kädessä, satsataan hyödylliseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Jori

    Vielä hassummin menee “ateistien kirkolla” eli Vapaa-ajattelijain liitolla

    Vuonna 2010 liitolla oli 1983 jäsentä

    Vuonna 2017 heitä oli enää 1364 jäsentä

    Jäsenmäärä on siis vähentynyt 68,78 prosenttiin tämän vuosikymmenen puolella eli siis melkein kolmanneksen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Marjaana Järvinen sanoo:

      Vapaa-ajattelijoiden liiton jäsenmäärä ei toki kerra ateistien tai uskonnottomien määrästä mitään.

      Uskontokuntiin kuulumattomien henkilöiden määrän kehitys taas voisi kertoa.

      Uskontokuntiin kuulumattomat henkilöt Suomessa

      Vuosi % Henkilöä 1950 2,8 % 112 000 1980 7,8 % 376 000 1990 10,2 % 511 000 2000 12,7 % 660 000 2005 14,5 % 762 000 2006 15,1 % 798 000 2007 15,9 % 841 000 2008 16,9 % 899 000 2009 17,7 % 945 000 2010 19,2 % 1 032 000 2011 20,1 % 1 088 000 2012 21,0 % 1 140 000 2013 22,1 % 1 204 000 2014 23,5 % 1 286 000 2015 24,3 % 1 336 000 2016 25,3 % 1 395 000 2017 26,3 % 1 451 000

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonnottomuus_Suomessa

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Marjaana Järvinen sanoo:

      Tulipa heikosti luettavaan muotoon tuo tilasto. No, enivei, uskontokuntiin kuulumattomien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa ainakin 67 vuotta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      Joo, VA-liittoon kaivataan lisää jäseniä.

      Mutta tämä ei kerro mitään blogini aiheesta. Sinä ehkä tunnet noita järjestöjä? Jos, niin osaat sanoa onko mielikuvani virheellinen, vai kuvaavatko valitsemani otsikot todellisuutta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: “Vielä hassummin menee “ateistien kirkolla” eli Vapaa-ajattelijain liitolla”

      Herra Roto ei nyt taida olla ihan terävimmillään, kun ei tunnu ymmärtävän, että jumalattomuuteen ei tarvita minkään sorttisia järjestöjä, seurakuntia tai muitakaan kuppikuntia. Jumalattomana kun voi nauttia elämästä ihan ilman minkään sorttisia jäsenyyksiä ja jäsenmaksuja kirkossa, enempää kuin Vapaa-ajattelijoissakaan.

      Siksi toiseksi joka vuosi jumalattomiin liittyy about 50 000 Suomen kansalaista eroamalla kirkosta. Eikä kirkon jäsenistäkään Jumalaan usko kuin pieni osa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Jaatila sanoo:

    Järjestöjen talous noudattelee usein yleistä talouskehitystä ja kristillisiä kansanopistoja kurittaa valtionosuusleikkaukset.

    Mutta tottahan se on, että tiukilla on moni järjestö. Vaan se on eräänlainen “normaalitilanne” – rahat ovat tiukilla olleet melkeinpä aina.

    Sanotaan, että viimeisenä ihmisessä kääntyy hänen kukkaronsa. Se on huomattu järjestöissä, jotka elävät vapaaehtoisen kannatuksen varassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Pitäisi tehdä kansalaisaloite, jossa kirkollisveron voisi ohjata sille taholle, minkä näkee hyväksi. Verojärjestelmä on hyvä, mutta valinnanvapaus puuttuu.

    Alkaa olemaan niitä aikoja kun kirkko jakaantuu myös talouden osalta, tietyt kirkon järjestöt saa ja toiset ei. Jokainen voi mielessään päätellä, mitkä instanssit ohjaa rahoja ja kenelle.

    Ilmoita asiaton kommentti