Jerusalemin kaduille rauhaa

Kävelin hotellista Suomen Lähetysseuran Felm-keskukseen sunnuntaina Jerusalemissa. Näyttää rauhalliselta. Poliiseja on jonkin verran normaalia enemmän. Aistin kuitenkin jännittyneisyyttä ilmassa. Hotellin ravintolassa kuulen paikallisten ja vierailijoiden keskusteluja, joita käydään pahoittelevaan sävyyn.

Tyyneys on näennäistä. Olen kokouksessa, jossa amerikkalainen kokousisäntä esittelee päivän mittaan tulleita kymmeniä turvallisuusraportteja mielenosoituksista, kahakoista ja yhteenotoista poliisin kanssa eri puolita maata. Näyttää siltä, että pitkään jäissä olleen rauhanprosessin lämpötila kylmeni entuudestaan.

Voi tietysti spekuloida, oliko Yhdysvaltojen presidentti Trumpin päätöksen ajoitus julistaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi kuitenkin tarkoin harkittu. Maailma on täynnä muitakin konflikteja ja jännitteitä.

Voi olla, että protesti rajoittuu vain tiukkaan sanalliseen kritiikkiin ja kaikki sen jälkeen jatkuu Business as Usual -periaatteella. Suullisesti maailman johtajat Israelin johtoa myöten puolustavat kahden valtion mallia. Käytännössä sen toteutumisen edellytykset heikentyvät päivä päivältä. Tilanne on umpikuja kaikille. Ymmärtääkseni kukaan ei halua yhden valtion ratkaisua, joka esimerkiksi Israelille on hyvin ongelmallinen.

Vietimme Lähetysseuran Felm-keskuksessa myös myöhäisen Suomen itsenäisyyspäivän kiitosjumalanpalveluksen. Kiitämme niistä mahdollisuuksista, jotka vapaus, yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat antaneet meille. Samalla tiedostamme, että kymmenen kilometrin säteellä on suuri joukko ihmisiä, jotka kaipaavat sitä, mitä meillä on.

”Autuaita ovat rauhantekijät”, oli Jeesuksen viesti näillä seuduilla.

Meillä ja maailmanyhteisöllä on kutsu löytää sellaisia ratkaisuja, joissa rauha ja oikeudenmukaisuus yhdistyvät.

Rauha ei synny mahtikäskyillä eikä toimenpiteillä, jotka koetaan syrjivinä. Luen Raamattua niin, että meidän tulee toimia vastuullisesti ja pyrkiä löytämään ratkaisuja, jotka mahdollistavat pysyviä rauhan rakenteita. Se edellyttää sitoutumista ja dialogia.

Ilmeisesti jossakin muualla tekstejä luetaan niin, että meidän ei tarvitse välittää seurauksista, koska loppu on lähellä. Kun jouluna muistamme enkelien laulua rauhasta, voin vain rukoilla, että se sitouttaa meitä ja maailman johtoa tekemään päätöksiä sellaisella tavalla, että enkelien laulun sanat voivat toteutua.

Rolf Steffansson
toiminnanjohtaja
Suomen Lähetysseura

Kirjoittaja

Missioblogi
Missioblogi

Missioblogin kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseurasta. He kertovat maailmanlaajan kirkon näkökulmasta globaaleista murroksista, kirkosta ja ihmisestä kaiken tämän keskellä. * Viron alueen nuorten Raamattu- ja lähetyskurssien vastaava Titta Hämäläinen * Viestintäjohtaja Iiris Kivimäki * Nepalin kirkollisen työn koordinaattori Elina Lind * Latinalaisen Amerikan kirkollisen työn koordinaattori Riikka Leskinen * ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen * ulkomaantyön johtaja Tero Norjanen