Korhosen kannanotto (täydennetty 10.1.)

Luin Kotimaa24:stä Vantaalla järjestettävästä "sovintotapahtumasta". Huomioni kiinnitti kohta "Seppo Kalliokoski kertoo, että hän on saanut tapahtumalle taustatukea myös kolmelta piispalta".

Näistä piispoista vähintään kaksi, ellei kolmekin, on hiippakuntamme ulkopuolelta. Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana kummeksun sitä, että muiden hiippakuntien piispat haluavat käyttää tämän tästä työaikaansa Vantaan seurakuntien johtamiseen. Luottamustoimessani en ole havainnut Helsingin hiippakunnassa minkäänlaista johtamisvajetta, jonka hoitamiseen tarvittaisiin muiden hiippakuntien piispojen työpanosta. Vantaan seurakuntia, kuten koko hiippakuntaa, johdetaan hyvin ja ammattitaitoisesti.

Kommentoin nyt asiaa, koska kyseessä ei ole ensimmäinen kerta. Aiemmin piispat Jolkkonen ja Peura ovat pyrkineet vaikuttamaan Vantaan seurakuntien lähetysbudjettien kohdennukseen. Piispa Seppo Häkkinen on pyrkinyt vaikuttamaan Helsingin seurakuntayhtymän kansainvälisiin määrärahoihin.

Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana pyydän muiden hiippakuntien piispoilta työrauhaa hiippakunnallemme ja sen seurakunnille. Muun Suomen piispat voivat ilmaista mielipiteitään myös Vantaan asioista samoin kuin muutkin kirkon jäsenet, mutta hiippakunnan ja seurakuntien toiminnan suunnittelun he voivat huoletta jättää Helsingin hiippakunnan omien toimijoiden vastuulle.

Vantaalla 6.1.2014

Johanna Korhonen

Helsingin hpk-valtuuston puheenjohtaja

 

JOHANNA KORHONEN TÄYDENTÄÄ 10.1.:

Korhonen kiittää lisätiedoista

Kiitän Vantaan Korson kirkkoherraa Pirkko Yrjölää lisätiedoista, jotka koskivat Korson seurakuntaan 9. helmikuuta suunniteltua "sovintotilaisuutta". Voin siis vapautua huolestani, että Helsingin hiippakunnan ulkopuoliset piispat olisivat pyrkineet vaikuttamaan seurakuntatyön suunnitteluun tai toteutukseen tässä nimenomaisessa tapauksessa.

Huoleni syy oli alkuperäisen uutisen virke "Seppo Kalliokoski kertoo, että hän on saanut tapahtumalle taustatukea myös kolmelta piispalta". Uutisesta ei käynyt ilmi, että kyseessä eivät olekaan viranhaltijat, vaan  eläkkeellä olevat eli entiset piispat. Näiden kysyminen puhujiksi on toki hieman eri asia kuin se, että virassa olevat piispat pyrkisivät aktiivisesti tarjoamaan "taustatukea" toisessa hiippakunnassa järjestettävään, kiistanalaisiin aihepiireihin liittyvään tilaisuuteen. Tällainen menettely olisi erikoista, mutta tästä ei nyt siis onneksi ollutkaan kyse.

Meillä Vantaalla on valitettavasti kokemusta ulkopuolisista, kohtuullisen voimakkaista vaikuttamisyrityksistä nimenomaan lähetystyön rahoitukseen liittyvissä asioissa. Olemme joutuneet muistuttamaan eräitä hiippakuntamme ulkopuolisia piispoja siitä, että seurakuntien budjeteista päättäminen ei laisinkaan kuulu piispojen toimivaltaan. Piispojen ei esimerkiksi kuulu neuvoa luottamushenkilöitä siinä, miten näiden tulee lähetysrahaäänestyksissä toimia. Sen, mille järjestöille seurakunnat tai seurakuntayhtymät myöntävät rahoitusta, päättävät seurakuntalaisia edustavat luottamushenkilöt. Olemme joutuneet käymään eräiden piispojen ja kirkkohallituksen virkamiesten kanssa keskustelua myös siitä, että luottamushenkilöille nimenomaan kuuluu myös eettinen harkinta lähetystyön rahoituksessa.

Kirkon vallankäytön rakenteissa on epäselviä piirteitä, joiden selvittäminen auttaa kirkkoa eteenpäin entistä vahvempana. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana pidän tärkeänä, että piispat, muut viran- ja toimenhaltijat ja luottamushenkilöt kukin tuntevat omat tehtävänsä,  velvollisuutensa ja oikeutensa, mutta myös valtuuksiensa rajat. Tarvittaessa rajanylityksistä on asiallisesti huomautettava.

Vallankäyttö ilman kontrollia johtaa aina huonoihin seurauksiin. Koska piispat käyttävät kirkossa valtaa, heidän vallankäyttönsä kontrollointi on tärkeää ja myös heidän oman etunsa mukaista. Luottamushenkilöiden vallankäyttöä puolestaan kontrolloi etenkin julkisuus: toimintamme tulee olla kaikkien arvioitavissa. Usein kontrolliksi riittää pelkkä avoimuus, astuminen kulissien takaa nähtäville. Kirkossa  ei ole salaisuuksia, kun ydinsanomammekin on julkisista julkisin. (Tällä en luonnollisesti tarkoita esim. lailla salassa pidettäviksi säädettyjä henkilötietoja yms.) Kirkon kaiken toiminnan tulee kestää läpivalaisu kirkkaalla valolla. Avoimuuden ja julkisuuden ei pitäisi olla kirkossa ongelma kenellekään.

Yksi käytännöllinen ja helppo avoimuuden muoto on nimien mainitseminen aina ja kaikkialla. Jos Korson tilaisuudesta viestittäessä olisi nimeltä mainiten kerrottu, että tilaisuuden järjestämiseen ovat myönteisesti suhtautuneet (eivätkä siis aktiivisesti ohjailleet) "emerituspiispat Virtanen, Lahtinen ja Nieminen", tämänkertaiselta piispojen vallankäyttöön liittyvältä huolelta olisi vältytty.

Johanna Korhonen

Helsingin hpk-valtuuston puheenjohtaja

236 kommenttia

  • Marja-Leena Nieminen sanoo:

    JK-n kannanotto on paljastunut pelkäksi kuplaksi. Siitä huolimatta toimittajaa sitoo journalistin vastuu. Hänen pitäisi ymmärtää, mitä itse on kirjoittanut ja tehdä siitä oikeat johtopäätökset. Kannanotossa on mielikuvituksen siivittämiä heittoja, joissa ihan oikeilla nimillä leimaavasti osoitellaan muutamia piispakuntamme jäseniä, vaikka asia metsään menikin. Eikö selittelyjen sijaan luottamushenkilön olisi vähintään kohtuullista ja korrektia esittää heille anteeksipyyntö?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Erkki O Auranen sanoo:

    JOHANNA KORHONEN EI TÄYTÄ RAAMATUN (=JUMALAN ASETTAMIA)KELPOISUUSVAATIMUKSIA LUOTTAMUSTOIMEENSA.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Erkki O Auranen Kommenttisi ei taida ihan liittyä tekstin aiheeseen. Johanna Korhonen joka tapauksessa on luottamustoimessaan ja on kirjoittanut sen minkä on kirjoittanut.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jani Salminen sanoo:

    K24 uutisoi sovintotapahtumasta: “kolme piispaa on saanut taustatukea tapahtumalle”. K24 jutussa mainitaan sanat riitely, oikeassaoleminen ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet.

    Johanna Korhonen reagoi uutiseen hanakasti kirjoituksella, jonka K24 julkaisee. Korhonen tulkitsee uutisen jatkumona hiippakuntansa ulkopuolisten piispojen yrityksille puuttua luottamushenkilöiden päätöksiin.

    Johanna Korhosen toimintaa kritisoivat reagoivat Korhosen kirjoitukseen hanakasti ja näkevät sen jatkumona siihen.

    Uutisessa todettiin kolmesta piispasta. Minäkin ajattelin, että kyse on virassa olevista piispoista, sillä emerituspiispathan eivät ole piispoja. Jos uutisessa olisi mainittu taustatuen antajana arkkipiispa, olisin kieltämättä ajatellut, että kyse on Mäkisestä, ei Paarmasta tai Vikströmistä. Martti Pentti taisi olla niitä harvoja, jotka totesivat, että voipi olla vaikka Namibian piispa. Taustatuen antaminen on niin ikään moniselitteinen ilmaus.

    Sittemmin selvisi, että kyse oli emerituspiispoista, joita oli pyydetty tilaisuuteen. Korhonen totesi tulkinneensa uutisen väärin ja epäilyksensä aiheettomiksi.

    Olisi varmaankin ollut toivottavaa, että alkuperäinen uutisointi aiheesta olisi ollut tarkkaa kun tilanne on jo valmiiksi räjähdysherkkä. Jäin lisäksi miettimään, että kun K24:n toimitus päätti julkaista Korhosen tekstin, eivätkö hekään olleet tietoisia siitä, että heidän oman uutisointinsa perusteella Korhonen oli käsittänyt uutisen sisällön väärin? Vai oliko K24-toimituksessakin saatu sellainen käsitys, että jotkut virassaolevat piispat muista hiippakunnista olivat antamassa taustatukea. On nimittäin vaikea kuvitella, että K24-toimitus julkaisisi tietoisesti kannanoton, jonka tietävät perustuvan oman uutisensa pohjalta syntyneeseen väärinkäsitykseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jani Salminen sanoo:

      Piti olla järjestäjä “on saanut tapahtumalle taustatukea myös kolmelta piispalta”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Helle sanoo:

      Jani Salminen: ” …emerituspiispathan eivät ole piispoja.” Kylläpä ovat, samoin kuin papiksi vihitty säilyttää pappeutensa eläköitymisensä jälkeenkin myös piispa on piispa eläkkeelläkin. Piispuus ei siten ole ‘voimassa’ niin kauan kuin piispaksi vihitty hoitaa virkaa jossakin hiippakunnassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Jukka Helle, vakiintunut tapa on kuitenkin se, että eläkkeelle jääneitä piispoja kutsutaan emerituspiispoiksi ja arkkipiispoja emeritusarkkipiispoiksi. Tai muuten ilmaistaan, että kyseessä on eläkkeelle jäänyt piispa tai arkkipiispa. Yksi mahdollisuus on myös se, että mainitaan piispojen nimet jolloin lukijat tietävät/voivat tarkistaa onko kyseessä virkaa hoitava vai eläkkeelle jäänyt piispa/arkkipiispa. Väärinkäsitysten välttämiseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jani Salminen sanoo:

      Jukka Helle, Sari R-L tuossa jo vastasikin. Tuumailin, että kenties joku huomauttaa asiasta, mutta annoin asian olla, sillä ajattelin, että varmasti löytyy sen verran hyvää tahtoa, että viestini sisältö arkkipiispaesimerkkeineen tulee ymmärretyksi ilmankin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Korhonen olisi ehkä voinut tarkistaa asian ennen bloginsa julkaisemista. Sama koskee toki Kotimaa24:ää.

    Korhonen ei pahoittele erehdystään vaan jatkaa syytöksiä entistäkin vuolaammalla sanatulvalla. Noloa. Olisi aika vaihtaa hpk-valtuuston puheenjohtajaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Erittäin hyvä täydennyskirjoitus Johannalta!

    Kovasti asiallinen kommentti myös Jani Salmiselta (klo 17.29).

    Kiitos myös minun puolestani Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölälle tärkeästä kommentista tähän keskusteluun!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matti Pulkkinen sanoo:

    Johanna Korhosen henkilöön kohdistuvat hyökkäykset ovat vastenmielisiä. Oli asiasta mitä mieltä hyvänsä, tällaiset henkilökohtaisuudet eivät kuulu sivistyneeseen keskusteluun.

    Lisäksi Johanna Korhosella on mielestäni aivan aiheellinen syy ottaa asia esiin. Mikä sovinto sellainen on, joka tehdään kuulematta erimielisyyden kaikkia osapuolia?

    Kotimaa24:n keskusteluilmapiiri on menossa koko ajan vastenmielisempään suuntaan. Onko niin, että toimituksella ei ole enää resursseja moderoida keskustelua?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Virta sanoo:

      Mikä osapuoli tässä on jäämässä pois?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tarja Aarnio sanoo:

      Johanna Korhonen ripittää ansiokkaasti niin eräitä piispoja kuin kirkkohallituksen jäseniäkin! Eivät näytä pysyvän ruodussa, hih.

      Jaa-a. Ehkä tämä kärhämöinti saa kansan sankoin joukoin po. “sovintotapahtumaan”, mene tiedä!

      Harmittaa vain järjestäjien puolesta. Tarkoitus kun on hyvä ja sitten tällainen rähinä läninnä kait huonon uutisoinnin tuloksena.

      Mitä tuohon sovinnontekoon tulee, niin en havainnut, että kaikki nimeltä mainitut piispat esim. olisivat tervetulleita. Eli siis kait erimielisyyden yksi osapuoli, vai mitä Matti Pulkkinen?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matti Pulkkinen sanoo:

      En pidä retorisista kysymyksistä. Jos joku on liian laiska kirjoittamaan minulle vasta-argumentteja perusteineen, ei minulle kannata vastata lainkaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuire Kajasvirta sanoo:

    Johanna Korhonen ottaa blogin selittelyosassa esille vallankäytön ja vallan kontrolloinnin kirkossa. Tämä on varsin mielenkiintoinen aihe, joka ansaitsisi jossain muussa yhteydessä laajankin keskustelun. Johanna Korhosella itsellään on luottamushenkilöasemaansa nähden suhteettoman suuri valta, koska hän on taitava median käyttäjä ja hyödyntäjä.

    Tämä keskustelu on mielestäni ollut juuri sitä julkisuuden palautetta, josta Johanna Korhonen itse puhuu. Täällä on ollut useita kommentoijia, joiden nimiä ei kommenttipalstoilla juuri näy. On myös heitä, jotka tunnetusti ovat ’leirinsä valinneet’. Aika vähän on menty henkilökohtaisuuksiin, mutta sitä enemmän otettu kantaa Johanna Korhosen menettelytapoihin ja kyseiseen julkilausuman tekstiin. Näin kai se pitääkin, jotta tämä julkinen kontrolli olisi jotenkin hyödyksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Tuire Kajasvirta: “Johanna Korhosella itseään on luottamushenkilöasemaansa nähden suhteettoman suuri valta, koska hän on taitava median käyttäjä ja hyödyntäjä”.

      Onko kirkon ongelma se, että luottamushenkilöt ovat liian taitavia? Mikä neuvoksi? Ehkä seuraavien kirkkovaalien esitteissä pitäisi olla jokin rajaus tämän ongelman poistamiseksi (” liian taitavat älkööt vaivautuko”).

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      Hiippakuntavaltuuston tehtävät:

      Hyväksyy vuosittain hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion

      Hyväksyy hiippakunnan edellisen tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä lähettää sen kirkolliskokoukselle,

      Perustaa ja lakkauttaa tuomiokapitulin virat,

      Käsittelee seurakunnista, hiippakuntavaltuuston jäseniltä ja tuomiokapitulista tulleet aloitteet ja voi lähettää niitä edelleen kirkolliskokoukselle,

      Voi asettaa tuomiokapitulin alaisia toiminnallisia johtokuntia.

      http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/0146F1048C655C29C2256FEA003B525E?OpenDocument&lang=FI

      Johanna Korhonen käyttää valtaa hoitamalla tehtäviään ja luottamustoimiaan vastuuntuntoisesti ja avoimuutta edistäen. Jos se on ongelma kirkolle, niin sen voisi sanoa ihan ääneenkin. Siis että ei seurakuntalaisia tosissaan haluta osallistumaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Sekä Sonja Ottavainen että Sari Roman-Lagerspetz tulkitsevat toteamukseni suuresta vallasta ongelmaksi. Minun mielestäni Johanna Korhosen kohdalla näin on, sen voi kukin tulkita positiivisesti tai negatiivisesti. Ei Johanna Korhonen ole mikään riviluottamushenkilö, vaan hän käyttää mediataitojaan aktiivisesti kirkon työssä.

      Viestini pääpointtina oli tarkoitus olla se, että tässä keskustelussa on annettu juuri sitä julkista palautetta ja arviointia, josta Johanna Korhosen blogin selitysosassa puhutaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Tuire Kajasvirta,

      Luottamushenkilöt (kuten Johanna Korhonen) valitaan kirkkovaaleissa nimenomaan käyttämään valtaa – seurakuntalaisten edustajina.

      Seurakuntalaiset osallistuvat seurakuntien hallintoon edustajiensa – eli luottamushenkilöiden kautta. Luottamushenkilöiden vallankäyttöä myös kontrolloidaan demokraattisesti, esimerkiksi siten, että heidän vaalikautensa kestää rajatun ajan (4 vuotta), jonka jälkeen on uudet vaalit. Luottamushenkilöt myös osallistuvat julkiseen ja avoimeen keskusteluun (eivät kaikki mutta jotkut) jossa heidän argumentaatiotaan testataan esim. vasta-argumenteilla.

      Eikö kirkon luottamushenkilöiden pitäisi olla aktiivisia tai käyttää sitä valtaa mikä heille on kirkkovaaleissa annettu? Ovatko aktiivisuus ja taitavuus “vikoja” (kirkon luottamushenkilöille), ja mahdollisesti passiivisuus ja taitamattomuus hyveitä? Jos Korhonen ei ole “riviluottamushenkilö” niin onko se erityinen pahe? (mikä tämä tällainen “riviluottamushenkilö” ylipäätään on?)

      Jos joku ajaisi aktiivisesti ja taitavasti sellaisia asioita, joita sinä pidät tärkeänä, niin olisitko pahoillasi?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Sari: Olen itsekin ollut sekä kirkon että vielä pidempään kunnallispolitiikan luottamushenkilö. Olen itsekin ollut aktiivinen ja pidän sitä hyveenä, en paheena.

      Lukisitko uudelleen, mitä kirjoitin. Johanna otti ’selitysosassaan’ esille vallankäytön ja sen kontrolloinnin. Tämä on varsin mielenkiintoinen aihe, joka mielestäni kaipaisi enemmänkin keskustelua toisessa yhteydessä. Hän kirjoitti siinä myös luottamushenkilöiden vallankäytön kontrollista julkisuuden kautta. Totesin, että tämä keskustelu on ollut juuri sitä julkisuuden kautta tapahtuvaa luottamushenkilön toiminnan arviointia. Kimmokkeen repliikkiini sain Matti Pulkkisen kommentista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Tuire, julkisen keskustelun kautta tapahtuva vallankäytön kontrolli on hyvä asia, olen siitä samaa mieltä. Mutta mitä tarkoitat sillä, että Johannalla on “suhteettoman suuri valta” koska hän on “taitava median käyttäjä”?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jani Salminen sanoo:

      Tuire Kajasvirta, osaisitko täsmentää vielä hieman tuota julkisuusasiaa ja henkilöön menemätöntä argumentaatiota. Heikoksi osoittautuvan piispa Askolan aputyttö-Johannaksi tituleeraamasi Johanna Korhonen toimii mielestäsi kirkon etua vastaan käyttäessään esittäessään julkista kritiikkiä ja tuodessaan kirkon asioita julkisuuteen. Päteekö tämä sama periaate esim. kirkolliskokousedustaja Leif Nummelaan, jolla on oma tv-ohjelma ja joka toimii Uusi tie -lehden päätoimittajana? Tai vaikkapa piispat ottaessaan kantaa lähetysmääräraha-asiaan YLEn haastattelussa? Meillähän on pilvin pimein esimerkkejä siitä, miten yksittäiset viranhaltijat, luottamusmiehet käsittelevät kirkon asioita julkisesti ja julkisuudessa. K24 on tiedonvälityksen foorumi ja siellä käsitellään kirkollisia asioita. Toimiiko K24 väärin kun se julkaisee myös Johanna Korhosen näkemyksiä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Jani Salminen Kyselet nyt itsestään selvyyksiä. Totta kai Johanna Korhosen ja Leif Nummelan tulee olla alttiina samalle kritiikille.

      Leif Nummela on toki arvostellut piispoja kuten Korhonenkin, mutta hän ei tietämäni mukaan ole vielä kertaakaan tehnyt poliisille tutkintopyyntöä sillä perusteella, että joku on hänen kanssaan teologisesti eri mieltä. Kirjoitan tämän, koska anteeksipyyntöä ei ole vielä kuulunut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Olen siis edelleen sitä mieltä että kunkin kirkolliskokousedustajan tulee kilvoitella ihan vain omista synneistään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jani Salminen sanoo:

      Jukka Kivimäki, meinaatko siis Tuire Kajasvirran lailla, että myöskään Leif Nummelan ei pitäisi käsitellä kirkon asioita julkisuudessa?

      Entäpä tuo omien syntien kanssa kilvoittelu; miten se sopii yhteen sen kanssa, että olet nähtävästi keksinyt Johanna Korhoselle synnin, josta odotat häneltä julkista anteeksipyyntöä?

      Koskeeko tämä periaate vain kirkolliskokousedustajia eikä esim. blogisteja/kirjoittajia tai kommentoijia K24-foorumilla?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Eiköhän itse kukin tiedä omat syntinsä ilman että minun tarvitsisi niitä keksiä tai osoitella.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jani Salminen sanoo:

      Jukka Kivimäki, julkista anteeksipyyntöä Korhoselta kuitenkin julkisesti odottelet hänen synnistään, mutta se ei ole mittapuullasi osoittelua vaan kuvastaa sitä, että jokainen pitää huolta omista synneistään. Selvä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      Niin, kyllä Päivi Räsänenkin osaa. Hänen jäljiltään eroaa sitten ihmisiä kirkosta. Ajaako hän kirkon asiaa? Mutta ilmeisesti hänen toimintansa ja julkitulonsa KL-taustansa takia on hyväksyttävämpää. Niin ja KD-taustansa. Kerää jäseniä puolueeseensa.

      Minusta kirkon tulisi iloita Johanna Korhosesta ja hänen osaamisestaan. Ja tiedän monen iloitsevankin. Hän myös mallina fiksusta naisesta, joka kuuluu kirkkoon ja on aktiivisesti mukana kirkon toiminnassa. Näitä malleja kun tarvitaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Jani Salminen Minulle kyllä riittäisi ihan yksityinenkin anteeksipyyntö, mutta ei ole kuulunut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Kyse oli siis tilanteesta jossa pyysin kanssakeskustelijoita välttämään henkilökohtaisuuksia. Samassa yhteydessä siis totesin että toki myös kirkolliskokousedustaja tulee kiivailla omissa synneissään (niitä siis ko. tapauksessa mitenkään nimeämättä).

      Oletin tuossa vaiheessa että myös mainittu henkilö tuntee luterilaisen käsityksen Kristityn samanaikaisesta vanhurskaudesta ja syntisyydestä. Ei ilmeisesti tuntenut koskapa teki tutkintopyynnön poliisille. Käsitely oli tietenkin pikainen ja vapauttava. Anteeksipyyntöä ei ole kuulunut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Täällä näyttää illan aikana olleen varsin vilkasta keskustelua, jossa mm. Jani Salminen tulkitsee kirjoittamaani varsin vapaasti ja panee mielipiteekseni asioita, jotka ovat hänen omiaan.

      Vastaan tässä Sari Roman-Lagerspetzille, joka kysyy, mitä tarkoitan kirjoittaessani, että Johanna Korhosella on luottamuhenkilöasemaansa nähden suhteettoman suuri valta.

      Tässä keskustelussa voidaan erottaa selvästi kommentit, jotka kehuvat Johannaa hyvästä ja asiallisesta luottamushenkilötyöstä. Toisaalta on hänen mielipiteisiinsä hyvinkin kriittisesti suhtautuvia kommentteja.

      Luottamushenkilötyön hyvä hoitaminen on varmaan totta ja siitä tunnustuksen antaminen aiheellista. Miksi ei olisi? Mutta tämä työ näkyy selkeästi vain oman hiippakunnan alueella.

      Muualla Suomessa Johanna Korhonen tunnetaan vain median kautta. Ja siinä roolissa hän saa enemmän kritiikkiä. Hän on taitava median käyttäjä ja hyödyntäjä. Hän pitää itse ajamiansa asioita esillä. Mutta myös toimittajatoverit ja muu media huolehtii siitä, että Johanna Korhonen on usein esillä. Täällä periferiassa olenkin kuullut kyseltävän, että kuka tätä kirkkoa oikein johtaa. Johanna Korhonenko? Tämä on se peruste, miksi käytän sanontaa ’luottamushenkilöasemaan nähden suhteettoman suuri valta’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Tuire Kajasvirta,

      moitit Jani Salmista siitä, että hän “varsin vapaasti” tulkitsee sinun sanomisiasi.

      Seuraavassa suora lainaus (ei siis “vapaa tulkinta”) siitä, mitä olet tässä ketjussa aiemmin sanonut. Jos tosiaan olet sitä mieltä, kuten tässä ketjussa sanot, että piispojen kritisoiminen julkisesti on huono asia (kritiikki pitäisi hoitaa ei-julkisesti), niin voisitko kertoa miksi sanot/vihjailet Helsingin piispa Irja Askolasta seuraavaa, tässä julkisessa ketjussa:

      “Harmittaa, että tällä julkitulolla Johanna Korhonen osoittaa epäsuorasti, että Irja Askola on heikko piispa, joka ei itse pysty hoitamaan asioita kolleegojensa kanssa suoraan. Tarvitaan aputyttö Johanna, joka hoitelee asiaa julkisuuden kautta”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jani Salminen sanoo:

      Tuire Kajasvirta, en suinkaan pannut mielipiteeksesi omiani. Sen sijaan tuon Sarin jo edellä toteaman asian lisäksi *kyselin*, että koskeeko julkisen käsittelyn periaate mielestäsi myös esim. kirkolliskokousedustaja Nummelaa. Muitakin *kysymyksiä* siinä oli, joiden esittäminen ei kai tarkoita, että olen keksinyt sinulle mielipiteitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Jani Salminen: Kyllä sinä panit omiasi:’Jukka Kivimäki, meinaatko siis Tuire Kajasvirran lailla, että myöskään Leif Nummelan ei pitäisi käsitellä kirkon asioita julkisuudessa? ‘ Mukava havaita, että kommenttejani luetaan. En suinkaan aio tarttua joka täkyyn ja vastata. Tämän keskustelun focus on Johanna Korhosen teksteihin. Olen yrittänyt pitäytyä niissä, enkä kauhean paljon lähde selittelemään. Kuten kuvataiteissakin, luetun tulkinta on aina lukijalla.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jani Salminen sanoo:

      Tuire Kajasvirta, niin, Jukka Kivimäen mukaan kyselin itsestäänselvyyksiä eli että totta kai Korhoseen ja Nummelaan sovelletaan samaa periaatetta. Kivimäeltä siis kyselin, että onko hän samoilla linjoilla kanssasi. Mystisesti kuitenkin näyttää, että keskustelu julkisuuden käyttämisestä, jota ensin on tärkeäksi tituleerattu, hyytyy juuri sillä kohtaa, kun kysytään, sovelletaanko tätä periaatetta muihinkin kuin Korhoseen. Mutta on aivan totta, että vastaaminen on täysin vapaaehtoista ja hienoa, että vastausten jäädessä uupumaan tulkinnanvapauttakin arvostetaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Osmo Kauppinen sanoo:

      Sonjan kanssa samaa mieltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jusu Vihervaara sanoo:

    Jännityksellä odotan, saisimmeko 250 kommentin rajan rikki tätä Johanna Korhosen persoonaan kohdistuvaa ivaa ja hyökkäyksiä. Tästä ei enää kristillisyys parane.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Oletko Jusu todella sitä mieltä, että Johanna Korhosen kannanoton kommentointi on ollut henkilöön kohdistuvaa ivaa?

      Korhonen on kirkollinen toimija kuten itseasiassa sinä ja minäkin osallistuessamme julkisesti kirkkoa koskevien aiheiden käsittelyyn mediassa. Kyllä me asetamme jokaisen julkisen lausuntomme julkiselle arvioinnille altiiksi ja niin tekee myös Johanna Korhonen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuire Kajasvirta sanoo:

    Mielestäni olen lukenut jokaisen kommentin, enkä oikein pysty näkemään tätä keskusteluketjua hyökkäyksenä persoonaa kohtaan. Se mikä kohdistuu persoonaan, ovat toteamuksia lahjakas, fiksu, taitava. Jos täällä olisi hyökätty persoonaa vastaan, olisi ylläpidon pitänyt siitä huomauttaa.

    Laaja kommentointi on kohdistunut Johanna Korhosen julkilausumaan ja sen selitysosaa kohtaan. Kriittisiä puheenvuoroja on ollut enemmän kuin muita, jos havaintoni on oikea.

    Tässä on Johanna Korhoselle analysoitavaksi ja hyödynnettäväksi melkomoinen paketti sitä julkista luottamushenkilön mielipiteiden ja toiminnan arviointia, jota hän itsekin pitää tärkeänä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Osmo Kauppinen sanoo:

      Minä kun olen elänyt luulossa, että se Johanna Korhonen on ihan laillisissa kirkollisvaaleissa valittu edustamaan seurakuntaa erilaisiin elimiin. Eikö hänellä siis ole valitsijoiden antama tuki takanaan?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Olet oikeassa, Osmo.

      Johanna valittiin viime kirkkovaaleissa kirkon luottamuselimiin (hän sai eniten ääniä koko Vantaalla).

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Osmo Kauppinen sanoo:

      Niin Sari. Siis Johanna on vastuussa äänestäjilleen. Ja mahdollisesti seuraavissa vaaleissa katsotaan, miten äänestäjät ovat toimintaan suhtautuneet, jos hän on ehdolla. Demokratia on semmonen. Toisenlainen systeemi on vallalla erinäisissä säätiöissä, joita kyllä kirkonkin liepeillä valitettavasti toimii.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Osmo Kauppinen sanoo:

      Jatkan vielä sen verran, että on onni ja Jumalan johdatusta, että kirkkomme ei ole säätiö.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Turunen sanoo:

      Vaikka Korhonen onkin valittu vaaleissa luottamuselimiin niin se ei poista sitä etteikö toimintaa voisi arvioida. Tilanne on oikeastaan päin vastainen. Edustaja on vastuussa valitsijoilleen tekemistään päätöksistä. Tosin kritiikki näkyy monesti vasta seuraavissa vaaleissa. Siksi kaikenlainen kriittinen arviointi onkin tarpeen, niin että toiminnan etiikka tulisi näkyväksi. Näin tulee selväksi se, että kaikki toiminta ei ole oikein.

      Valitsijoiden tai kansan tuki voi myös vaihdella. Tämä on selvästi havaittavissa puolueiden tukea mittaavista gallupeista, joita aika ajoin tehdään. Olette varmaan huomanneet, että gallupeissa tukiprosentit ovat muuttuneet ja muuttuvat. Miksi sama ei pätisi myös tässä tapauksessa? Tuen vahvuus siis muuttuisi sen mukaan miten äänestäjät mieltävät edustajan toimivan. Kritiikiksi asti se muuttuu siinä vaiheessa, kun edustaja hölmöilee äänestäjien mielestä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Turunen sanoo:

      Vielä korjaus lauseeseen: “Tosin kritiikki näkyy monesti vasta seuraavissa vaaleissa”. Jos tekstiä voisi editoida niin olisin kirjoittanut: Tosin vastuun arviointi näkyy vasta seuraavissa vaaleissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Osmo Kauppinen sanoo:

      Mika. Eikö sen kritiikin tulisi tulla siis ennen vaalejakin nimenomaan häntä äänestäneiltä, eikä meiltä muilta, joista aika harvat taitavat edes olla vantaalaisia (en minä ainakaan ole, vaan “piru oot ko Porist oot”).

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Turunen sanoo:

      Osmo, ennen valintaa on vaikea sanoa mitä kukin valittu oikeasti tekee. Toki sitä voi arvioida hieman jo etukäteen mutta todellisuus paljastaa karvan. Samoin vasta toimintaa voi kritisoida. Korhosen valinneet ovat ilmeisesti ainakin jossakin määrin pitäneet häntä hyvänä edustaja, kun ovat äänestäneet häntä. Seuraavat vaalit kertonevat tässä suhteessa lisää.

      Kritiikkiä ei kuitenkaan voi sulkea pois sen mukaan onko nyt sattunut äänestämään Korhosta vai ei. Se kuuluu luonnostaan järjestelmään. Siksi kaikkea toimintaa tulee arvioida ja jos on tarpeen niin silloin pitää esittää mikä meni pieleen. Jos sen kanssa ei kykene elämään niin silloin on ymmärtänyt jotakin olennaisesti väärin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Osmo Kauppinen sanoo:

      Totta kai Mika. Mutta kyllä kai meidän on turha arvioida jotain Vantaan luottamushenkilöitä, kun meillä ei ole yhtään ääntä heitä valittaessa. Oman seurakunnan luottamuselinten valintaan meillä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa, jos haluamme. Saatat tietysti olla vantaalainen, en tiedä,. Silloinhan asia koskee enemmän sinua. Minua ei joku Korhonen heilauta sinne tai tänne. Ei edes se kepun entinen puoluesihteeri, koska en ole kepun äänestäjä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Turunen sanoo:

      Osmo, kyse on julkisuudessa tapahtuneesta kannanotosta ja sitä on aivan luvallista arvioida oli äänestäjä tai ei. Samoin demokratiaan kuuluu se, että edustajien toimia arvioidaan. Monesti hieman etäämmältä näkee myös paremmin kuin vierestä, jossa kaikki ovat kavereita. Vai pitäisikö olla niin kuin diktatuureissa, että kerran valittu on aina valittu eikä kritiikkiä saa esiintyä eikä esittää?

      Olennaista kuitenkin kaikessa tässä on etiikka. Hieman tarkennettuna kyse on siitä kestääkö julkaistu kannanotto päivänvalon? Onko niin, että väärä todistus ei olekaan väärä? Onko niin, että siitä piittaamattomuus ja sumuverho ovatkin oikein? Kaiken toiminnan tulee olla eettisesti kestävää. Jos se ei sitä ole niin silloin on syytä älähtää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Osmo Kauppinen sanoo:

      Mika. Anteeksi. En ole mieltänyt, että tämä Korhonen on jokin julkisuuden henkilö. Sellaisillahan ei toki ole mitään sellaista intimiteettisuojaa kuin meillä taviksilla. Sittenhän hänet voidaan rinnastaa vaikkapa sisäministeri Räsäseen, jonka lausuntojen ansiot mitataan kirkosta eronneiden määrällä. Korhonen ei kyllä taida siinä suhteessa yltää sisäministerin ansioiden tasolle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Ei voi edelleenkään muuta kuin ihmetellä, kuinka Korson kirkkoon suunnitellusta tilaisuudesta voi kirjoittaa Korhosen bogissaan ilmituoman kannanoton. Korhosen kannanotto ja kirkoherra Yrjölän alla oleva vastaus ovat kuin yö ja päivä, niin eri asioista kertovia kuin vain voi olla. Kysyn edelleen, mikä tämän blogin julkaisemisen tarkoitus oli? Blogissahan oli suurin osa väärää tietoa. Kiitos heille, erityisesti kirkkoherra Yrjölälle, jotka oikaisvat Korhosen virheelliset näkemykset. (kopioin hänen kommenttinsa vielä tähän)

    Pirkko Yrjölä 10.01.2014 17:38 “Ajatus Korson kirkossa 9.2. järjestettävästä seurakuntaillasta, jonka olemme otsikoineet ” Erilaisina yhdessä; erimielisyyden etiikka”, lähti Korson seurakunnan jäsenestä Seppo Kalliokoskesta, jonka historiaan kuuluu mm. eläminen rotusortopolitiikan eli apartheidin jakamassa Namibiassa. Iltaan on kutsuttu Vesa Hirvonen ja Eero Junkkaala, jotka ovat lupautuneet kertomaan oman tarinsa siitä, miksi heistä on tärkeää, että voimme keskustella ja olla yhdessä, vaikka olisimmekin asioista eri mieltä. Suunnitteluvaiheessa Seppo Kalliokoski on ollut yhteydessä kolmeen eläkepiispaan. Minä puolestani kysyin oman hiippakuntamme piispan Irjan Askola mahdollisuutta osallistua kyseiseen tilaisuuteen. Vaikka päivä ei hänelle sovi, saimme hänen täyden tukensa. Mikään ulkopuolinen tahao ei ole vaikuttanut illan suunnitteluun tai sisältöön. Tarkoitus ei ole väitellä sukupuolisesta suuntautumisesta tai lähetysmäärärahoista, vaan toteuttaa Kristuksen opetusta keskinäisestä rakkaudesta silloinkin, kun olemme erimielisiä tai riitelemme. Tervetuloa Korson kirkkoon 9.2. klo 19.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    eri kirjoittajia
    eri kirjoittajia

    YKSI KERRALLAAN -blogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa24:ssä. – Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä ylläpitoon.