Jokapäiväiset tapahtumat ja matematiikka

Otsikkoa pohdittaessa mietitään, millaista on suhtautuminen matematiikkaan. Miten sisäistetään otsikon asia ja onko  kysymys yleensä tärkeä?  Koulussa ”matikan” symboli on lyhyesti vain MA. Nimitykset algebra ja geometria ovat tuttuja. Kyseiset käsitteet saavat ajattelun liikkeelle. Onko algebra helpompaa kuin geometria vai päinvastoin?

Hypoteesien avulla todistetaan asioita todeksi. Jatko-opinnoissa hypoteesien testaamiset ovat olleet ajankohtaisia.  Geometriasta muistuu käytännön sovellus, miten saadaan tehdyksi suorakulma kolmen laudan pätkän avulla. Sehän tapahtuu, kun lautojen pituudet ovat esimerkiksi 30 cm, 40 cm ja 50 cm. Suorakulma on tarpeellinen rakentamisessa, joten oli keksittävä sopiva käytännön sovellus. Itseltä kysytään, mitkä ovatkaan kahden laudan pituuksien yhteisnimitys ja toisaalta pisimmän laudan nimitys?

Edellä viitattiin rakentamiseen, jonka kanssa joudutaan tekemisiin. Omakotitalossani tehtiin aikoinaan kattoremontti. Siinä tarvittiin puutavaraa, joka oli pinottu kadun varteen. Puupino kallistui uhkaavasti ja oli romahtamaisillaan. Tässä kohdassa piti ottaa käyttöön opitut käytännön taidot. Muistui mieleen myös teoreettinen fysiikasta tuttu tasapaino-oppi, jota oli sovellettava  tilanteeseen.

Kun siirsin lautoja sopivasti toiseen reunaan, pino kääntyi alkuperäiseen muotoonsa vinosta asennosta. Pino ei enää muistuttanut päädystä katsoen Pisa-tornia. Tasapaino-opin käytännön sovellustieto auttoi mukavasti. Rakentaminen sisältää runsaasti matematiikan sovelluksia. Lukija keksikin niitä varmaan tätä kirjoitusta lukiessaan.

Olin Kuopio – Jukola 2014 – viestitapahtuman toimihenkilönä. Minua kiinnostivat suunnistuksen yhteydessä menetelmät, joiden mukaan televisiosta näkyivät suunnistajien etenemiset maastossa.

Suunnistajat eivät varmaan ajatelleet juostessaan, että heidän kohdallaan toteutuivat matematiikan sovellukset. Matematiikan sovellukset ovat niin jokapäiväisiä, ettei niitä aina huomaakaan.

Lehtien sivuilta on ollut kiinnostava lukea matematiikkaan liittyviä ajatuksia ja tehtäviä, jotka on tarkoitettu ihmisten luettavaksi ja pohdittavaksi. Voidaan miettiä muun muassa, miten lasketaan helposti päässälaskuna lukuun viisi päättyvien lukujen neliöitä.

MAOL ry:n jäsenlehden Dimension  kirjoitukset ovat olleet puhuttelevia, esimerkiksi

Opettajakin kaipaa matematiikan iloja ja Miksi matematiikka aiheuttaa hörähtelyä?

Tätä kirjoitusta luettaessa muistuvat mieleen monet muutkin koetut matematiikan osaamisen tarpeet ja sovellukset.

 

Hyvää ystävänpäivää.

 

Terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

Reservin upseeri

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

2 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Kiitoksia blogistanne. Mieltä voi olla montaa matikan korostamisesta uusissa oppilasvalinnoissa.

    Mitä sitten voisi kirjoittaa matematiikan opettamisesta kouluissamme. Hyvin voi olla kuten musiikin teoriassa että oppimista syntyy katsomatta tarkemmin haastetta itse sisällössä opettamisessa.

    Itse kuulun hitaisiin oppijoihin. Näin uskon usean kohdalla vaatimusten aikataulutuksessa sisältöjen omaksumiseen syrjäyttävän aiheetta useita nuoria.

    Miten ala·asteella matemaattisen ongelman ja suomenkielisen arvoituksen yhdistäminen sanallisissa tehtävissä palvelee itse asiaa. Kun tätä haluttaisiin katsoa saisimme lukuisasti enemmän matikasta tykkääviä.

    Kun ala·asteella kerran luodaan Ihmiselle asiassa ymmärryksessä olevan kyse arvoituksesta mistä pitäisi selviytyä on asian juuri usean kohdalla menetetty. Asiasta olen puhunut kauan, mutta ne jotka oppivat metelmästä riippumatta eivät koppia ota.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Olenko sitten pettynyt asiasta omalla kohdallani. En ole.

      Taivaan Isä katsoi kohdalleni johdatuksessa mielenkiintoisen, kovasti haastettakin, sisältävän asian. Näin aikanaan soitin 1982 tai 83 näytteenä keväällä Schumanin b·molli romanssin, kun asiasta tutkintonäytettä muuten ei tullut vasta alkaneena tutkintona suoritettavaksi. Hyvin kelpasi.

      Haluan sanoa nuorissamme olevan monenkirjavaa lahjakkuuta mikä tarvitsee hyvää sydäntä, ja ymmärrystä päästäkseen elämään toivorikasta elämää tulevaisuuteen luottaen ja uskoen. Näin nuoret uskaltaisivat katsoa eteenpäin lapsenkin kanssa.

      Matematiikan katsominen tässä hitaammilekin oppijoille olisi tärkeää.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veikko Vilmi
    Veikko Vilmi

    VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit