Jolkkonen ja ateistit

 

Ikävä vanhoja ateisteja ja muita kirjoituksia on piispa Jolkkosen kirja, jossa hän kertoo kaipuustaan vanhoja kunnon ateisteja kohtaan.

Piispa toteaa Kotimaa24:n artikkelissa "He sentään etsivät totuutta".

Blogistin on taas ikävä totuutta etsiviä piispoja. Heitä ei näy eikä kuulu. Piispa toteaa ateisteista saman kuin blogisti piispoista: "En löytänyt intohimoista totuuden etsimistä."

Samasta artikkelista: "Jolkkonen esittää myös ajatuksen, että kymmenen käskyn ydin ei olisikaan ensimmäinen vaan kolmas käsky eli lepopäivän pitäminen."

Kun piispa ei tarkenna ajatustaan, niin lause edustaa tyylipuhtaasti Ellen G. Whiten adventismia, joka pyörii sapatin ympärillä vähintään yhtä tiukasti kuin juutalaisuus.

Blogistia ja piispaa näyttäisi kuitenkin yhdistävän yksi asia, ateistien kysymykset. Mitä jos esitän niitä Jolkkoselle ja hän antaa vastauksia? Dialogi saattaisi antaa ateisteille joitakin vastauksia. Mikäli aineistoa kertyy tarpeeksi, niin siitä saisi kirjan sivutuotteena. Lupaan kustantaa.

Löytyykö Jolkkoselta intohimoa totuuden etsimiseen? Aloitetaan vaikka sapatista, jota piispa pähkäilee. Koska kaikki kirjoitettu oli Paavalille esikuvallista, niin mikä on sapatin esikuvallisuus uudessa liitossa? Tai voidaan keskustella helvetistä ja kadotuksesta ja synnistä, kun kirkon oppi näiltä osin eroaa merkittävästi Ut:n kirjoituksista.

 

 

.

3 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Piispa Jolkkosen ajatukset ovat puhuvia.

    Toki saa huomata miksi 1700.aa luvun lopulla ja 1800·luvun alkupuolella tuli kirjoitetuksi kulmikkaasti.

    Piispalta kysyisin Hänen omasta uskomisestaan miten on mahdollista kirkon mitätöidä Ihmisen Jumalta saadut suuret lahjat, ja joita sitten kirkon mukaan Ihmisen tulee rukoilla Jumalalta takaisin ja joiden antia sen jälkeen meidän tulisi ymmärtää Jumalan tekona Ihmisessä.

    Eikö tämä ole ateismia itsessään. Turhaan Piispa Jolkkonen on lähtenyt 1800.aa luvulle.

    Toiseksi Piispa voisi katsoa kirkon perisyntikäsitystä. Eikö se ole ateistinen riippumatta mitä mieltä ateistit asiasta olisivat mielenpidettä kysyttäessä.

    Kirkko on ajassa tehnyt Jumalan luomistyöstä koelaboratorion missä Ihmiset ovat halunneet ymmärtää ja huomata Jumalan tahtoa omien intohimojensa mukaan viettiensä sublimaationa ja kieltäymyksinä erilaisina syyllisyyden, ja sen johdannaisten sananselityksien verkostona, missä aina uusi ja entistä vakuuttavampi sananselitys haluaa korvata toista.

    Itse en mitenkään huomaa Jumalaa asiayhteydessä minkä kirkko Hänestä haluaa ymmärtää. Enemmän uskomisemme sisältö kertoo Ihmisestä kuin kohteena olevasta Jumalasta.

    Toki sitten yksi asia, aine hyvin voi syntyä tyhjästä, mutta se onkin toisen asian paikka, ja niin, uskon Jumalaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Edellisestä kenenkään ei pidä loukkaantua.

      Tarkoitus on viitata runsaan parinsadan vuoden takaiseen jolloin oli kirjoitettava hieman kulmikkaasti jotta jotkut ehkä asian lukisivat.

      Pitäisikö kristinuskon puolustajien tehdä sama tänä päivänä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Outellaan, jospa Jolkkonen ottaisi kantaa. Tähän mennessä kukaan piispa tai luterilainen teologi ei ole ryhtynyt dialogiin. Lista vain piteree. Ateistien kanssa on turvallista keskustella, kun he eivät kovin hyvin näytä tuntevan kirjoituksia.

    Kovin vahva ei näytä olevan usko oman kirkon teologiaan. Jospa se on niin heikko, että neulasen painokin katkaisee kamelin selän.

    Ilmoita asiaton kommentti