Joni Kumlander: Kirkon pysyttävä mukana muutoksessa

Sääksmäen seurakunnan järjestämä Kauppakaveritoiminta ikäihmisille on erinomainen esimerkki siitä, miten kirkko voi kehittyä ja miten seurakuntien tulee kehittää toimintaansa. Kirkon tulee olla entistä lähempänä ihmisten arkipäivän toimintoja. Kiinteistöjen ja seinien vaaliminen ei ole enää tätä päivää. Toki tulee olla kirkkoja jossa toimitetaan jumalapalvelusta ja paikat jossa on leiritoimintaa. Mutta mitä järkeä on ylläpitää tyhjiä kirkkoja ja toimistorakennuksia, joka on pois ihmisten kohtaamisilta. Maailmamme muuttuu vauhdilla ja muutoksen kyydissä myös kirkon tulee pysyä.

Tästä myös hyvänä esimerkkinä on se, että seurakuntien järjestämä iltapäiväkerhotoiminta on murroksessa ja syntyvyyden lasku alkaa jo hiljalleen näkymään toiminnassa. Olisiko mahdollista, että kirkko siirtyisi enemmän tukemaan perheitä koteihin. Seurakunta voisi ihan hyvin järjestää lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua, johon olisi mahdollisuus saada myös kunnilta tukea. Toiminnan järjestäminen on sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa ja täten lakisääteistä kunnille. Moni kunta järjestää toimintaa palvelusetelien turvin ja tätä voisi hyödyntää myös seurakunta. Tästä olisi valtavan iso apu perheille ja erityisesti niille perheille, joilla ei ole läheisten turvaverkkoa saatavilla asuinpaikkakunnalla. Kovasti puhutaan syntyvyyden laskusta ja tällä hetkellä se on tilastollinen ennuste, joka toivottavasti on väärä. Kyseisellä toiminnalla voisi saada syntyvyyden jopa nousuun, jotta perheet tietäisivät että apua on saatavilla kun voimat ovat vähissä.

Miksi yksi palvelun tuottajista ei voisi olla seurakunta?

Kirkolla on pysyvyyttä yhteiskunnan eri vaiheista 2000 vuoden ajalta, eikä meidän aikamme ole tästä poikkeavaa. Seurakuntien tulee tarjota tukea ja apua arjen toimintoihin kaiken ikäisille kansalaisille, jotta yhteiskuntamme olisi tasapainoisempi eikä kukaan jäisi yksin.

Joni Kumlander

Ehdolla kirkolliskokous edustajaksi, Tampereen hiippakuntademarit

4 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Aina välillä tulee esille ajatus, että kirkko voisi ottaa osan sosiaalipalvelun toimesta ja siten kantaa vähäosaisten kuormaa. Kirkko kanssakulkijan roolissa on mielekästä, jos valtio palkkaa ihmiset siihen hommaan, mutta ei niin, että vähäosaista huolehtimen jätetään hyvätekijöiden varaan. Laki on selkeästi roolittanut verovaroista palkat sosiaalihuololle, mutta ei Kirkolle. Tosin en pitäisi huonona ajatusta, että kirkollis -verot ohjataan yksin diakoniaan. Papit saisivat sitten vain kolehdin palkaseen… Ei taida onnistua.

    Olet oikeassa siinä, että Kirkko voisi jalkautua kansan pariin hyvää tekemään, mutta siihen tulee valtion järjestää silloin myös varat.

    Ongelmallista voi joskus myös olla sekulaarin ja Kristillisen arvomaailman soveltaminen kaikilta osin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Kirkon kristityt on jo varhain tunnistettu siitä, että he tekevät monenlaista auttamistyötä lähipiirissään. Jopa oman terveytensä ja jopa oman henkensä uhalla. Tätä on aina kunnioitettu suuresti. Nykyisin tämä puoli on jäänyt pelkkien viranhaltioiden huoleksi. Taakka on heille kuitenkin liian raskas ja uupuvat kuorman alla. Nykypäivän kristityt auttavat messuissa ja tuolien kantamisessa seurakunnan tilaisuuksissa. Niissä, joihin tavallinen kansa ei eksy. Kansa ei näe siinä mitään hohtoa. Jospa kirkossa syntyisi ulospäin suuntautuva herätys ja kristityt alkaisivat auttaa innolla lähipiiriään, niin kirkon vetovoima syntyisi heti uudelleen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Olisi hyvä jos kauniit ajatukset ankkuroitaisiin todellisuuteen . Vai kirkko pystyisi ratkaisevasti keventämäänb perheiden paineita niin että syntyvyys lähtisi käyntiin? Tai kun vanheneva väestö kasvaa niin kirkko avustustoiminnallaan ratkaisisi vanhusten hoidon ongelmat?

    Kuka tämän tekisi? Noiden näkijöiden vastus on : Kirkko. Jaha ,käytännössä siis paikallisseurakunnat ja niiden palkatut diakonia ja lapsityöntekijät. Seurakuntien seitsemänkymppiset aktivistit tuskin suuremmassa määrin pystyvät tai haluavat olla siinä määrin mukana että sillä olisi suurempaa merkitystä.

    Suuret näyt voivat olla ylitsepääsemätön este elää tarvitsevien maailmassa. Niin, ja ketkä ovat niitä tarvitsevia joita “kirkko” voisi palvella? Suurin sellainen ryhmä on : Ne kirkolliset aktiivit ja passiiviset toimintaan ja jumalanpalveluksiin osallistujat. He ovat sellaisia jotka ovat hakeutuneet kirkon toiminnan piiriin koska he tarvitsevat juuri sitä mitä kirkolla on annettavaa. Ne, jotka eivät tule , tarvitsevat jotain muuta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Jos vain ulkopuolella olevat oppisivat tietämään, kuka Jeesus oikeasti on ja mitä Hänen sisällinen tuntemisensa oikeasti merkitsee, niin eivät he kauaa viihtyisi kirkon ulkopuolella. Heidän on nyt aika hankala päästä siitä perille, koska julistustyö tapahtuu kirkon sisällä ja sisäpiirille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    eri kirjoittajia
    eri kirjoittajia

    YKSI KERRALLAAN -blogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa24:ssä. – Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä ylläpitoon.