Joulu; miten hyvä voi tuntua pahalta?

Jouluun liittyy valtavasti tunteita. Silloin tunne peittoaa järjen 6-0. Ilon tunteiden ohella joulu herättää haikeutta, jopa surua. Saattavat hermotkin olla kireällä kaiken tarvittavan ehtimisen keskellä. Yllättävintä on, että joulu, hyvän tahdon juhla, saattaa herättää myös suuttumusta.

Miten hyvä voi tuntua pahalta?

Tapana on viime vuosina ollut, että joulun alla syntyy keskustelu siitä, saako joulun hengellinen sanoma tai edes hengelliseen viittaavat perinteet näkyä julkisessa tilassa, siis kouluissa, laitoksissa ja muualla.

Vuoden hengelliseksi uutiseksikin on jo nimetty apulaisoikeusasiamiehen linjaus, että kirkossa ei pitäisi järjestää koulujen joulujuhlia, ja että ”kirkko on ongelmallinen paikka”. Sillä ei tarkoitettu koulujen ja päiväkotien joulukirkkoja, jotka ainakin täällä Nurmijärvellä ovat yhä yleisiä ja suosittuja, mutta ihmisten mielissä eroa ei välttämättä huomattu.

Oikeusmiehen linjaus aiheutti paljon puhetta ja hankalia tilanteita. Taustalla oli pienen ryhmän vaatimus, jota enemmistö alkoi toteuttaa. Siinä jälleen kerran häntä heilutti koiraa.

Kuulostaa hullulta esimerkiksi se, että eräässä kunnassa kiellettiin (= rehtorit tekivät yhteisen linjauksen) koululaisia nousemasta seisomaan Enkeli taivaan viimeisen säkeistön aikana ja jossain päin maata kuorovierailut sairaaloissa ovat nousseet ongelmaksi.

Kirkko on oikeusasiamiehen mielestä ongelmallinen paikka, mutta ilmeisesti esimerkiksi kauppakeskukset eivät ole. Eräs koulu siirsi joulujuhlansa kauppakeskukseen.

Jossain mielessä oikeusasiamies teki kirkollekin palveluksen, kun kirkossa ryhdyttiin etsimään perusteluja ja oman käsityksensä vahvuuksia. Vanhemmatkin johdateltiin ajattelemaan perinteiden ja tapojen, jopa kristinuskon merkitystä.

Vuosia sitten haastateltiin Ylelle joulukalenteria tehnyttä kirjailijaa, joka sanoi tekevänsä kalenterin ilman ”sitä Jeesusta”.  Miten joulua voi ajatella ilman sen syntymäpäiväsankaria?

Tiedän kyllä, että ennen kristillistä joulua samaan vuodenaikaan, kun valo voittaa pimeyden, on vietetty juhlia. Esimerkiksi roomalaisilla oli saturnaalia -juhlansa, jossa oli jotain samaa ja paljon erilaista kristittyjen jouluun verrattuna.

Jouluun liittyvät lähimmäisistä välittämisen ja hyvän tahdon osoittaminen ovat kristinuskon tuomia. Vaikka jouluun liittyy paljon oheisohjelmaa, väitän, että se tuntuisi ontolta, pelkältä kuorelta, ilman sen kristillistä sisältöä.

Monet joulutouhut joulurauhan julistamisesta alkaen ovat tuon joulun sanoman toteuttamista. Toki sitä voidaan sanoittaa monella tavalla, mutta ihminen on parhaimmillaan jouluna!

Somessa kysyttiin, kuinka iso sinun Jumalasi on vähän tyyliin ”kenen isä on vahvin” (tai kenellä on vahvin usko).  Kuitenkin jouluna Jumala syntyi ihmiseksi pienenä lapsena. ”Vähempi väkevyys ei riittänyt”, kuten kirjailija Anna-Maija Raittila on sanonut.

Piispa Kirsimaria Hintikka kirjoittaa tämän vuoden joulutervehdyksessään Jumalan antautuvan kaikkein haavoittuvampaan asemaan, vastasyntyneeksi lapseksi. ”Lapsessa Jumala on läsnä”, toteaa piispa.

Sattumaa tai ei, mutta ”itäisillä mailla” olevat lapset ovat hallinneet meidän viime päivien uutisia, ikään kuin johdantona joulun viettoon.

Meitäkin askarruttaa usein kysymys, kuka meistä on suurin tai kenellä on eniten valtaa? Kysymys oli tuttu jo Raamatun syntyaikoina, kun opetuslapset tivasivat samaa Jeesukselta.

Hän vastasi, että suurin on hän, joka palvelee parhaiten muita. Jeesus korosti lasten merkitystä. ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni.”

Tulkoon joulu!

8 kommenttia

  • Risto Korhonen sanoo:

    “Taustalla oli pienen ryhmän vaatimus, jota enemmistö alkoi toteuttaa. Siinä jälleen kerran häntä heilutti koiraa.”

    Kuulostaapa kovasti kristillisessä kuplassa ideoidulta väitteeltä. Tämankertaisellakaan keskustelulla ei todellisuudessa ole tuollaista taustaa. Kyse on yksinkertaisesti ihmisten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä lakien, viime kädessä perustuslain, noudattamisesta. Näistä asioista on meillä enemmistöllä päätetty, ja mielestäni lopputulos on aika hyvä.

    Mainitusta seisomaannousukiellosta olen samaa mieltä, se kuulostaa nimenomaan hullulta. En tunne asiaa tarkemmin, mutta olisiko tarkoituksena ollutkin provokaatio? Helpompi ja järkevämpi ratkaisu on esim. jättää viimeinen säkeistö ko. virrestä laulamatta. Tai jättää koko virsi pois ohjelmasta. Silloinkin toki pahastuisi pieni joukko;)

    “Kristillinen joulu” on olemassa vain mainitsemassani kuplassa. Edes suomen kielen sana “joulu” ei ole kristillistä perua, mikä on oikein hyvä lähtökohta myös uskonnottomalle joulunvietolle.

    Perheessäni on jo kymmeniä vuosia vietetty joulua perinteisin menoin. Jouluun ei ole meillä koskaan liittynyt mitään uskonnollista. Silti se on aina odotettu ja rakastettu perheen juhla. Suomalaiset eivät ole kovin kristittyä kansaa, joten uskoisin maallisen joulunvieton olevan meillä varsin tavallista.

    Joulu ei ole sen paremmin kristittyjen kuin pakanoidenkaan omaisuutta. Nautitaan kukin tavallamme ja suvaitaan erilaisia joulunviettotapoja puolin ja toisin:)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Jalava sanoo:

      Ihmisten varsin laaja reaktio näin jouluperinteisiin liittyviin “käskyihin” osoittaa, että ihmiset arvostavat hengellisiä perinteitämme. He nousevat vastarintaan, kuin niitä uhataan. Näin, vaikka kirkollisiin menoihin muutoiin osallistuttaisiin harvakseltaan. Risto, mitä vaaraa hengellisistä perinteistä tai yleisemmin uskonnosta on?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Perinteistä ja uskonnoista ei sinänsä mitään. Pakottamisesta ja pakkosyötöstä ymmärrettävästi paljonkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    “Taustalla oli pienen ryhmän vaatimus, jota enemmistö alkoi toteuttaa. Siinä jälleen kerran häntä heilutti koiraa.”

    Tämä pitää paikkansa vaikka kuinka vastaan väittäisit. Uskonnottomat eli varsin pieni ryhmä on häärännyt aktiivisesti ja omituisen helposti sen jatkuvasti lisääntyviin vaatimuksiin suostutaan.

    Kristillinen joulu saattaa olla sinulle kupla vaan ei kaikille. Turha ryhtyä leimoja jakelemaan. Joulua saa jokainen viettää mistä syystä haluaa. Kristitylle se on Jeesuksen syntymäjuhla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Kovin pieni ryhmä siellä kouluissa häärää myös sen uskonnollisuuden puolesta. Ei kuitenkaan viitsitä kilpailla ryhmien koosta. Oikeudenmukaisuus on tärkeämpää.

      “Kristillinen joulu saattaa olla sinulle kupla vaan ei kaikille. Turha ryhtyä leimoja jakelemaan. Joulua saa jokainen viettää mistä syystä haluaa. Kristitylle se on Jeesuksen syntymäjuhla.”

      Mitäs minä tuossa yllä sanoinkaan? Älä viitsi uhriutua, kun kirjoitin ihan nätisti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Tulipa mieleeni kaksi virren säettä: “Suuri Jumalamme on pieni lapsi tallissa.” (VK 18:1) ja ” Voi minua, kun Jumala noin ristinpuussa riippuu.” (VK 69:2). Samasta Jeesuksesta nuo virret kertovat…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Risto Korhonen. Mielestäni on mieletöntä vetää herne nenään joulun kristillisistä ulottuvuuksista tai vaatia uskontoneutraalia tai “mikä asia tahansa”-neutraaleja juhlia maailmassa, jossa useat eri juhlat kulttuuritaustasta riippumatta ovat enenmän tai vähemmän uskonnollista tai maailmankatsomuksellista alkuperää. Niin Saturnalia, Christ-mas kuin Hanukkakin. Stalinin syntymäpäivästä puhumattakaan. Jos tälle linjalle lähdetään, olisi jokaiselle siis syytä antaa uskontoneutraalisuuden nimissä vaikkapa viisi työstä vapaata päivää vuodessa. Itse kukin voisi sitten täyttää päivät millä tahansa uskonnollisella tai vakaumuksellisella sisällöllä: kristillisellä, kommunistisella, kansallissosialistisella tai historiallisella sisällöllä. Taikka jotenkin muuten. Kunhan kaikki tapahtuu seinien sisällä näkymättömissä. Miksi? Otetaan nyt esimerkiksi kotoiset joulu ja pääsiäinen. Pelkkä keskitalven tai keskikesän juhlan julkinen vietto viittaavat vahvasti kivikautisten luonnonuskontojen suuntaan. Koulun kuusijuhlien tonttuleikit tulisi kieltää, koska tontut ovat lähtökohtaisesti kansanuskomusten pahansuopia yliluonnollisia olentoja. Pääsiäisnoidat niin ikään. Pääsiäispuput taas palautuvat germaanien Ostara-jumaluuden kulttiin… Eiköhän kristityt organisoida kansanliike, jossa lauletaan kovaäänisesti ja seisten Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa. Ihan vain tapakulttuurinkin vuoksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Jep, Kristus jälleen näkyväksi ja tunnetuksi koko Suomen kansalle, sitä jokainen Kristitty kaiketi rukoilee, kaikesta vastustuksesta huolimatta. (Ei mitään uutta auringon alla)

    Hallituksen ja oikeusasiamiehen on häpeä, jos meinaavat tulevaisuudessa työntää Kirkon sanoman paitsioon. Vastatuuli on aina teroittanut ja kirkastanut Kristillistä sanomaa, joka julistaa myös universaalia heikkojen tukemista ja auttamista. On suuri onnettomuus, jos kansa hylkää Jumalan avun ja turvan. Sitä luopumustako tässä nykyisessä menossa nyt haetaan?

    ”Minkä te olette tehneet yhdestä vähimmistä, sen te olette tehneet minulle.”Sanoo Herra.

    Tuo on kaksiteräinen miekka.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Markku Jalava
    Markku Jalava

    Olen kirkosta, historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta (muun muassa) kiinnostunut toimittaja-viestintäpäällikkö. Virasta irti, mutta luottamustehtävissä jatkan innolla, ja kirjoittamista. Olen kirkkovaltuutettu Nurmijärven seurakunnassa ja kirkolliskokouksen jäsen, sekä kunnan luottamushenkilö. Kokemusta on suntionkin tehtävästä.