Juho Mäenpää ja Taivaslaulun keskustelut

Päivämies 8.10.2015

http://paivamies.fi/blogit/blogistit/blogisti_juho-maenpaa/1373/

Helsingin Sanomat oli mukana Taivaslaulun esityksessä, ja aiheesta oli kulttuurisivuilla iso juttu 22. syyskuuta. Toimittaja nimesi lestadiolaisuuden yhdeksi ongelmaksi lisääntymispakon. Tekstissä esiintyi myös sana ehkäisykielto. Nämä ovat varmaan keskenään läheisiä käsitteitä. Niiden taustalla on mielestäni sellaisia oletuksia, jotka perustuvat väärinymmärrykseen.”

Mitä väärinymmärrykseen perustuvia oletuksia käsitteiden taustalla on Juho Mäenpää? Voiko vanhoillislestadiolainen, teidän kielellänne uskovainen pariskunta käyttää ehkäisyä hyvällä omallatunnolla, vapaasti ja avoimesti ilman seuraamusten pelkoa?

Olet taitava kielipelaaja Juho.

”Ajatellaanpa ihan konkreettisesti. Ehkäisykielto tarkoittaa sitä, että joku on sanonut ehkäisyn olevan kiellettyä.” 

On oikeastaan absurdia puhua ehkäisykiellosta. Itse uskon, että syntyvyyden säännöstely on Raamatun vastaista ja sellaisena synti. Jos ehkäisykielto tulee jostain, niin Raamatun sanaan sidotusta omastatunnosta.” 

Sanalla kielto luodaan kuvaa kontrollista. Minä panisin sen tilalle sanan opetus.” 

Vanhoillislestadiolaisuuden kielipelissä vältetään kielto – sanaa. Sen voi helposti kiertää muilla sanoilla ja sanonnoilla ja yhtä kaikki merkitys ja lopputulos on sama. Ollessani liikkeessä mukana, kuulin usein sanottavan: ”meillä ei ole lupa ehkäistä”, ”ei ole sopivaa alkaa järkeillä lapsiasiassa”, ”uskovainen ei ehkäise”, ”me emme saa alkaa mestaroimaan Jumalan luomistyötä”.

Hommassa ei ole lupa edes väsyä erään puhujan mielestä: ”älkää väsykö ottamasta lapsia vastaan”. Mitähän rättiuupunut vanhempi tuumii tällaisen puheen alla…? Voisin kuvitella, että hän ajattelee ahdistuneena, että pakko vain jaksaa ja kestää, vaikka kuinka uuvuttaisi. Ainakin minä ajattelin niin ja olen kuullut monen muun myös ajatelleen samalla tavalla, jotkut jopa psykiatrisella osastolla, vaikka lääkärit yrittävät saada ymmärtämään, ettei ole pakko. Joskus jopa kanssasisarten on vaikea saada ymmärtämään asia, niin tiukassa tuo pakko on.

Olet Juho opettaja. OK. No tiedät, että koulussa on moni asia kiellettyä, esimerkiksi tupakanpoltto. Jos polttaa, siitä tulee jotain seuraamuksia, eikö? Jos oppilaasi jää kiinni sauhuttelusta, sanotko hänelle, että meillä on tupakkaopetus sen sijaan että sanoisit tupakkakielto? Et niin, tupakkaopetus on sitä, että kerrotaan tupakasta ja sen vaaroista ja kielto sitä, että sen polttaminen on esimerkiksi koulussa kiellettyä. Sama on ehkäisyn kanssa. Ehkäisyopetus on sitä, että kerrotaan ehkäisystä ja muodostetaan mahdollinen kanta siihen ja jos ehkäisy ei ole luvallista, silloin ei puhuta enää ehkäisyopetuksesta, vaan ehkäisykiellosta.

Opetus opettaa asiasta jotain, kiellon kautta yritetään estää tekemästä asiaa. Ja kiellostahan silloin on kyse, kun kuulijoihin yritetään vaikuttaa niin, että yritetään estää heitä toimimasta tietyllä tavalla. Ja tätä tehdään vl-liikkeessä, myös sinun kirjoituksesi on sitä; haluat vaikuttaa lukijoihin niin, että he eivät alkaisi ehkäistä. Ja vaikka kuinka kielineroilisit ja yrittäisitkin välttää kielto – sanaa, tekstisi sisältää sen.

Sinulla on oikeus näkemykseesi, en minä sillä. Oikeastaan et voi edes muulla tavalla puhua kuin niin, miten asiat ymmärrät. Mutta ole rehellinen. Älä lähde tuollaiseen kielipeliin mukaan. Ensin sanot, ettei kieltoa ole, sitten että kielto tulee Raamatusta ja sitten puhutkin ”niin sanotusta kiellosta”. Myönnä reilusti, että kyse on ehkäisykiellosta. Ala puhua asiasta sen oikealla nimellään.

Ihan samalla tavalla Jehovan todistajillakin on olemassaan verensiirtokielto, vaikka he asiaa selittelevät myös kielipelillä. Kielipeli ei muuta itse asiaa, se on vain hämäystä, jolla yritetään estää näkemästä ja ymmärtämästä, mistä asiassa on kyse. Uskonnossa kun ei voi olla sääntöjä ja kieltoja, kun kaikki on lähtöisin ihmeellisestä ja ylevästä uskonnollisesta vakaumuksesta, kuten asiaa usein ilmaistaan. Ulkopuoliset saa ikävän kuvan uskonnosta, jos siellä on kieltoja ja sääntöjä ja omatkin pitää saada vakuuttuneiksi, että kyse on paljon pyhemmästä asiasta.

Vaikka onnistutkin Juho tekstisi suhteen olemaan painostamatta ketään ottamaan kaikki lapset vastaan jopa uupumuksen ja sekopäisyyden uhalla, niin kuin moni liikkeesi sisällä tekee, siltikin tuet käsitystä, jonka mukaan ehkäisijöitä odottaa kuoleman jälkeen helvetinlieskat. Tällöinhän kyse ei ole uskosta vuotavasta vapaaehtoisesta asiasta, vaan takana on pelote, joka ohjaa toimimaan tietyllä tavalla. Tämä opetus, joka on ehkäisykiellon takana, ajaa luvattoman monia ihmisiä ihan järkyttäviin elämäntilanteisiin. Toivon sinulle vastuullisuutta asian suhteen.

Kun julkisuuteen päin annetaan kuvaa, ettei mitään ehkäisykieltoa ole ja että kenenkään ei pidä terveytensä uhalla synnyttää, niin olisi hyvä tuoda asia esiin tällaisessakin blogikirjoituksessa. Myös saarnoissa olisi asia hyvä ilmaista selvin sanoin: kenenkään EI PIDÄ SYNNYTTÄÄ TERVEYTENSÄ UHALLA. Ja siinä vaiheessa jos/kun ette enää muodosta kielteistä kantaa ehkäisystä, voitte sanoa, ettei teillä ole ehkäisykieltoa. Nyt ette voi niin tehdä.

Ja on ihan turha kieltää kiellon olemassaoloa sillä, että asiaa ei kontrolloida, koska liikkeen jäsenet saadaan itse kontrolloimaan itseään autuuden haastolla. Tämäkin on kielipeliä. Kun on helvetinlieskat takamuksissa, se on sitä tehokkainta kontrollia sinne makuukammareihin, jonne ette sanojenne mukaan mene. Mutta itse asiassa juuri sinne te menette; liikkeen pariskuntien makuukammareihin. Siellä hallitsette. Siellä on yksi maailman ihanimmista asioista tehty joidenkin kohdalla mitä hirvittävimmäksi.

Taivaslaulun ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa on esitetty huoli suurperheiden vanhempien jaksamisesta. Huoli ei ole turha, voin kokemuksesta sanoa. Mutta jaksamista ei helpota yhtään, jos yleinen mielipide tuomitsee uskonnollisen vakaumuksen, selittää sen kielloiksi ja pakoiksi, pitää sitä ongelmana ja tarjoaa tilalle omia ihanteitaan avaimena onneen.”

Myönnät, että liikkeen ulkopuolisten aiheellinen huoli ei auta uupuneita vanhempia jaksamaan ja saamaan voimia. No ei tietenkään auta, ei sen tarkoituskaan ole sellainen. Käytävän keskustelun tarkoituksena on herätellä teitä liikkeen sisällä asuvaisia havahtumaan muille ihan selvässä asiassa: pitäisi tehdä jotain, jotta asiantila paranisi. Painostaminen ja pelottelu olisi hyvä lopettaa. Voisitteko jopa väsätä muiden kieltojen rinnalle painostamis- ja pelottelukiellon…? Siitä tuskin olisi kenelläkään nokan koputtamista :)

Kuuntelin aiheesta VALTA Jari Sarasvuon monologin. Häneltä muutamia havaintoja aiheesta:

”Mikään ei voi muuttua, ennen kuin vaietut asiat on julkisanottu”.

”Valta ilmaisee itsensä instituutioissa”.

”Valta on niillä, joilla on puhevalta”.

”Vallan valuutta on huomio”.

”Se, ketä kuunnellaan, se saa valtaa”.

”Se, joka saa puhua jopa julkeita, sen valta kasvaa”.

”Vallankäyttäjät ovat (tässä) kielipelissä sanomattoman taitavia”.

”Valta on läsnä kulttuurien kielipelissä”.

Ihmiset ihmettelevät usein, miksi jotkut suostuvat vallan alle milloin missäkin kultapossukerhoissa. Sarasvuo nostaa esille kiintoisan asian ihmisen halusta luopua minuudesta ja olla yhtä jonkun porukan kanssa. Hmm, asia on mielenkiintoinen ja voin kyllä allekirjoittaakin sen. Sitä tapahtuu pienistä porukoista aina yhteisöihin ja suurtapahtumiin asti ja sillä on aina sama tarkoitus ja vaikutus: olla yhtä jonkin itseä suuremman kanssa.

Linkki Sarasvuon monologiin:

http://areena.yle.fi/1-3045340

76 kommenttia

  • Martti Pentti sanoo:

    On pidettävä mielessä myös lapsikuolleisuus. Sata vuotta sitten omassa maassammekin kymmenesosa syntyneistä kuoli lapsena. Aikaisemmin aikuiseksi varttuminen saattoi olla jopa poikkeus. Mikä mahtoi olla tilanne Jeesuksen ajan Juudeassa ja Galileassa? Lasta arvostava opetus Raamatussa liittyy minusta näin jo syntyneihin eikä vielä edes siittämättömiin lapsiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Vuokko Ilola sanoo:

    Joonalta:

    “Nähdäkseni on tällöin perustelluinta pitää lähtökohtana, että Jumala ratkaiskoon, kuinka paljon hän tahtoo meille lahjojaan antaa. Langenneisuudestamme johtuen me ihmiset nimittäin näemme usein (Jumalan vastustajan vietteleminä) Jumalan lahjat huonoina ja vastenmielisinä. Jos me otamme asian omiin käsiimme, voimme helposti tulla ylenkatsoneeksi Jumalan lahjat ja torjua niihin kätkeytyvän siunauksen. Kaikkivaltias ja Kaikkitietävä Jumala tietää meitä itseämme paremmin, mikä on meille parasta.”

    Tämä pohja ja perustelu on niin huono hankkia tai ottaa lapsia vastaan. Jos pariskunnalla ei ole mitään omaa halua saada lapsia itselleen, niiden hankkiminen Jumalan tarkoituksen valossa tai siunauksen toivossa on NIIN VÄÄRIN!

    Ja juuri tämän takia, jonkun muun kuin pariskunnan oman tahdon ja siunauksen toivon perusteella suurperheen muodostuminen on usein kaikkea muuta kuin siunauksellista. Se on joskus jopa maanpäällistä helvettiä.

    Jos on ajautunut suurperheen vanhemmaksi täysin ilman omaa toivomusta ja unelmaa, asiasta kärsivät taatusti niin vanhemmat itse kuin lapsetkin ja seuraamukset voivat olla ja ovat usein ihan järkyttäviä.

    Hanki tai ota vastaan lapsi ainoastaan silloin kun itse niin toivot ja haluat, älä millään muulla perusteella. Koska vain silloin sitoudut jo valmiiksi kaikkeen siihen, mitä lapsi mahdollisesti tuo tullessaan. Ja päättämällä itse asiasta, sitoudut myös siihen, mitä lapsettomuus tuo mahdollisesti tullessaan, sekään ei ole aina hyvää.

    Mutta aina on paha se, että menee tekemään asioita toisten ihmisten yllyttämänä tai muuten ulkopuolisen mielipiteen johdosta. Seuraamuksetkin on helpompi kestäää, jos ne perustuvat omaan päätökseen.

    Minulla sanottiin Joona ihan tarpeeksi usein se, että hyvähän minun on, kun olen niin lapsirakas ja äitityyppi. Niinhän se olikin. Paljon vaikeampi oli niillä vanhemmilla, jotka eivät kokeneet vanhemmuutta ihanaksi asiaksi ja kokivat puutteellisuutta rakastaa lapsiaan. Ja he olivat tietty varhaiskasvatuksen oppien valossa syyttömiä lapsirakkaudettomuuteensa ja myös eri luonnetyyppien valossa.

    Inhimillisyys, ihminen, luonne, historia, elämänkokemukset, kaikki nämä vaikuttavat elämäämme. Ihmiseloa ei voi katsoa kaikkinensa hengellisessä valossa, kun meidän näkyvä osa on enimmäkseen ihan muuta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • On totta, että ennen kuin ryhtyy vanhemmaksi, on tutkittava tarkoin itseään ja oltava varma siitä, että todella tahtoo lapsia ja kykenee rakastamaan heitä niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä. Siinä olet oikeassa.

      Tätä asiaa tulisi pohtia kuitenkin jo ennen avioliittoon astumista. Menemällä naimisiin ihminen valitsee perinteisen kristillisen avioliittoteologian mukaan tärkeimmäksi elämäntehtäväkseen vanhemmuuden, lasten vastaanottamisen ja kasvattamisen. Kuten Luther kiteyttää Isossa Katekismuksessa:

      “Jo alussa hän on asettanut avioliiton kaiken muun edelle ja luonut miehen ja vaimon erilaisiksi juuri avioliittoa varten, ei haureuteen, vaan pysymään yhdessä, olemaan hedelmällisiä, synnyttämään, ruokkimaan ja kasvattamaan lapsia Jumalan kunniaksi.” (Kuudennen käskyn selitys)

      Kristillisen avioliiton ydinpäämäärä on lisääntyminen, uuden ihmiselämän syntyminen. Tällä tavoin se heijastaa Kristuksen ja hänen morsiamensa seurakunnan välistä rakkaussuhdetta. Sekään ei ole “ehkäisevä” eikä uutta elämää “säännöstelevä” vaan sen päämäärä on, että mahdollisimman moni ihminen uudestisyntyisi langenneesta tilastaan Jumalan lapseksi evankeliumin sanalla ja Pyhän Hengen voimalla.

      Nimenomaan nykyinen ehkäisykulttuuri on hämärtänyt tätä asiaa. Avioliiton ei mielletä enää olevan ensisijaisesti perheen perustamista ja lasten syntymistä varten. Se nähdään usein vain vanhempien vähän normaalia syvempänä ja kiinteämpänä ystävyyssuhteena. Tämä on puolestaan johtanut koko avioliitto- ja perheinstituution rappioon länsimaissa, erityisesti pohjoismaissa.

      Avioliitolla ja seksillä saa ja tulee myös perinteisen avioliittoteologian puitteissa olla lasten syntyminen ohella muita ”sivupäämääriä”. Hyvä avioliitto on lasten kasvattamisen ohella myös vanhempien välistä syvää ystävyyttä. Seksin puolestaan tulee lasten alulle saattamisen ohella olla rakkauden teko, joka syventää tätä vanhempien välistä ystävyyttä. Ydinpäämäärää, lasten syntymistä, ei ole kuitenkaan oikein pyrkiä aktiivisesti poistamaan esimerkiksi ehkäisyn avulla, koska se on nimenomaan avioliiton luonnollinen ydinpäämäärä. Toki ymmärrän sen, että sairaudet ja muut vaikeat ristiriitatilanteet ovat asia erikseen.

      Tässä on kuitenkin syy sille, miksi kristillinen teologia on vanhastaan torjunut niin ehkäisyn kuin itsetyydytyksen ja homosuhteetkin. Ne nimittäin kaikki tavalla tai toisella sulkevat pois seksiaktin olemuksen (sukupuolten yhtymisen) tai ainakin sen luonnollisen päämäärän (uuden elämän syntymisen).

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Joni Toivonen sanoo:

      “Menemällä naimisiin ihminen valitsee perinteisen kristillisen avioliittoteologian mukaan tärkeimmäksi elämäntehtäväkseen vanhemmuuden, lasten vastaanottamisen ja kasvattamisen.”

      Ei pidä paikkaansa.

      Eihän naimisiin menevällä ihmisellä ole mitään takeita, että hän saa lapsia, se kun on Herran kädessä se asia. Menemällä naimisiin ihminen valitsee itselleen kristillisen elämänmuodon ja tulee yhdeksi lihaksi puolisonsa kanssa. He lupaavat toisilleen uskollisuutta ja rakkautta kuolemaan asti. He ovat mies ja vaimo, kaksi ihmistä, mutta kuitenkin yhtä Jumalan liittäminä. Avioliitto on yhtä täysi ja täyttää sen täyden tehtävän lapsilla tai ilman. Joonan ajatusta johdonmukaisesti seuraamalla lapseton aviopari ei olisi aviopari sanan täydessä merkityksessä, koska siitä puuttuisi sen olennaisimmat ja tärkeimmät määritykset tyystin.

      Avioliitto on Jumalalta asetettu kahden kauppa, ei mikään lapsitehdas.

      Avioliittoa hyvä Jumala voi armossaan siunata lapsilla. Silloin on avioparille annettu Jumalalta äärettömän suuri ja arvokas lahja, joka tuo mukanaan suuren vastuun. Syntyy perhe. Jumalan tahto on myös, että näistä lahjoista pidetään huolta kaikin tavoin ja kaikkia niitä avuja käyttäen, joita Hän on avioparille suonut, mukaan lukien terve järki. Joonan avioliitto-teologia tuntuu menevän ehkäisykielteisyys edellä, vaikka kaiken täyttävä rakkauden kaksoiskäsky ohjaa ennemmin huolehtimaan jo olemassa olevista lapsista (viittaan lapsimäärän alla nääntyviin aviopareihin), eikä heidän kustannuksellaan suorittamaan jotain lapsensaanti-missiota.

      Ehkäisyä pitäisin lähtökohtaisesti syntinä siinä tapauksessa, että jo siittiö ilman hedelmöitystä luettaisiin ihmiseksi. Muuten vaatii liikaa vääntämistä tehdä siitä syntiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Toki ihminen menee naimisiin rakkaudesta puolisoaan kohtaan ja Jumala lahjoittaa lapset, jos lahjoittaa. Se on totta. Avioparin rakkaudella on aina itseisarvo. Siksi myös lapsettoman parin avioliitto on täysi ja oikea avioliitto.

      On kuitenkin eri asia olla olosuhteiden pakosta lapseton kuin tehdä tietoinen ja aktiivinen teko, joka sulkee pois lapsen syntymisen mahdolllisuuden. Ensimmäisestä ei tarvitse kantaa minkäänlaista syyllisyyttä (vaikka se voi muuten tuntua kipeältä kärsimykseltä), jälkimmäinen on perinteisen kristillisen teologian ja etiikan valossa väärin.

      Hyviä vertailukohtia ovat Kristuksen ja hänen seurakuntansa välinen rakkaussuhde sekä Pyhän Kolminaisuuden sisäinen olemus, joita kristillisen avioliiton on tarkoitus heijastaa. Kristuksen rakkaus morsiantaan seurakuntaa kohtaan sekä Kolminaisuuden persoonien keskinäinen rakkaus ovat jo itsessään täydellisen hyviä asioita. Samalla tavoin miehen ja vaimon välinen rakkaus on jo itsessään, ilman lapsiakin, hyvä, kaunis ja itseisarvoinen asia, todellinen avioliitto.

      Se Rakkaus, joka Jumala on ja joka vallitsee hänen Poikansa ja seurakunnan välillä, on kuitenkin uutta elämää synnyttävää rakkautta: rakkaudessaan Jumala luo maailmankaikkeuden ja Pyhän Hengen hedelmälliseksi tekemä seurakunta synnyttää langenneita ihmisiä uudesti Jumalan lapsiksi.

      Kristuksen rakkaus kutsuu kristillistä avioliittoa heijastamaan tätä ylläkuvattua hedelmällistä rakkautta. Siksi avioliiton tulisi olla lähtökohtaisen avoin uudelle elämälle, jopa lasten paljoudelle, ei suljettu siltä. Lasten määrää ei tarvitse pyrkiä maksimoimaan eikä lapsettomuudesta tarvitse tuntea huonommuutta tai varsinkaan syyllisyyttä, mutta avoimuus elämälle tulisi olla.

      Jos kristityt sen sijaan pitävät täysin hyväksyttävänä avioliittoa, josta uuden elämän mahdollisuus suljetaan tietoisesti ja aktiivisesti pois ehkäisyä käyttämällä, käy hyvin vaikeaksi perustella, miksemme hyväksy myös samaa supupuolta olevien avioliittoja.

      Niissäkinhän kumppanit voivat monella tapaa tukea ja rakastaa toisiaan. Ainoa selvä ero heteroavioliittoon on tietoisesti valittu steriili seksi. Kun heteroparitkin ovat kuitenkin nykyisen ehkäisykulttuurin myötä hyväksyneet tietoisesti ja aktiivisesti valitun steriilin seksin normaaliksi osaksi avioliittoa, ei jää jäljelle yhtään pätevää syytä olla hyväksymättä myös homoavioliittoja.

      Tämä onkin ihan korkealla kansainvälisellä tasolla paljon käytetty teologinen argumentti: kun monet protestanttiset yhteisöt ovat hyväksyneet ehkäisyn normaaliksi osaksi avioelämää, mikseivät ne hyväksy myös homoavioliittoja.

      Onneksi esimerkiksi vanhoillislestadiolaisuus, esikoislestadiolaisuus ja katolinen kirkko ovat tässä suhteessa teologisesti johdonmukaisempia torjumalla sekä homosuhteet että ehkäisyn.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Joonalta:

      “On kuitenkin eri asia olla olosuhteiden pakosta lapseton kuin tehdä tietoinen ja aktiivinen teko, joka sulkee pois lapsen syntymisen mahdolllisuuden. Ensimmäisestä ei tarvitse kantaa minkäänlaista syyllisyyttä (vaikka se voi muuten tuntua kipeältä kärsimykseltä), jälkimmäinen on perinteisen kristillisen teologian ja etiikan valossa väärin.”

      Oletko sitä mieltä, että lapsi pitää ottaa vastaan siitäkin huolimatta, ettei se ole oma halu? Edelleen: voiko sellainen ihminen olla mielestäsi sydämeltään oikea uskovainenm kristitty, joka ei tunne omaa halua ottaa lapsia vastaan?

      “Jos kristityt sen sijaan pitävät täysin hyväksyttävänä avioliittoa, josta uuden elämän mahdollisuus suljetaan tietoisesti ja aktiivisesti pois ehkäisyä käyttämällä, käy hyvin vaikeaksi perustella, miksemme hyväksy myös samaa supupuolta olevien avioliittoja.”

      Mielestäni ei näin. Raamatunmukainen avioliitto on miehen ja naisen välinen. Mielestäni mies- ja naisparit eivät voi muodostaa tällaista liittoa, vaikka tavallaan olisivatkin “yhtä”. En tarkoita sitä, ettenkö hyväksyisi homorakkautta ja heidän yhteiseloaan. Koko avioliittoasia on mielestäni sössitty, kun siitä on tehty byrokraattinen instituutio. Se sotkee koko juttua.

      “Onneksi esimerkiksi vanhoillislestadiolaisuus, esikoislestadiolaisuus ja katolinen kirkko ovat tässä suhteessa teologisesti johdonmukaisempia torjumalla sekä homosuhteet että ehkäisyn.”

      Miksi ihmeessä ONNEKSI? En ymmärrä pointtiasi. Tunnetko tyytyväisyyttä siitä, että edes jotkut toimivat asiassa käsityksesi mukaan ja mielestäsi oikein, vaikka et pitäisi heitä edes taivaskelpoisina muutoin? Tämä ihmetyttää minua suuresti. Eihän sen pitäisi olla sinulta pois tai sinulla, toimi sitten itse kukin millä tavalla tahansa asian suhteen. Miksi asia on sinulle onnen- tai epäonnenkantamoinen?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Vuokko Ilola sanoo:

    Joona, näytä minulle sellainen ihminen, kristitty tahi ei-kristitty, joka on avioitunut lisääntymisen takia. Tai voisiko vaikkapa tässä keskustelussa ilmoittautua joku sellainen. Luulen, että sellainen on tosi harvinaista ja onko sellainen avioliitto edes hyvä, jonka päämääränä on ensisijaisesti saada lapsia?

    Tahdon siis sanoa, että se on puhtaasti hormonaalinen juttu koko parisuhteen muodostaminen. Muutenhan sitä voisi olla vain kaveri jonkun kanssa. Jos et syty seksuaalisesti, tunne seksuaalista vetovoimaa jotain ihmistä kohtaan, et edes yritä avioitua tai muodostaa parisuhdetta lisääntymisen takia.

    Ja jotta koko keskustelua voitaisiin käydä kunnolla ja perinpohjin, pitäisi miettiä mikä on raamatunmukainen avioliitto, ainakaan Iisak ja Rebecca eivät aikoinaan nykyisenlaista avioliittoa solmineet, vaan menivät samantien itse asiaan Iisakin äidin, Saaran teltassa.

    Se, että nykyisellään avioliitot ovat niin lyhytkestoisia ja koko asia aika rempallaan, ei johdu mistään ehkäisystä. Koko juttu on paljon laajempi ja monimutkaisempi olemassaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    Ulkopuolista suorastaan hengästyttää ja jopa ahdistaa lukea tätä blogia. Tavallisen ev.lut. kirkon jäsenen mieleen tulvii kysymyksiä. Alla vain muutamia aatoksia herättäneitä juttuja.

    Joona Korteniemi kirjoitti:

    “Minulle vanhoillislestadiolaisena ehkäisyvälineiden käyttäminen ei ole hengellisesti ja moraalisesti vahingollista vain siksi, että yhteisö on niin linjannut. Se on vahingollista siksi, koska se on itsessään väärin. Tätä tosiasiaa eivät yhteisön kiellot tai sallimiset muuta. Yhteisö voi ainoastaan todeta tämän tosiasian ja kehottaa elämään sen mukaan.”

    Vuokko Ilolan vastaus heijastaa omia ajatuksiani.

    “Niinhän vl-yhteisö tai tietty taho aina kulloisenakin aikana voi julistaa milloin mitäkin asioita kielletyiksi, tämänhän historia ja nykuypäivä todistaa ihan kiistatta.”

    Ja ai sitä sääntöjen ja kieltojen määrää, huh. Onko niin, että kuka minkin ajan johtoryhmä tahansa voi säätää mielensä mukaan jotain synniksi? Tv syntiä, tietsikka ei. Viini syntiä, tupakka ei. Listaa riittää.

    Vl-yhteisöhän laatii näköjään ihan omia sääntöjä, joiden perustaa Raamatusta on vaikea löytää. Esim. nyt vaikka tämä ehkäisykielto. Sinänsä Joona on liikkeen kasvatti, joten ei ihme, että säännöt tuntuvat hänestä kuiten muistakin liikkeen jäsenistä oikeilta. 

    Päivämies 1974: “Perhesuunnittelu on synti kaikissa muodoissaan. Ei voi tulla kysymykseen kalenterin seuraaminen, ei edes yhteisestä sopimuksesta erillään oleminen…se on Jumalan Sanan mukaan sallittu vain hetkeksi sairauden vuoksi. Mutta sairauttakaan ei saa tehdä pahemmaksi kuin se todellisuudessa on ja näitä tekosyitä käyttää väärään tarkoitukseen.”

    Tuostakaan en löydä Raamatusta mitään viitettä. En siis yhtäkään.

    Joona kirjoittaa:

    “Esille nostamani raamatunkohdat eivät tietenkään puhu nimeltä mainiten ehkäisystä. Raamattu ei puhu nimeltä mainiten monesta muustakaan eettisestä dilemmasta. Tämä ei ole kuitenkaan ongelma. Kristillinen teologia on ytimeltään juuri sitä, että pyritään löytämään Raamatusta vastauksia nykypäivän kysymyksiin tekemällä siitä perusteltuja johtopäätöksiä. Mielestäni yllä tekemäni johtopäätökset ovat johdonmukaisia, linjassa lainaamieni raamatunkohtien kanssa.”

    No nyt alkaa jotenkin valjeta. Siis kristillinen teologia Joonankin mukaan on ytimeltään sitä, että niin yksilöt kuin kaikenlaiset kristilliset ryhmittymätkin, ja niitähän riittää, pyrkivät löytämään vastauksia nykypäivän kysymyksiin. Sitähän esim. homoseksuaalien avioliittoa puolustavat tekevät myös. Heidänkin mielestään heidän johtopäätöksensä ovat johdonmukaisia ja nykypäivään liittyviä. Jotenkin sekään ei sovi kaikille. Eli kaikki me viritellään ihan kivasti näitä versioita ja tulkintoja? Ota tästä selvää.:(

    Seurattuani aika aktiivisesti näiden herätysliikkeiden ja vapaiden suuntien varsin lakihenkisiä ja suorastaan, miten sen nyt sanoisi, milloin mihinkin perustuvia näkemyksiä, on tämä vanha ev.lut. kirkko alkanut jotenkin tuntua suorastaan ok-jutulta kaikkine puutteellisuuksineen. 🙂

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hyvä, jos vanha ev.-lut. kirkko on Sinusta ok-juttu, Tarja. 🙂 Muistettakoon, että myös vanha ev.-lut. kirkko on aikoinaan opettanut ehkäisykielteisesti, kuten vl-liikekin. Ehkäisymyönteisyys on myös ev-lut. kirkon historiassa suhteellisen nuori, uusi ja poikkeuksellinen ilmiö.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Minusta melkein mille tahansa asialle on huono perustelu se, että joku muukin ajattelee tai tekee samoten.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • No ainakin se todistaa sen, ettei ehkäisykielteisyys ole mikään vanhoillislestadiolaisuuden oma keksintö, kuten nettikeskusteluissa on joskus annettu ymmärtää. Se on sekä historia että nykyisyys huomioiden kristinuskon valtavirtaa.

      Kristillisessä teologiassa on yleensä arvostettu kirkon traditiota. Lutherkin (joka oli muuten ehkäisykielteinen) kunnioitti traditiota vaikkei nostanutkaan sitä Raamatun rinnalle. Kristinuskolla on vahva ja selkeä ehkäisykielteinen traditio.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Vaikka kristinuskolla olisikin vahva ja selkeä ehkäisykielteinen kanta kautta historian, siitä ei ole puhuttu samalta pohjalta kuin nykylääketieteen aikana, jolloin maksimaalinen lisääntyminen on ylipäätään mahdollista. Nyt pystytään lääkitsemään ja kursimaan äitejä ihan eritavalla, mitä ennen ja myös sektioimaan lapset hätätilanteessa. Lääketiede mahdollistaa nykymallin, aiemmin pälkähästä päästiin joko äidin tai lapsen kuoleman kautta. Hyvä vai huono asia, riippuu siitä, kuka ja missä tilanteessa asiaa tarkastelee.

      On ollut ja epäilen pahasti, että on edelleenkin vl-äitejä, jotka rukoilevat Jumalaa ottamaan heidät pois uupumuksen keskeltä (ellei sitten poikkeustila-nykyopetus tavoita heistä useimpia), samoin on äitejä, jotka toivovat keskenmenoa tai joilleka lapsen menetys tuntuu vain helpotukselta uupumuksen takia. Kuinka paljon onkaan niitä vl-vanhempia, jotka rukoilevat pidempiä lastentulovälejä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Suurperheen arki on ollut varmasti keskimääräistä rankempaa kaikkina aikoina maailmanhistoriassa, ja se on sitä myös nykyisin. Selvää kuitenkin on, että menneisyydessä se oli paljon, paljon vaikeampaa kuin nykyään.

      Ajatelkaa jotain 5-10-lapsista perhettä Pohjois-Savon korvessa 200 vuotta sitten elättämässä itseään kaskea polttamalla ja naurista viljelemällä. Terveydenhuolto (jos sitä oli) oli alkeellista, elanto oli tiukassa ja yhteiskunnalta ei herunut tukea, ainoastaan velvollisuuksia. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että tuskin koskaan historian saatossa on ihmisen elämä – myös perhe-elämä – ollut niin helppoa kuin nyky-Suomen kaltaisessa modernissa hyvinvointivaltiossa.

      Jos kristillinen etiikka pohjautuisi arjen sujuvuuden varjelemiselle, kristinuskon olisi tullut suurimman osan historiastaan suositella ehkäisyn käyttämistä, ei vastustaa sitä. Vasta ihan viime vuosikymmeninä olisi voinut alkaa varovasti suositella useamman lapsen hankkimista.

      Mutta kristillinen traditio on vahvan ehkäisykielteinen. Tämä osoittaa sen, että kristillinen etiikka ei pohjaudu arjen sujuvuuden maksimoimiselle vaan jollekin aivan muulle. Jos kristillinen kirkko on torjunut ehkäisyn aiemmissa paljon alkeellisemmissa ja haastavammissa olosuhteissa, tuskin on perusteita hyväksyä sitä nykyäänkään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Mielestäni jokaista aikaa vaivaa omanlaisensa ongelmat. Tämä aihe on niin laaja käsiteltäväksi, että olisi paikallaan uusi keskustelu siitä.

      Oletko Joona koskaan miettinyt sitä, MIKSI kristillinen traditio on ollut ennen modernin ehkäisyn tuloa kielteinen? Kuka on aiemmin joutunut kärsimään siitä, jos vauvoja ei haluta? Eikö niin, että useimmiten se mies halujensa kanssa? Moderni ehkäisy soi miehelle paremman pääsyn toteuttamaan halujaan vapaasti, kun aiemmin joko vaimo tai molemmatkin joutuivat kieltäytymään seksistä, jos eivät halunneet lasta. Miehet keksineet koko ehkäisysynnin, jotta saavat toteuttaa seksuaalisuuttaan vapaasti? Monia muitakin syntejä on keksitty miestä silmällä pitäen, miksi ei siis myös ehkäisysyntiä?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Vuokko Ilola sanoo:

    Vähän summausta.

    Eli vaikka vl-liike mainostaakin, että “rahatta ja hinnatta”, niin jokainen voi tästä keskustelusta havaita sen, ettei se nyt todellakaan pidä paikkaansa. Jollekin vl-taivaspaikka on ison lapsikatraan vastaanottamisen, jollakin ei-lapsirakkaalla yksinäisyyden ja kenellä minkäkin asian takana. Mutta suurperheellisenä voin sanoa, että hirveä määrä tekemistä vl-pelastuksen eteen pitää tehdä, niin paljon, että osa ei selviä ilman pään sekoamista ja terveyden menetystä.

    Epäinhimillisyys ja julmuus, ovat sanoja, jotka nousevat mieleeni vl-liikkeen ehkäisykielto-opista.

    Jos ei-lapsirakkaan odotetaan valitsevan yksinäisen tien tai lykkäävän mahdollista avioitumistaan vauvakuumeen puuttumisen vuoksi, niin kyllä siinä laitetaan liikkeen jäseniä mahdottoman eteen. Ja kuinkahan moni mies esimerkiksi jäisi tosissaankin perheettömäksi tai avioituisi vasta 30 ikävuoden jälkeen…? Ikäneitorivistö sen kun kasvaisi tuon opetuksen toteutumisen myötä.

    Tosiasiassa monet ei-lapsirakkaat ja vauvakuumeettomat ihmiset jättävät vl-liikkeen jo ennen avioliittoaikeita, koska suurperheen mahdollisuus tuntuu heistä ihan ylitsepääsemättömältä ajatukselta. He eivät katso olevansa kykeneväisiä vanhoillislestadiolaisiksi. Näin olen kuullut kerrottavan.

    Osa taas valitsee tuon Joonan mukaisen mallin, eli perheettömyyden liikkeen sisällä. Siinä sitten ympäristö luulee, että kyse on siitä kun sopivaa puolisoa ei löydy ja käväiseepä jonkun mielessä sekin vaihtoehto, josko seksuaalinen suuntautuminen onkin samaan sukupuoleen, tällaistakin olen kuullut pohdittavan.

    Sellainenkin asia tuli mieleeni, että nykyisenlaiset suurperheet ja suursuvut ovat lukumääriltään sellaisia, ettei ennen nykylääketiedettä sellainen ole ollut ennen edes mahdollista. Tavallaan siis koko tällaisellekaan käymällemme keskustelulle olisi ollut ennen edes tarvetta. Ei aiemmin olisi voitu puhua asiasta tällä tavalla, koska tällaista ei ole ollut.

    Vl-liikkeen perhesuunnittelukielto-opetuksessa ei oteta huomioon inhimillisiä tekijöitä. Se ei lähde lähimmäisenrakkauden pohjalta. Se ei ole myöskään rehellistä. Paljon on katteettomia lupauksia, kuten tuokin siunauksen saaminen lasten vastaanottamisen myötä, mitä sitten tarkoittaneekin…?

    Itselleni se tarkoitti pahimpina aikoina sitä, että rukoilin joka ilta kuolemaa avukseni. Joillenkin vl-vanhemmille se tarkoittaa fyysisen ja/tai psyykkisen mielenterveyden horjumista tai menettämistä ja /tai lasten joutumista mielenterveyden ja/tai päihteiden kautta syöksykierteisiin.

    Ei saa antaa tällaisia katteettomia lupauksia; joku voi ottaa ne ihan todesta vielä. Joku sellainenkin, jonka ei olisi hyvä saada ainoatakaan lasta kun ei kykene huolehtimaan edes itsestään. Tiedän tällaistakin tapahtuneen ja sitten on ollut huostaanotto edessä.

    Sellaistakaan ei saa luvata, että hetkenhän ne lapset ovat vain pieniä ja kohta lentävät pesästä, kun siinä vaiheessa on jo isovanhemmuus täydessä tohinassaan ja vapaata löytyy vain ulkomaanmatkojen aikana.

    Ja tuohon opetukseen pitäisi ehdottomasti rehellisyyden nimissä kertoa, miltä se tuntuu kun omaa elämää ei ole enää kuin vessakäyntien aikana ja aina ei edes silloinkaan, parisuhdetta ei ehdi hoitaa eikä siihen panostamaan lasirumban ja ry:n tilaisuuksien ja talkootöiden hulinassa kuin yhteisillä kauppareilluilla jos nyt joskun ilman lapsia onnistuu sen tekemään ja minkälainen naisen kroppa on useiden synnytysten jälkeen, onko kaikilla silloin enää pidätyskykyä jnejne. Siinä sitä on siunausta kerrakseen.

    Miehille voisi valaista, mitä voi tarkoittaa se, kun menettää nuoren ihanan vaimonsa synnytysten alttarille.

    Joo tiesin, jos olet hyvin pärjäävä vl-liikkeen jäsen, korvistasi nousee tässä vaiheessa savu. Ei hätää, ole onnellinen kun asiasi ovat hyvin ja pärjäät, en puhu sinusta, vaan heikosta kanssamatkaajastasi, jolle ehkäisykielto-oppi EI ole ollut siunaukseksi, vaan kiroukseksi. Häntä yrittävät auttaa toiset kanssamatkaajasi ymmärtämään, että hän voi aloittaa psykiatrisella osastolla ehkäisyn, jotta voi lähteä kotilomille ilman raskaudenpelkoa.

    Puhun myös ison lapsikatraan äidistä, joka otti eron väkivaltaisesta vl-miehestään ja joka hyljättiin yhteisöstä eronsa vuoksi ja joka yrittää selvitä hengissä lastensa kanssa yksin, mistä saisin hankittua apua hänelle?

    Myös se suurperheen lapsi on mielessäni, joka seurojen jälkeen ja muulloinkin, joutui vanhempiensä pahoinpitelemäksi “syntisyytensä” takia. Hänen vanhempiensa ei olisi suonut kuulevan ehkäisykiellosta mitään.

    En puhu Juho sinusta, jolla taitaa mennä perheesi kanssa hyvin, ole onnellinen ja olethan sitä ilman kehotustanikin! Iloitsen onnestasi ja jokaisen onnesta. Toivon sitä kaikille ihmisille.

    Aamen vähäksi aikaa 🙂

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Vuokko Ilola sanoo:

    Ensin oli kannanotot ehkäisyyn Päivämiehessä ja samaa sanomaa kuulutettiin ja kuulutetaan yhäkin samaisessa lehdessä ja saarnoissa. Uutena kannanottona on tullut huojennus poikkeustilanteissa, äidin terveyden ja mielenterveyden ollessa uhattuna, eli silloin ehkäisy on sallittua.

    Nyt en ole ihan varma, onko tätä uutta kannanottoa nähtävissä Päivämiehessä tahi kuultavissa seuroissa saarnoissa, voiko joku ystävällisesti valaista minua asiassa?

    Sen tiedän, että tuota poikkeustila-ehkäisyopetusta jaetaan “pöytien alla”, eli harkitusti eri tilanteissa ja uskon tämän tapahtuvan siksi, ettei liikkeen jäsenet sallisi liian helpoin perustein itsellensä ehkäisyä. Valta. Epäluottamus.

    Haluan kuulla, jos/kun Joona Korteniemi kertoo saarnassaan, ettei kenenkään tarvitse ottaa lapsia vastaan terveytensä ja mielenterveytensä uhalla. Minusta hän ei saa pantata tätä käsitystään, vaan kertoa siitä ihan avoimesti. Eikä kukaan muukaan puhuja saisi niin tehdä.

    Jäädäänpä kuulolle 🙂

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Joni Toivonen sanoo:

    Aviopari, joka ei saa lapsia, voi elää Jumalan tahdon toteuttajana aivan samoin kuin biologisilla lapsilla siunattu aviopari. Tässä syntiin hukkuvassa maailmassa tehtävissä löytyy. Jos on kaipaus ja kutsumus perustaa perhe ja kasvattaa lapsia kristilliseen uskoon ja kunniallisiksi kansalaisiksi, on siihen mahdollisuus esim. adoptoimalla. Tällainen tapa on aivan yhtä hyvä kuin biologisten lasten kasvatus. Jumalan silmissä jokainen ihminen on yhtä arvokas. Vanhus-, vankila- ja vammaistyö ovat myös uskovaiselle avioparille sangen sopivia kutsumuksia, kuin myös lukuisat muut tavat elää todeksi kristillistä uskoaan, yhtenä tärkeimmistä evankeliumin levittäminen.

    Että kyllä jonkin verran on vinossa tuo VL-opetus avioliitosta. Ihan uskosta käsin tarkasteltuna.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Minustakin lapseton aviopari, voi tehdä arvokasta työtä ja elää Jumalan tahdon toteuttajana tässä maailmassa esimerkiksi adoptoimalla tai tekemällä vanhus-, vankila- ja vammaistyötä tai lähetystyötä. Tämä on myös täysin vanhoillislestadiolaisen opetuksen mukaista. Ei kannata lukea teksteistäni sellaista, mitä niissä ei sanota.

      On täysin eri asia kuitenkin se, onko oikein pyrkiä tahallisesti, tietoisesti ja aktiivisesti hedelmättömyyteen ehkäisyä käyttämällä. Mielestäni ei ole. Vaikeat ristiriitatilanteet, fyysiset ja psyykkiset sairaudet ym. ovat sitten asia erikseen, kuten olen jo edellä todennut.

      Lapsettoman avioparin mahdollisuus tehdä äärimmäisen arvokasta työtä ei poista myöskään sitä tosiasiaa, että avioliitto instituutiona on syntynyt nimenomaan lasten vastaanottamista ja kasvattamista varten. Se on kautta aikojen ymmärretty vanhempien rakkauden ohella avioliiton tärkeimmäksi tehtäväksi, myös kristillisessä teologiassa. Hyväksi esimerkiksi tästä käy yllä siteeraamani kirkkomme tunnustuskirjoihin kuuluvan Ison Katekismuksen kohta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      “Lapsettoman avioparin mahdollisuus tehdä äärimmäisen arvokasta työtä ei poista myöskään sitä tosiasiaa, että avioliitto instituutiona on syntynyt nimenomaan lasten vastaanottamista ja kasvattamista varten.”

      Ymmärrän, että “kestävän kehityksen”, ehjän parisuhteen, avioliiton merkitys on lasta suojaava. Silloin kun se on sitä, aina se ei ole. Mutta en usko ollenkaan niinpäin, että avioliitto edellyttää kaikkien lasten vastaanottamisen.

      Ihmettelen, miten olet saanutkin kasattua tästä aiheesta sellaisen henkipallon, joka on niin kaukana todellisesta lapsiperhearjesta kuin ikinä voi ja saattaa olla…? Ehkä ajatuksesi hieman realisoituisivat viimeistään siinä vaiheessa, jos löytäisit itsesi jonain päivänä kahdeksan alle kouluikäisenä isänä 🙂 Mene ja tiedä 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Joni Toivonen sanoo:

      Avioliitto oli ennen lisääntymiskäskyä. Mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi. Nainen luotiin miehelle kumppaniksi. Minusta ei ole mitenkään hankalaa pitää homosuhteita Raamatun vastaisina Jumalan selvän sanan perusteella.

      Olen aivan samaa mieltä, että avioliitto on liitto, johon lapset syntyvät ja lähtökohtaisesti kristillinen avioliitto on avoin lapsille. Jo olemassa olevien lasten kustannuksella ei kuitenkaan pidä lähteä suorittamaan lapsia. Niistä on kyettävä huolehtimaan. Järki on myös Jumalan lahja.

      Kuka VL-yhteisössä määrittää vaikean tilanteen, jossa sääntöön voidaan tehdä poikkeus? Aviopari itse, olisi oikea vastaus, mutta näin ei käsittääkseni ole? Jos rinnastetaan homosuhde ja avioliitto, jossa käytetään ehkäisyä, mikä on se “vaikea tilanne”, jossa homosuhde voidaan hyväksyä? Loogisesti ajatellen sellaisia pitäisi olla. On hyvin vaikea perustella homosuhteiden vastustamista, jos se rinnastetaan ehkäisyyn, ellei sitten ehkäisyäkin pidetä aina ja joka tilanteessa Jumalan tahdon vastaisena, kuten vanhoillislestadiolaisuudessa on perinteisesti tehty. (Ajaako Joona Korteniemi jonkinlaista muutosta liikkeen sisällä?)

      Olisi tavallaan suorempaa pysyä siinä perinteisessä VL-linjassa, että missään tilanteessa ehkäisyä ei hyväksytä. Ymmärrän hyvin, jos yksinkertaiset “muuttumattomaan oppiin” uskovat vanhoillislestadiolaiset hämmästelevät, kun aletaan lipsua näinkin perustavaa laatua olevassa asiassa. Tällaisia lievennyksiä tehdään pikkuhiljaa, koska vielä elää niitä, jotka ovat maksaneet ison hinnan olemalla kuuliaiset seurakunnan opetukselle. Joku voisi ihmetellä miksei silloin ollut poikkeuksia kun itse kärsi tilanteesta.

      Esikoislestadiolaisuudessa ehkäisyä ei ole yksiselitteisesti torjuttu, lähtökohtaisesti kyllä. On oltu samoilla linjoilla kuin Joona, että on “vaikeita tilanteita”. Tällaisissa tilanteissa on sitten neuvottu kääntymään sananpalvelijoiden puoleen. He sitten ovat jumalallisella ymmärryksellään antaneet neuvoja kuinka toimia. Hyvin epäselvää rajanvetoa. Halutaan pitää tällainenkin asia seurakunnan kontrollissa. Jollain saattaisi käydä mielessä, että kenen kanssa sitä oltiinkaan naimisissa, puolison vai seurakunnan. Käytännön tasolla enemmistö taitaa kuitenkin viis veisata kaikista neuvoista. Käydään seuroissa näytillä, ollaan olevinaan kaikesta samaa mieltä ja oikeasti eletään oman mielen mukaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko: “Ihmettelen, miten olet saanutkin kasattua tästä aiheesta sellaisen henkipallon, joka on niin kaukana todellisesta lapsiperhearjesta kuin ikinä voi ja saattaa olla…? Ehkä ajatuksesi hieman realisoituisivat viimeistään siinä vaiheessa, jos löytäisit itsesi jonain päivänä kahdeksan alle kouluikäisenä isänä 🙂 Mene ja tiedä :)”

      Minulla on runsaasti kokemusta ja varsin realistinen kuva lapsiperhearjesta, myös sen vaikeuksista ja pimeistä puolista.

      Syy sille, miksi en lähde sitä tässä esittelemään, on se, että hengellisen yhteisön on arvioitava oppinsa ja opetuksensa ensisijaisesti hengellisten argumenttien pohjalta, ei arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Muuten se lakkaa olemasta hengellinen yhteisö.

      Evankeliumeissa Jeesus alleviivaa usein ja äärimmäisen voimakkain sanankääntein sitä, että hänen seuraajiensa on oltava valmiita luopumaan paljosta, jopa kaikesta, Jumalan tahdon vuoksi. Niitä kohtia lukiessa käy erittäin selväksi se, että kristillistä teologiaa ei ole lupa tehdä arjen sujuvuuden ja helppouden periaatteella.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Joona, on ihan eri asia katsoa sivusta, kuulla tarinoita tai jopa elää keskellä pimeyttä, kun elää pimeys todeksi omassa pääkopassa.

      Jälleen tulee esiin se, että kristitty joutuu luopumaan paljosta ja kärsimäänkin uskonsa tähden. No nuo pykälät koskevat kyllä minuakin ja Jehovan todistajia, mormoneja, Koivuniemen kulttia, joissakin maissa vainottuja kristittyjä ja lukemattomia muita uskontoja islamista puhumattakaan 😉

      Mutta mistä ennen kaikkea kristitty luopuu seuratessaan Jeesusta? Eikö Joona niin, että omista töistä, omista ansioista ansaita autuus?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Joni: “Avioliitto oli ennen lisääntymiskäskyä. Mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi. Nainen luotiin miehelle kumppaniksi. Minusta ei ole mitenkään hankalaa pitää homosuhteita Raamatun vastaisina Jumalan selvän sanan perusteella.”

      Lisääntymiskäsky annetaan samassa yhteydessä kuin todetaan mieheksi ja naiseksi luominen:

      “Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ‘Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet'” (1.Ms. 1:27-28).

      Tämä kertoo sen, että miehen ja naisen toisiaan täydentävällä erilaisuudella on kiinteästi siihen sidottu tarkoitus ja päämäärä, lisääntyminen, uuden elämän syntyminen.

      Tarkoituksen, päämäärän olemassaolo ei poista sitä, että lapsettomanakin miehen ja naisen välinen avioliitto on jo itsessään arvokas ja kaunis asia. Silti on jo biologian valossa selvää, että miehen ja naisen komplementaarisuus, seksuaalisuus ja avioliitto suuntautuvat ennen kaikkea tiettyä asiaa, lisääntymistä kohden. Tästä syystä perinteinen kristillinen teologia on nähnyt kaikki teot, jotka tahallisesti poissulkevat tämän päämäärän – kuten ehkäisyn, homoseksuaalisen yhdynnän ja itsetyydytyksen – moraalisiksi rikkomuksiksi.

      Esimerkiksi tämä artikkeli selventää asiaa:

      http://hyviauutisia.net/2013/10/07/etsijan-homoseksuaalisuusnumero/

      Ehkäisyn hyväksyminen mutta homosuhteiden torjumisesta kiinni pitäminen rampauttaa kristillisen seksuaalietiikan. Se muuttaa muun muassa homosuhteista puhuvat raamatunkohdat ja Paavalin niissä käyttämän luonnottomuus-argumentin irrallisiksi, legalistisiksi jyrähdyksiksi, joiden tarkoitusta ja asiayhteyttä emme ymmärrä. Raamattu kehottaa kuitenkin “ymmärtämään Herran tahdon” (Ef. 5:17).

      “Jo olemassa olevien lasten kustannuksella ei kuitenkaan pidä lähteä suorittamaan lapsia. Niistä on kyettävä huolehtimaan. Järki on myös Jumalan lahja.”

      Mielestäni olen jo edellä todennut sen, että olemassa olevista lapsista on pidettävä hyvä huoli ja lapsia ei tarvitse “suorittaa”, lisääntymistä ei tule pyrkiä maksimoimaan maksimoimisen vuoksi.

      Siitäkin olen samaa mieltä, että järki on Jumalan lahja. On kuitenkin oltava tarkkana siinä, mikä sisältö käsitteelle “järki” annetaan tässä asiayhteydessä. Kuten edellä totean, arjen sujuvuuden ja helppouden periaatteet sopivat huonosti kristillisen teologian ja etiikan pohjaksi.

      “Kuka VL-yhteisössä määrittää vaikean tilanteen, jossa sääntöön voidaan tehdä poikkeus? Aviopari itse, olisi oikea vastaus, mutta näin ei käsittääkseni ole?”

      Ennen kaikkea tietysti aviopari itse, kukapa muukaan. Toki he voivat halutessaan kysyä neuvoa luotettaviksi omantunnon ihmisiksi katsomiltaan kristityiltä.

      “Jos rinnastetaan homosuhde ja avioliitto, jossa käytetään ehkäisyä, mikä on se ‘vaikea tilanne’, jossa homosuhde voidaan hyväksyä? Loogisesti ajatellen sellaisia pitäisi olla.”

      Tuo on totta, hyvä huomio. Tuollainen sisäinen ristiriita jää, olen sitä itsekin pohtinut.

      Mielestäni se ajatus, että “lapset ovat Jumalan lahja” pitää kuitenkin sisällään kaksi asiaa: Sen, että lapset eivät ole jotain ehkäistävää, torjuttavaa ja säännösteltävää vaan lähtökohtaisesti jotain hyvää ja positiivista, jolle tulisi olla avoin ja vastaanottavainen. Toisaalta se pitää sisällään myös sen ajatuksen, että lapsista on pidettävä hyvä huolta, mikä ei onnistu, jos vanhemmat ovat sairaita tai täysin loppuunpalaneita. Tälle perustan sen, että vaikeat tilanteet ovat asia erikseen.

      No, ajattelen, että homosuhteita ei varsinaisesti pidä hyväksyä missään tilanteessa. Homoseksuaalisen taipumuksen kanssa kamppaileminen voi kuitenkin ottaa todella koville ja johtaa koviin elämänhallinnankin vaikeuksiin. Tällöin sielunhoitajan tulee kohdata tämä ihminen mahdollisine lankeemuksineenkin hyvin suurella pastoraalisella ymmärtämyksellä, lämmöllä ja myötätunnolla. Tällä tavoin tuo periaate pätee myös homoseksuaalisuuteen vaikkei ehkä täysin yksi-yhteen johdonmukaisesti.

      “Ajaako Joona Korteniemi jonkinlaista muutosta liikkeen sisällä?”

      En aja, koska kokemukseni mukaan ainakin nuoren polven vanhoillislestadiolaiset ovat pääosin samoilla linjoilla sen kanssa, mitä olen tässä kirjoittanut. Käsittääkseni tämä vastaa myös sitä, mitä on SRK on sanonut viimeaikaisissa julkisissa kannanotoissaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Joni Toivonen sanoo:

      Ristiriitoja jää aina kun hengellistetään jokin asia ilman selvää Raamatun sanaa. Minusta tuo homosuhteen ja ehkäisyä käyttävän avioparin rinnastaminen on kestämätön monessakin suhteessa, halusin vain näyttää sen perustelusi ristiriidan.

      No te nuorempi polvi luovitte siellä vanhojen ja vanhanaikaisten seassa. Tässä elämässä – olkoon kerho mikä hyvänsä – pärjää hyvin tekemällä kompromisseja. Jumala ei kuitenkaan tee sellaisia, eikä uskominen ole mitään järjestöpolitiikkaa tai poliittisia lakiuudistuksia.

      Muutama sana vielä Jeesuksen seuraamisesta. Jeesuksen tähden kaiken jättäminen pitää sisällään jotain paljon isompaa kuin ehkäisyvälineet. Monessa tapauksessa on saatu jättää rakas sosiaalinen ja hengellinen yhteisö Jeesuksen tähden. On jouduttu kieltämään itse ja omat tarpeet myös tällä saralla. On piskuinen joukko entisiä lestadiolaisia, jotka kantavat ristiänsä tämän turmeluksen pilkkakaupungin halki. Kun he ovat ottaneet ristinsä, ovat pilkkalaulut kuuluneet parhaiden usiovaisten suusta. Se rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempänä on kuitenkin näiden Kristuksen omien sydämissä, vaikka se ei maailmalle näy. On ollut turvallista kulkea lähemmäs ristiä, vaikka rukoushuoneen ovi on loitonnut. Henki, joka on Jumalasta, todistaa heille, että he ovat Jumalan lapset. Ihmisten todistuksia he eivät enää tarvitse.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Tässä elämässä – – – pärjää hyvin tekemällä kompromisseja. Jumala ei kuitenkaan tee sellaisia.” Kannattaa muistaa kuitenkin kertomus Abrahamista Mamren tammistossa (1. Moos. 18). Herra oli sen mukaan valmis neuvottelemaan Sodoman kohtalosta. “Ja hän sanoi: ‘Älköön Herrani vihastuko, että puhun vielä tämän ainoan kerran. Entä jos siellä on kymmenen?’ Hän vastasi: ‘Niiden kymmenen tähden jätän hävittämättä’. Ja Herra lähti pois, senjälkeen kuin hän oli lakannut puhumasta Aabrahamin kanssa, ja Aabraham palasi kotiinsa.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet” Eiköhän tämä tehtävä ole täytetty jo ihan liiankin hyvin!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Joni Toivonen sanoo:

      Juu. Vanhan liiton aikana kun kaikki ei vielä ollut keskittynyt ja huipentunut Golgatan ristiin, oli monen moista. Paljon opiksi otettavaa. Jumalan Ilmoitus on kuitenkin päättynyt. Sen sijaan lestadiolainen ilmoitus jatkuu ja kehittyy aina maailman loppuun asti.

      Jos joku haluaa varmuuden pelastuksestaan, kannattaa uskoa Jumalan ilmoitus Kristuksesta, eikä lestadiolaisuuden ilmoitusta oikeasta elämäntavasta.

      Joonan tapa on minulle tuttua hämmentämistä. Ymmärrän kyllä, jos Vuokolla käy välillä pannu kuumana, poika kun ei ole itse elänyt todeksi opetustaan. Tuntuu saippualta, joka aina lipeää käsistä. Joonaakin voin ymmärtää, sillä on totta, ettei kristillisyys ole mutua. Joonan teologian ongelma on se, että pohjana on, että vl-yhteisö on – tai pitää sisällään sen – ainoa pelastuva joukko universumissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Ei minulla Joonan takia käy pannu kovinkaan usein kuumana, no joskus on voinut käydä. Mutta siis Joonahan puhuu ja kirjoittaa niin ystävällisesti, että on syytä mennä pielin ääreen jos hänen kirjoituksistaan tuohtuu. Joonalla sitävastoin on varmasti pannu kuumana minun ja rosoisen tyylini takia, mutta uskon rohkeasti Joonan antavan ne etulahjana jo anteeksi, hän on niin hieno mies ja ellen kovin pahasti erehdy, myös ymmärtäväinen minua kohtaan.

      Minua ei haittaa Joonan käsitykset, hän saa vapaasti ajatella ehkäisystä niin kuin ajattelee ja myös että vl-liike ainoana maailmassa pitää sisällään taivaanvaltakunnan avaimia. Vl-liikkeen liepeillä käytävä kielipelikään ja kaksoisviestintä ei mua pahemmin nakkele, koska suurin osa liikkeen ihmisistä tekee sitä opittuna eikä edes itse tajua tekevänsä niin. Mutta se riepottelee mua pahastikin, että ihmisiä painostetaan ja pelotellaan tietyissä tilanteissa.

      Jos tuo rakkauden kaksoiskäsky hiffattaisiin keskemmältä ja se saisi vallita ihmisten kanssakäymisissä ja elämäntilanteissa, koko käskyviidakon voisi heittää huitsin nevadaan. Mutta kun valta. Mutta kun epäluottamus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Joni Toivonen sanoo:

      Joona, ei ollut tarkoitus pojitella. Huomasin, että edellisestä voi jäädä sellainen käsitys. Se oli retorista Vuokon housuihin menemistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Joni Toivonen sanoo:

      Juu. Joonan kommentointi on erittäin fiksua.

      Perimmältään ei ole vl-liikkeen syy, jos joku omaksuu sen opetuksen ja joutuu sitä pitkin vaikeuksiin. Jokainen on viime kädessä vastuussa omista valinnoistaan. Se, että ihminen voidaan manipuloida vaikka mihin hulluun, ei poista omaa vastuuta. Vaikeaa on ihmiselle myöntää oman harkintakyvyn olemattomuutta, ylpeyttä, typeryyttä ja muita alhaisia synnin ominaisuuksia. Se johtaa omavoimaisuuden loppuun. On helpompi ulkoistaa kaikki muualle. Meistä jokainen on vaikutettuna joltain aatteelta tai vakaumukselta. Ei ole puoskarin syy, jos lähtee puoskaroitavaksi. Jeesus on ainoa pysyvä Totuus.

      Edellä sanottu ei poista oikeutta kritisoida vääriä oppeja, eikä vähättele inhimillisiä kärsimyksiä. Itselläni toivoisin kritiikin pohjana olevan Jumalan sanan, vaikka se ei aina toteudukaan, syntinen, saatana, kurja.

      Huomaan kommentointini ajautuvan ja hajaantuvan sinne ja tänne. En pidä pitkistä rönsyilevistä nettikeskusteluista. Sellaiset tuppaavat tuottamaan väärinkäsityksiä ja avaavan loputtomia väyliä itse asian viereen. Lisäksi sellainen vaatii aikaa ja huomiota, hajottaa ajatuksen kahteen todellisuuteen. 5 vuorokauden nettikeskustelun voi hyvinkin onnistua käymään livenä 15 minuutissa. Seuraavaan kertaan siis.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Minusta tämä keskustelu on hyvä. Joona avaa oivallisesti sen, mitä kaikkea vl-ehkäisykiellon takana on. Jotain Joona tuo opetukseen myös uutta, mitä ainakaan minä en ole koskaan kuullutkaan, esimerkkinä tuo, ettei ei-lapsirakkaiden kannata avioitua ollenkaan, vaan pitäytyä sinkkuna. Aiemmin olisi sanottu, että uskoa vain sellaisetkin kiusaukset anteeksi ja mennä vain luottavaisin mielin naimisiin ja että ei se Jumala sellaiselle anna lapsia, joka ei ole kykeneväinen siihen hommaan tai että kyllä niihin lapsiin sitten ajallaan kiintyykin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko: ”Joona, on ihan eri asia katsoa sivusta, kuulla tarinoita tai jopa elää keskellä pimeyttä, kun elää pimeys todeksi omassa pääkopassa.”

      Sivusta katsomisen ja tarinoiden kuulemisen lisäksi kokemuksiakin kyllä löytyy, rankkojakin. En koe kuitenkaan julkista avautumista itselleni luonteenomaiseksi, joten en ryhdy sellaiseen nytkään.

      Lisäksi katson, että kokemuksilla kilpaileminen ei ole ylipäätän hyvä ja aidosti totuuteen pyrkivä tapa käydä keskustelua. Siinä sorrutaan nimittäin ad hominem-argumentaatiovirheeseen. Totuuden tunnistaa siitä, että se on hyvin perusteltu, ei siitä, että sen sanoo tietynlainen (esimerkiksi paljon kokenut) ihminen. Vastaavasti epätotuuden tunnistaa siitä, että se on huonosti perusteltu, ei siitä, että sen sanoo tietynlainen (vaikkapa vähän elämää nähnyt) ihminen. Totuus on totuutta, sanoi sen kuinka vääränlainen ihminen (esimerkiksi kokematon) tahansa.

      Edellä sanotun myötä hyvän keskustelun tärkeimmäksi tuntomerkiksi voidaan määritellä asiapohjaisuus: siinä ovat määräävässä asemassa asia-argumenttien kiihkoton arvioiminen, eivät tunteet, retoriikka tai keskustelukumppanin persoonan (esimerkiksi hänen kokemustensa määrän) arvosteleminen. Vastaavasti taas huonossa, manipuloivassa keskustelussa hallitsevat usein tunteikas retoriikka ja keskustelukumppanin persoonaa vastaan hyökkääminen.

      ”Mutta mistä ennen kaikkea kristitty luopuu seuratessaan Jeesusta? Eikö Joona niin, että omista töistä, omista ansioista ansaita autuus?”

      Jeesusta seuratessaan kristitty luopuu omista töistään ansaita autuus. Se on totta ja erittäin tärkeää. Mutta myös muustakin: pahojen himojensa ja halujensa seuraamisesta sekä mahdollisesti myös arkisesta mukavuudestaan, omaisuudestaan, maallisesta onnestaan, arkensa sujuvuudesta, terveydestään, rakkaista läheisistään ja jopa hengestään.

      Evankeliumeissa Jeesus näyttää usein alleviivaavan (äärimmäisen vahvoin sanankääntein) juuri tätä jälkimmäistä: Kristityn on oltava valmis luopumaan kaikesta tämänpuoleisesta hyvästään tulevan, tuonpuoleisen hyvän vuoksi.

      Jos näin, oikeaa kristillistä oppia ei ainakaan itsestään selvästi tunnista siitä, että se tukee keskiluokkaisen suomalaisen ihmisen arjen sujuvuutta. Myöskään väärää oppia ei tunnista siitä, että se hankaloittaa arjen sujuvuutta. Tällöin myöskään argumentiksi ehkäisykielteisyyttä vastaan ei kristillisessä kontekstissa riitä se, että se hankaloittaa arjen sujuvuutta.

      Kristinusko ei saisi olla koskaan objektiivisessa ristiriidassa ainakaan Jeesuksen sanojen kanssa, ei edes silloin, kun ne tuntuvat meistä “sietämättömältä puheelta” (Joh. 6:60). Sellainen kristinusko ei nimittäin ole kovin uskottavaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Ehkäisykielto ei koske pelkkä arjen sujuvuutta. Se iskee ihmisen yhteen osa-alueeseen vahvasti, aiheuttaen muitakin ongelmia, parisuhdeongelmia muun muassa. Siinä ei ajatella myöskään perheen lapsia, jotka joutuvat usein kärsimään opin takia. Ja ennen kaikkea koko juttu on väärin siksi, että se on ihmisen kehittelemä ja hallinnoima sääntö. Tiedät itsekin, miten se on muuttunut ajan myötä. Se jo kertoo sen, miten asian kanssa ollaan hukassa ja kuinka paljon sitä joudutaan selittelemään. Ja kaikki selitykset ja argumentit haetaan vain ja ainoastaan tukemaan omaa käsitystä ja sitä on suorastaan mahdotonta edes tarkastella ihan vain asiana vl-liikkeestä käsin. “Tämä asia on näin ja haen sille perusteluja vaikka ja sitten kivenkolosta käsin.”

      Kun puhut Jeesuksen seuraamisen yhteydessä arkisen mukavuuden luopumisesta, se tuntuu tarkoittavan mielestäni juuri tuota lapsiasiaa. Kaikissa muissa asioissako saa itselle mukavuutta ja helpotusta hakea ja ottaa? Mites pesukoneet, autot sun muut vermeet? Jos kenellä niitä on isot määrät, niin vl-ihmisillä. Vl-saarnoissa kehotetaan hakemaan apua myös yhteiskunnalta, jotta pärjää lisääntymisensä kanssa. Eli kaikki avut ovat tervetulleita ja suotavia, kun on kyse lapsiasiasta, paitsi se, mikä eniten auttaisi asiaa.

      Jos tuota luopumista ja kärsimistä Jeesuksen seuraamisessa aletaan toteuttaa mahdollisimman puhtaasti, niin eiköhän sitä pitäisi marssia hetimiten luostareihin asumaan ja elämään heidän oppiensa mukaisesti? Tai alkaa elää amishien tavoin, sekin menee vl-liikkeen edelle ei-mukavuudessaan ja arkisujuvuudettomuudessaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Minäkin taidan päättää tämän keskustelun omalta osaltani. Kiitos taas kaikille siihen osallistuneille. Oli antoisa ja ajatuksia herättävä debatti.

      Uskallan väittää, että lukemalla tähän keskusteluun kirjoittamani kommentit ajatuksen kanssa ja suopeuden periaatetta noudattaen asiasta kiinnostunut pystyy saamaan melko hyvän kuvan vanhoillislestadiolaisen ehkäisykielteisyyden perusteista. Tietysti jos on etukäteen päättänyt, ettei ehkäisykielteisyys voi eikä saa olla perusteltu, kaikki aito ymmärtäminen on mahdotonta. Toivottavasti mahdollisimman harva ajattelee näin.

      Sellaisen pyynnön esittäisin teille rakkaille lestadiolaisuuden kriitikoille, että voisitteko jatkossa ottaa vakavasti sen, että vanhoillislestadiolaisuus ja sen opetuksiin sitoutuminen on minulle ihan oma, tietoinen, harkittu, punnittu ja pohdittu hengellinen vakaumus ja maailmankatsomuksellinen ratkaisu. Kun tämän huomioitte, teidän ei enää tarvitse säälittelevässä ja vähän alentuvassa sävyssä puhua siitä, miten ymmärrätte sen, etten tässä yhteisössä kasvaneena voi ajatella muuten kuin nyt ajattelen. Koen sellaisen tarpeettomana ja hiukan loukkaavanakin.

      Jos itse kokeekin olleensa lestadiolaisena ”aivopesty”, ei kannata silti suin päin yleistää tätä kokemustaan muihin. Samalla tavoin kuin meidän lestadiolaisten tulee kunnioittaa teidän kokemusmaailmaamme, tulee myös teidän kunnioittaa meidän kokemuksiamme. Kiitos jo etukäteen siitä, että varmasti otatte tämän pyyntöni ystävällisesti huomioon! 🙂

      Jonille suosittelen dosentti, teologian tohtori Juha Ahvion (ei lestadiolainen, kuten tietänet) kirjaa ”Avioliitto- Jumalan paras ihmiselle”. Siinä hän avaa oivaltavasti klassista kristillistä luonnonoikeusajattelua, johon niin ehkäisyn kuin homosuhteiden torjuminen samoin kuin koko muukin kristillinen seksuaalietiikka on perustunut. Kirjan loppupuolella Ahvio kiteyttää:

      ”Kuten Mary Eberstadt katsoo teoksensa How the West Really Lost God sivuilla 139-154, monen länsimaisen kristityn seksuaalietiikka – käsitys oikeasta ja hyvästä – on viimeisten vuosikymmenien aikana arkielämän käytännöissä vaarallisesti mukautunut luonnottomiin, raamatunvastaisiin ja antikristillisiin vallitseviin sekulaareihin normeihin. Keskeisenä esimerkkinä Eberstadt esittää sen, että kristityt ja varsinkin protestantit ja vieläpä monet herätyskristilliset evankelikaalitkin ovat laajalti omaksuneet sekä avioerot että ohjelmallisen ehkäisyn – eli näkemyksen, jonka mukaan ehkäisyn käytön avioliitossa ei mitenkään tarvitse rajautua vain joksikin erityisesti perustelluksi poikkeusmenettelyksi ja että ehkäisyyn tulee suhtautua positiivisena itsestäänselvyytenä – ja siitä seuraavan lisääntymättömyyden arkiseksi elämäntavaksi.

      Protestanttisten kirkkojen perinteiset ehkäisynäkemykset alkoivat radikaalisti muuttua sen jälkeen, kun Englannin anglikaanisen kirkon Lambeth-konferenssi vuonna 1930 otti myönteisen kannan ehkäisyyn ja perusteli tätä kantaa sillä, että seksin harjoittaminen voidaan periaatteessa erottaa lisääntymisen ulottuvuudesta ja pelkistää mielihyvän kokemiseen. […]

      Näillä 1900-luvun alkupuolen ja puolivälin eettisillä linjauksilla on ollut seurauksensa: Englannin anglikaanisen kirkon silloinen arkkipiispa Robert Runcie perusteli vuonna 1996 myönteistä kantaansa homoseksuaalien papiksi vihkimiseen sillä, että vuoden 1930 Lambeth-konferenssi oli erottanut seksin harjoittamisen lisääntymisen ulottuvuudesta, jolloin ei myöskään homoseksiä voitu siten enää pitää luonnottomana. Samoin on argumentoinut toinen entinen Canterburyn arkkipiispa Rowan Williams, joka vuonna 1989 katsoi, että jos steriili seksi on periaatteellisesti hyväksytty normiksi heteroiden väliseen kanssakäymiseen, on myös homoseksuaalien välistä kanssakäymistä pidettävä täysin tähän rinnasteisena, jolloin homoseksuaalien välisiä avioliittojakaan ei voida torjua. Ehkäisyn normatiiviseen hyväksyttävyyteen sitoutumalla monet kristitytkin ovat siis epäsuorasti edistäneet tämän päivän homoliikkeen tavoitteiden täyttymistä ja perinteisen avioliiton ja perheen rappeutumista.” (Avioliitto ja perhe – Jumalan paras ihmiselle, s. 165-166)

      http://www.kristillinenkirjakauppa.fi/index.php?sid=30003&tuoteid=54338

      Vuokolle kiitos lämpimistä sanoista. 🙂 Tuli hyvä mieli niitä lukiessa. Voin paljastaa, että kyllä minäkin aika paljon Vuokkoa ymmärrän ja sympatiseeraan. 🙂 Se ei ole lainkaan väärä luulo.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Löytyykö Joona yhtään naisen kirjoittamaa kirjaa ehkäisykiellon tueksi?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Vuokko Ilola sanoo:

    Jos ajatellaan ja käsitetään Raamatun alkulehdillä oleva lisääntymisasia käskynä, samassa yhteydessä mainittu hehelmällisyysasiakin pitäisi nähdä käskynä. Samoin myöhemmin “ottakaa itsellenne vaimoja”, siinä ei anneta vaihtoehtoa jäädä yksinäiseksi. Eli tahdon ihmetellä ja kysyä, onko kyseessä käsky ollenkaan? Vai onko kyseessä mahdollisuus, lisääntymisen ja hedelmöittymisen mahdollisuus ja mahdollisuus saada puoliso ja lapsia? Jumala antoi ihmiselle mahdollisuuden, ominaisuuden lisääntyä ja sitten homma on käsitetty käskyksi. Lähtikö homma jo siinä vaiheessa lapasesta? Mielestäni lähti.

    Olen sitä mieltä, että lasten hankkiminen/vastaanottaminen muussa tapauksessa kuin halusta saada oma lapsi, on väärin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pertti Niukkanen sanoo:

      Vuokon tavoin kysyin eräässä vanhassa keskustelussa “onko kyseessä käsky ollenkaan”:

      Eero Junkkaala toteaa kirjassaan ”Alussa Jumala loi…”, että luomiskertomuksessa Jumalan luomisteot ovat enemmänkin toiminnan kuin materian luomista:

      ”Muinaisessa maailmassa luominen tarkoitti ei-olevaisen tekemistä olevaiseksi samassa merkityksessä kuin tietokone alkoi olla olemassa vasta sitä käytettäessä. Jumala loi maailman vähitellen käyttökuntoon.”

      Kun siis Jumala sanoo ihmiselle “Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu.” (1. Moos 1: 28), on kyseessä ihmiselle annettavien toimintamahdollisuuksien luomisesta.

      Samaan tapaan (jopa samoin sanoin) Jumala toimi eläinten suhteen: ”Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. Ja Jumala siunasi ne sanoen: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä’ (1. Moos 1:21-25).

      Eläimille ja ihmiselle annetaan sama ”käsky”: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää! Ei siis voi olla kyse ”käskystä” samassa mielessä kuin esim. kymmenessä käskyssä, vaan mahdollisuuksien luomisesta. Eiväthän eläimet käskien lisäänny.

      Luther kirjoitti aikoinaan: ”Sillä tuo sana, minkä Jumala sanoo: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää’, ei ole käsky, vaan enemmän kuin käsky, nimittäin jumalallinen teko, jonka estäminen tai laiminlyöminen ei ole meidän vallassamme.”

      Eikö tämäkin (enemmän kuin käsky, nimittäin jumalallinen teko) voida tulkita ehdottamallani tavalla, vaikka se yleensä ymmärretään juuri päinvastoin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Niukkaselta pitkästä aikaa asiaa, ei siksi, että hän puhuisi harvoin asiaa, mutta siksi, kun hän ei ole pitkään aikaan käynyt täällä keskustelemassa 🙂 Kiitos Pertti!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Vuokko Ilola sanoo:

    Milläköhän raamatunkohdalla perustellaan käsitystä, että Jumala antaa tarpeellisen määrän lapsia jokaiselle? Ja millä perustellaan se, kun joskus ei voidakaan luottaa tuohon käsitykseen, vaan otetaan omat konstit käyttöön rajoittamalla lasten lukumäärää? Missä kohti Jumalan ja hänen lapsensa välillä on tullut tietokatkos? Jumala näkisi hyväksi vielä antaa lapsia, mutta ihminen ei näekään ja alkaa ehkäistä. Seuraako Jumala siis vai ei tilannetta, kun näyttää vahvasti siltä, että omat konstit on otettava käyttöön?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sauli Karhu sanoo:

    Se on jännä, miten kaikki Raamattu-väittely muuttuu tyhjäksi, kun loppuu usko siihen kirjaan. Ei, uskomisen lopettaminen ei ollut valintani…järki vain tuli tielle…sellainen insinöörijärki, joka kokee, että Raamattu on kaikin tavoin ristiriidassa monenlaisen tiedon ja järjellisen ajattelun kanssa. Olkoon näkökulmani kapea, mutta muuhun en kykene. Myöskään Raamatun loputon tulkinnanvaraisuus ei kiehdo minua. Elämä on niin paljon helpompaa …näin sen taas koen hyvin vahvasti tätäkin keskustelua seuranneena. Hyvin olen silti selvinnyt, ja perhekin siinä mukana.

    Ainakaan ei saisi opettaa lapsille yhtä tulkintaa kirjasta, joka on näin monimutkainen. Ehkä minun ongelmani on, että minulle on käynyt juuri näin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Vuokko Ilola
    Vuokko Ilola

    Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit