Jumala kutsuu työhönsä ja antaa hedelmää

Kuvassa Sawtu Linjiila -kuoro, ”Evankeliumin ääni”, Yaoundéssa, joka pyrki korkeatasoiseen lauluun esiintyen pääkaupungin seurakunnissa. Tämäkin kuoro on lähetystyön hedelmää Kamerunissa. Evankeliumi on saanut sytyttää ihmisiä julistamaan evankeliumia mukaansa tempaavin sävelmin.

Sunnuntai 29.04.2018
4. sunnuntai pääsiäisestä, latinaksi Cantate
Taivaan kansalaisena maailmassa
Evankeliumi: Joh. 15:10-17

Viinipuu

Jerusalemin temppelin portin yläpuolelle oli kiinnitetty kultainen viiniköynnös suurine rypäleterttuineen. Tämä julisti että Pyhä kansa on Jumalan viinipuu. Se on valittu kansa, jonka Jumala on ottanut omakseen. Psalmi 80 antaa kuvan tulevaisuudesta, jossa kansa ulottuu Egyptistä Irakiin.

Psalmi 80:
9 Sinä otit viiniköynnöksen Egyptin maasta,
karkotit kansat sen tieltä ja istutit sen.
10 Sinä raivasit sille sijan,
ja se juurtui paikalleen
ja täytti maan.
11 Se levitti varjonsa vuorten yli,
se peitti oksillaan setrit, Jumalan puut,
12 ja sen versot ulottuivat mereen asti,
sen vesat aina Eufratin rannoille.

Kun Jeesus puhuu Jumalan kansasta, niin hän sanoo että me ihmiset olemme oksia hänessä ja hän on viinipuu. Hän ei sano että hän on runko tai juuret. Hän sanoo että hän on koko viinipuu, johon me ihmiset kuulumme oksina. Me olemme oksastettu häneen ja elämme hänessä. Me olemme Kristuksessa. Koko Jumalan kansa samaistuu Vapahtajaamme. Olemme yhtä Herrassamme.

Tämä yhteys on pohjana sille mitä Jeesus sanoo evankeliumissamme. Niin kuin Taivaan Isä on lähettänyt Poikansa Jeesuksen, niin Jeesus on kutsunut kirkkonsa, Jumalan pyhän kansan, ja lähettää tämän viemään evankeliumia koko maailmaan niin, että sanoma Jumalan rakkaudesta ulottuu maan ääriin asti. Niin kuin psalmi puhuu koko tuon aikaisesta tunnetusta maailmasta, niin evankeliumin on tarkoitus tavoittaa koko meidän aikamme tunnettu maailma aina sen kaukaisimpia ääriä ja viimeisintäkin perukkaa myöden.

Rakkaus

Viinipuussa oksat saavat ravintonsa yhteisistä juurista, vaikka köynnökset saattavat kasvaa kymmenien metrien pituuteen. Kirkon yhteyden siteenä on Jumalan rakkaus. Isän rakkaus Poikaan on rakkauden lähde ja voiman antaja. Kirkon jäsenten rakkaus saa perustelunsa tästä rakkaudesta. Olemme oksia yhdessä viinipuussa, olemme oksia yhdessä Kristuksessa, pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja edistäkäämme sitä mikä vapauttaa yhteiseen iloon ja riemuun yhteisestä Jumalan rakkaudesta. Yhteys on Jumalan työ, me olemme jo yhtä toinen toisemme kanssa yhteisessä uskossamme ja yhteinen toivo on meidän tulevaisuutemme. Tämä yhteyson jo todellisuutta, koska se on Jumalan lahja meitä varten ja meidän hyväksemme. Siksi myös Jeesuksen kehotus rakkauteen lähtee sellaisesta yhteydestä, minkä Jumala jo on valmistanut yhteisessä Jumalan kansassa. Tästä jo olevasta yhteydestä lähtee kehotus pitää huolta toinen toisestamme yhtä hyvin kuin pidämme huolta itsestämme.

Koska Jumala on ensin rakastanut meitä, niin rakastakaamme mekin toinen toistamme.

Jumalan valinta

Nykyaikana esiintyy muoti-ideana, että jokainen ihminen voi itse valita monia asioita elämässään. Käytännön elämässä tämä onkin mahdollisuutta monissa kysymyksissä, mutta kaikkialla ja kaikissa kysymyksissä se ei ole mahdollista. Meidän elämäntilanteemme ratkaisee missä kysymyksissä olemme kiinni niistä elämän ehdoista joissa elämme ja missä määrin meillä on todellista valtaa itse valita käytettävissä olevista mahdollisuuksistamme.

Silloin kun tulemme elämämme suurimman kysymyksen eteen, miten me saamme turvallisen ja luottamuksellisen elämän yhteyden Jumalan lapsena hänen perheensä jäsenenä, hänen valtakuntansa jäsenenä, oksina Kristus-puussa, Jumalan kansa-viinipuussa, niin silloin huomaamme ettemme me itse voi omasta voimastamme emmekä omilla konsteillamme päästä sisälle Jumalan salaisuuksiin, vaan tarvitsemme Jumalan Pyhän Hengen voimaa ja työtä. Jumala itse antaa meille evankeliuminsa ja näin sanan ja sakramenttien kautta lahjaksi ojentaa meille osallisuuden Jumalan hyvyyksiin ja hänen rakkautensa syvyyksiin. Kaste antaa meille Jumalan lapseuden ja Herran pyhä ehtoollinen ravitsee meitä iankaikkisen elämän ravinnolla. Näin Jumala huolentii meitä kirkossaan, Kristus -viinipuun oksina, taivaallisella mahlalla niin että elävinä oksina tuotamme sitä hedelmää, mikä kullekin oksalle on yhteisessä köynnöksessä suotu.

Jeesus sanoo: ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät.” Hän valitse meidät elämään yhteisessä rakkaudessa, niin että jokainen omalla paikallaan tuottaa sitä hedelmää, mitä varten meidät on Jumalan valtakuntaan kutsuttu.

  1. Liittyen Jeesuksen sanaan, ettemme me ole valinneet Jeesusta, vaan hän on valinnut meidät, seuraava vihje, miten asiaan voi paneutua erittäin syvällisestikin.

    Luther on perusteellisesti käsitellyt sitä että että pelastus on Jumalan työ alusta loppuun vain ja ainoastaan Jumalan tekona. Tästä hän on opettanut kirjassaan ”Sidottu ratkaisuvalta”, latinaksi ”De servo arbitrio”.

    Löysin netistä tämän teoksen ruotsiksi käännettynä osoitteesta
    https://logosmappen.net/uppbyggelse/luther/otv/index.html

    Englanniksi se löytyy esimerkiksi osoitteesta

    https://archive.org/stream/martinlutheronth00luthuoft?ref=ol#page/n11/mode/2up

    Englanniksi audiokirjana osoitteesta

    https://librivox.org/search?title=The+Bondage+of+the+Will&author=LUTHER&reader=&keywords=&genre_id=0&status=all&project_type=either&recorded_language=&sort_order=catalog_date&search_page=1&search_form=advanced

    kappaleittain ladattava äänikirja englanniksi osoitteessa

    https://librivox.org/the-bondage-of-the-will-by-martin-luther/

    Suomeksi löysin Miikka Ruokasen vähän yli 8 minuutin iltahartauden teoksesta osoitteessa

    http://www.ruokanen.com/Iltahartaus_010617_Miikka_Ruokanen.mp3

  2. Matias Roto kirjoitat seuraavasti:””Jeesus sanoo: ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät.” Hän valitse meidät elämään yhteisessä rakkaudessa, niin että jokainen omalla paikallaan tuottaa sitä hedelmää, mitä varten meidät on Jumalan valtakuntaan kutsuttu.””

    Kun ajatellaan jonkun porukan hedelmää joka sanoo olevansa Jeesuksen kutsuma ja saa elää omassa maassaan eli ei ole vieraan vallan alla ja saa harjoittaa uskoaan vapaasti, niin mikä on tällaisen hedelmä, keskinäinen rakkaus, entä jos nämä alkavat tappamaan toisiaan niin mitä siitä voi ”nähdä”?

    • Ari

      Vaikuttaa aivan kuin sinulla olisi jo vastaus mielessäsi, kun asetat kysymyksen. Kun keskinäiset riidat alkavat, niin silloinhan tuota Jeesuksen käskyä rakastaa toinen toistaan ei oteta tosissaan, vaan silloin ”Vanha Aatu” eli meissä Aadamin lankeemuksesta peräisin oleva syntinen minämme saa ottaa vallan keskellämme, joka pahimmillaan johtaa niinkin pitkälle, että Kainin elämässä näkyvä veljesvihan henki pääsee esiin.

      Juuri tällaisen vihan voittamiseksi Jeesus kärsi ristin kuoleman, antoi henkensä meidän puolestamme niin että hänen rakkautensa voittamina mekin voisimme voittaa vihan vallat ja Jumalan rakkauden lähettiläinä loisimme keskuuteemme rauhan ja rakkauden ilmapiirin.

    • Ari

      Viittaus Jeesuksen ristin kuoleman merkitykseen rakkauden käskyn perusteena näkyy hänen sanoissaan:

      ”Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. ”

      Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä sanotaan sama rakkauden käsky Jeesuksen sovintotyöhön liittyen seuraavasti, 1. Joh. 3:11,16 :

      ”11 Tämä on se sanoma, jonka te alusta alkaen olette kuulleet: meidän tulee rakastaa toisiamme. —
      16 Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Samoin olemme me velvolliset panemaan henkemme alttiiksi veljiemme puolesta.”

Kirjoittaja

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25