Jumalan kirkkauden ilmestyminen

Kuvassa näkymä Lapista 26.12.2017, kun olimme menossa Enontekiön Peltovuoman koululle pitämään tapaninpäivän jumalanpalvelusta yhdessä kanttorina toimineen Pasi Tikan kanssa.

Lauantai 06.01.2018
Loppiainen eli Epifania
Jeesus, maailman valo
Evankeliumi: Matt. 2: 1-12

Loppiainen eli epifania on lähetystyön riemuvoitto muinaisessa Epyptissä noin vuoden 150 tienoilla. Lähetystyö oli lähtenyt hyvään vauhtiin jo Aleksandrian piispan eli paavin Markuksen aikana. Hän kärsi marttyyrikuoleman vuonna 63 j.Kr.. Ongelmaksi kuitenkin oli muodostunut tammikuun kuudennen päivän vanhan egyptiläisen pakanallisen juhlan viettäminen, jonka sanoma piti kansaa vanhoissa uskomuksissaan.

Tuli ajankohtaiseksi vallata tuo juhla kristinuskolle. Se tapahtui siten että tuohon vanhaan juhlaan pantiin uusi sisältö. Pakanallisten jumalien kirkkauden ilmestyksen sijaan alettiin juhlimaan elävän Jumalan kirkkauden ilmestymistä. Juhlan viettoon käytettiin sellaisia tekstejä, joissa kansa sai käsityksen mitä kaikkivaltiaan kolmiyhteisen Jumalan kirkkauden ilmestyminen merkitsee ihmiskunnalle.

Vanhana aikana juhlaan sisällytettiin kuusi valtavaa aihetta. Tämän juhlan valtauksella oli valtava teho. Juhlan sisällön mukana koko Egypti kääntyi kansana kirkon yhteyteen.

Nuo vanhan kirkon aikaiset aiheet olivat

1) Jeesuksen kaste. Kun Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen niin pyhä Kolminaisuus tuli julki: Isä taivaassa, Poika Jordanin rannalla ja Pyhä Henki heidän välillään. Näin jokaisessa kasteessa taivaan ovet avautuvat kastetulle ja jokainen saa kuulla että kasteen ihanana lahjana saamme elää Jumalan rakkaina lapsina koko elämämme Kaikkivaltiaan turvallisilla käsivarsilla.

Nykyisin kasteen sunnuntaita vietetään edelleenkin loppiaisen piirissä, ensimmäisenä loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina.

2) Toisena aiheena oli Jeesuksen syntymä. Kun Jeesus syntyi niin Jumala tuli keskuuteemme. Vapahtajamme syntymä toi meille ja koko maailmalle pelastuksen. Enkelkuoro julisti tätä sanomaa.

Myöhemmin kun kolmesataaluvun puolivälissä Rooman valtakunnassa tarvittiin pakanallisen juhlan 25.12. valtausta kristinuskoon, niin silloin tämän aiheeksi otettiin Jeesuksen syntymän tutkisteleminen. Tämäkin juhlan valtaus onnistui erinomaisesti. Jo noin puolen vuosisadan sisällä Rooman maailmanvallassa kristinuskosta oli sallitun uskonnon sijaan tullut valtionuskonto. Theodosius I Suuri (11.1.347 – 17.1.395) kielsi pakanalliset uskonnot vuonna 392 j.Kr..

3) Kolmantena aiheena oli Messiaan ajan koittamisen merkki: viinin runsaus Kaanaan häissä. Puolen tuhatta litraa vettä muuttettiin viiniksi. Vanha juutalainen odotus oli Vanhan testamentin tutkistelussa päätynyt siihen että Messiaan ilmestyessä esiintyy valtava viinin runsaus. Tuo toteutui Jeesuksen tekemän merkissä.

Nykyisinkin tuo aihe kuuluu loppiaisen juhlintaan. Tapausta pidetään esillä toisena sunnuntaina loppiaisen jälkeen.

4) Neljäntenä aiheena oli leivän runsaus. Niin kuin Mooseksen aikana Jumalan antama ruoka manna ja viiriäiset olivat ihmeen tavoin ruokkineet kansaa, niin Jeesus tekemillään leipäihmeillä oli osoittanut että Messiaan aika oli tullut kansan keskelle.

Myöhemmin tämä aihe on siirretty keskelle paastonaikaa. Silloin sen sanoma on muuttunut. Leivän ihmeessä tulevan Jumalan kirkkauden ilmestymisen sijaan on alettu keskittymään murretun leivän sanomaan. Niin kuin Jeesus mursi leivän ja siunasi sen ja antoi kansalle, niin Golgatan ristillä Jeesuksen ruumis annettiin murrettavaksi, jotta siitä tulisi pelastuksen väline ja sovituksen toteuttaja, elämän leipä koko ihmiskunnalle.

5) Viiden aihe on Beetlehemin tähti. Nykyisin tämä on meidän kirkossamme loppiaisen näkyvin aihe. Taivaat julistavat Jumalan kunniaa. Itämaan viisaat tulivat Jeesuksen luo häntä palvomaan ja hänelle kunniaa tuomaan.

On huomattava että tähti toi heidät länteen. Luonnollisena ajatuksena heillä oli että uusi kuningas on syntynyt Jerusalemissa. Niinpä he menivät kuninkaan linnaan Herodesta tervehtimään. Tässä tulee näkyviin että yleinen ilmoitus saa ihmiset liikkeelle, mutta ei perille asti.

Perille pääsemiseksi tarvitaan erityistä ilmoitusta: Pyhää Raamatun sanaa. Juutalaisten oppineitten raamatuntutkistelu ei ollut mennyt hukkaan. Jeesusta etsivät löysivät tien lapsen luo, kun nuo Raamattunsa tunteneet olivat neuvoneet tien Beetlehemiin, missä Jeesus lapsi oli syntynyt. Näin on yhä edelleen meidänkin aikanamme. Monet erilaiset elämän kokemukset voivat olla ihmiselle rohkaisuna, kannustuksena tai muuna liikkeelle panevana voimana. Ihminen aloittaa tutkistelun elämänsä ja Jumala -suhteensa kuntoon saamiseksi. Ratkaisevana elämän löytämisen oppaana kuitenkin tarvitaan Raamatun sanan saarnaa, niin että Vapahtajamme rakkauden rajaton voima saa täyttää mielemme ja ihminen löytää rauhan seimen lapsen ääressä.

6) Kuudentena vanhan ajan teemana oli maailmanlähetys. Syntyi näkemys että Jeesusta tervehtimään tulleet tähtien tutkijat olivat muiden kansojen edustajia. Näin jo Jeesuksen ollessa vauva, äitinsä huollettava, sanoma hänestä kohtasi toisten kansojen edustajat. Tämä on ohjelmanjulistus: koko maailma on evankelioitava. Kaikkien kansojen on saatava kuulla sanoma hänestä joka omassa persoonassaan yhdisti Jumalan ja ihmisen, kun hän joka oli ikuinen Jumala otti omaan olemukseensa täyden ihmisyyden. Niinpä hän edelleenkin taivaan valtaistuimella Isän oikealla puolella istuessaan on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.

Tämä taivaallinen näköala on meidänkin toivomme. Jeesus on mennet edellä ja me saamme kerran päästä hänen seuraansa taivaan kirkkauteen, Jumalan kirkkauden täyteen ilmestymiseen.

Tätä sanomaa saamme rohkeasti julistaa kaikille kansoille. Niin että kerran niin moni kansa kuin mahdollista pääsee ylistämään Jumalaa hänen rajattomasta hyvyydestään, kirkkaudestaan, voimastaan ja rakkaudestaan.

Hyvää loppiaista!

5 kommenttia

  • Manu Ryösö sanoo:

    Kiitos tästä blogista. Enontekiön maisemat tuomat lämpimiä muistoja. Hienoa myös lukea syvällisesti kirkkovuotta selvittävää saarnaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Manu

      Kiitos kommentistasi.

      Hettan vierailun 21.-27.12.2017 aikana pidin viisi iltaa raamattutunteja Jeesuksen lapsuuden kertomuksista sekä kolme sanajumalanpalvelusta: jouluna Hetan kirkossa ja tapanina sekä Hetan kodan kappelissa että Peltovuoman koululla.

      Olen erittäin iloinen matkaseurueestani. He olivat erittäin miellyttäviä. Mieleni täyttää kiitollisuus heistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Loppiaisen jälkeinen sunnuntai puhuu epifanian vanhimmasta teemasta, Jeesuksen kasteesta.

    Sunnuntai 07.01.2018

    1. sunnuntai loppiaisesta

    Kasteen lahja

    Evankeliumi: Luuk. 3:15–18, 21–22

    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0018#IIIvsk3

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Tässä annetaan loppiaisen tekstien osoite niin että on helpompi tutkia mitä niissä sanotaan.

    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180106

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja ja kansainvälisen toimikunnan jäsen. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen sekä Tampereen hiippakuntavaltuuston jäsen ja Kirkolliskokouksen 3. varajäsen sekä seurakunnan edustaja useamman järjestön hallintoon. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira.