Jumalan toimintakulttuurin on muututtava!

sokeita

Hyvä Jumala. Kirjoitan sinulle nyt ensimmäistä kertaa. Tähän mennessä olen vain rukoillut sinua, messuissa ääneen  ja kotioloissa hiljaa. Nyt haluan kuitenkin näin kirjallisessa muodossa lähestyä sinua, sillä otaksun, että moni muukin tahtoisi tuoda sinun eteesi muutamia mieltä askarruttavia asioita.

Tuntuu siltä, että maailmankirjat ovat tätä nykyä aivan sekaisin. Liian monet asiat tuntuvat menevän ihan päin helvettiä. Menestys jääkiekossa taitaa olla niitä harvoja hauskoja asioita tällaisessa kurjassa elämässä. Sinä kyllä tiedät nämä meidän huolemme ja murheemme. Ennen laulettiin innolla, että Oi, nouse, Suomi, sinun päiväs koittaa. Nyt vain hoetaan, että Suomi nousuun, mutta mitään ei tapahdu.

Ymmärrän hyvin, Jumala, että sinua pakoon juokseminen on synnin syvin olemus. Sano meille, oletko suuttunut Suomen kansalle tästä syystä ja jättänyt meidät oman onnemme nojaan? Onko ongelman ydin siinä, että vapaamieliset kristityt yrittävät markkinoida sinua jonkinlaisena harmittomana tapauksena, suvaitsevaisuuden perikuvana, jolle käy kaikki, et ole pikkumainen, et turhan tärkeä?

Ei, Herra, minulle et ole kultareunaisen pilven  longalla istuva vanha, valkopartainen ukko, joka ystävällisesti vilkuttelee  maan lapsille ja siunaa kaikki ne kummallisuudet, mitä ikinä mieleemme juolahtaa ja päähämme pälkähtää.  Et ole mikään lässynlässy, jota ei tarvitse ottaa vakavasti tai edes huomioon suuria päätöksiä tehtäessä!

Päivän sana työelämässä on jo pitkään ollut Muutos, jonka tarvetta perustellaan sillä, että ei ole rahaa. Vankka peruste, siis?  Ratkaisua etsitään säästämällä kuluista. Suurimmat kuluerät ovat kiinteistöt ja henkilökunta alalla kuin alalla. Vähentää pitää, jotta firma voitaisiin tervehdyttää. Mutta miten käy niiden, jotka joutuvat lähtemään? Entä niitten, jotka jäävät tekemään omien töittensä lisäksi  myös niitten työt, jotka on siirretty syrjään?

Herra, aikojen alussa sinä annoit ensimmäisille ihmisille työn rangaistukseksi syntiinlankeemuksesta. Onko tämä työrangaistus kohta jo tullut lusituksi, kun meidät korvataan roboteilla? Antaisitko meille langenneille jonkin muun  rangaistuksen työn tilalle? Vai olisiko jo aika vaihtaa keppi porkkanaan?

Herra, ihan rehellisesti kirjoitettuna, sinun toimintakulttuurisi oli aika tavalla toisenlainen  ennen kuin  Poikasi Jeesus syntyi. Olit jotenkin villimpi, rajumpi, nopeampi, odottamattomampi.  Näytit voimasi monella hienolla tavalla. Oli palavia pensaita, kirjoittelit tekstejä suoraan taivaalle, annoit israelilaisille mannaa taivaasta ja vettä kalliosta, jaoit vesimassat kahtia pakenevan kansan edessä. Puhuttelit ihmisiä näiden nukkuessa ja päivällä suusi saattoi puhua eläinten välityksellä ihmisille. Kuljit kansasi parissa pilvipatsaana päivällä ja tulipatsaana yöllä.

Mutta Jeesuksen jälkeen et enää ole välittänyt toimia niin huomiota herättävillä tavoilla.  Käskit vain meidän oppia Jeesukselta. OK, mutta nämä Jeesuksen opit Rakasta vihollistasi ja rukoile vainoajiesi puolesta, käännä lyöjälle toinenkin poskesi, älä tee pahalle vastarintaa sun muut ovat jotenkin niin mitättömiä, voimattomia, hitaita varsinkin nyt, kun itsemurhapommittajat kylvävät maailmalla  pelkoa ja kauhua. Mikään ei ole niin vaarallinen kuin ihminen, jolla ei ole enää  mitään menetettävää!

Ymmärrän toki, että Jeesuksen Rakastakaa kaikkia-puheet on annettu meille malliksi siitä, miten meidän ideaalitilanteessa tulisi menetellä toistemme suhteen niin että voisimme tulla toimeen toistemme kanssa, erilaisuutta sietäen. Mutta koska sinä olet Kaikkivaltias, niin saisinko pyytää, että hieman tarkistaisit suhdettasi meihin ihmisiin?  Jeesus tahtoi toimia vastakohtiensa kautta (rikas tuli köyhäksi, vahva heikoksi, suuri pieneksi), mutta etkö sinä, Jumala, voisi mitenkään harkita ottavasi käyttöön joitakin vanhoja keinoja, kuten vaikkapa tottelemattoman ihmisen muuttamisen suolapatsaaksi?

Voitaisiinko kenties ottaa käyttöön sellainen käsky, että Tee lähimmäisillesi samoin kuin toivot Jumalan tekevän sinulle?  Eihän tuollainen omena sitä paitsi kovin kauas puusta putoa: teemmehän me  jo nyt kauheita tekoja ja sanomme hirveitä asioita toinen toisillemme. Näin me edelleen jatkamme  Kristuksen ristiinnaulitsemista päivittäin. Tämän mukaan esimekriksi vihapuhuja haluaa, että myös sinä puhut hänelle vihaisesti. Ja mieluusti yöllä, unessa.

Minä siis toivon, että et jättäisi kaikkea tässä Elämä-nimisessä näytelmässä pelkän jälkinäytöksen varaan. Etkö mitenkään voisi aikaistaa sitä Viimeistä tuomiota vähän lähemmäksi ja demota meille vaikkapa koko ensi vuoden (Reformaation 500-vuotisjuhlavuosi) ajan, mitä tuleman pitää? Eli meillä on olemassa jo nyt menetelmiä, joilla voisimme informoida ja varoittaa kaikkia maailman kansalaisia maailmanlopun kenraaliharjoituksista v. 2017. Suostuisiko Jeesus tulemaan pilvien päällä Voittajana keskellemme jo näin etuajassa?

Tiedän pyytäväni paljon, itse asiassa koko jumalallisen suunnitelman muutosta. Mutta kun ihminen on kuvitellut vuosituhansien aikana tulleensa niin perkeleellisen viisaaksi, että kuvittelee kaikista vastoinkäymisistään huolimatta pärjäävänsä paremmin ilman sinua, Jumala. Tähän tällaiseen menoon on tultava stoppi.  Nyt sinulla olisi tuhannen taalan paikka muuttaa toimintakulttuuriasi, Jumala! Muutu ja suutu!

Ennen Jeesuksen lähettämistä olit sietänyt monenlaista idioottitoimintaa. Nyt sinua ei estäisi mikään, jos ensi vuonna vaikka vähän hulluttelisit meidän ihmisten kustannuksella: Valehtelijoitten korvat voisivat kasvaa suuriksi ja nenä pitkäksi. Voisit virittää ihmisten aivot Radio Dein taajuuksille.  Pahoille ihmisille kasvaisi häntä.  Ahneille ihmisille raha tarttuisi kiinni heidän käsiinsä. Maa nielisi veroparatiisien rahat.

Ihmiset alkaisivat taas peljätä ja rakastaa (eli siis kunnioittaa) sinua, Jumala, kun joutuisivat tällaisten jumalallisten jäynien kohteiksi. Sään ja ilmojen säätäjänä voisit siirtyä maakohtaisiin palautteisiin. Sinua tottelevat kansat saisivat kylpeä aurinkosi valossa.  Tottelemattomat kansat eri puolilla maailmaa saisivat sitten niskaansa vettä kaikissa sen eri olomuodoissa.

Luther sanoi aikoinaan, että ellei meidän Herra Jumalamme leikinlaskua ymmärtäisi, niin enpä tahtoisi minä taivaaseen! Minä tiedän ja Luther tiesi, että taivaaseen ei päästä muuten kuin Jeesuksen avulla. Ja ehkä on onnikin, että et, Jumala, muuta mieltäsi joka päivä vaan olet sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Mutta etkö silti voisi antaa edes yhdeksi päiväksi sellaisen myönnytyksen, että toisista hyvää puhuvien ihmisten suusta putoaisi kultarahoja ja pahanpuhujien suusta pääsisi oikeita sammakoita?

Tai voisimmeko kenties sopia edes siitä, että yhtenä ainoana päivänä kaikki ihmisten itse lausumat sanat ilmestyisivät heidän omalle  iholleen kuin tatuoinnit ikään? Olisi jännä nähdä, oppisimmeko me kiinnittämään enemmän huomiota niihin sanoihin, joita puhumme ja kirjoitamme.

Sanat käsissä

 

12 kommenttia

  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Olen ihmetellyt jo pidempään, millä ihmeellä Hannu saa aina keploteltua bloginsa ylimmäksi. Ainakin äsken vielä siellä oli ihan toinen blogi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Kari-Matti: Luulen, että keplottelu ei ole taitoa vaan pikemminkin taitamattomuutta. Tämä uusi versio on heikkonäköiselle vähän konstikkaampi kuin vanha. Mä en tällä haavaa meinannut saada tuota sokkokuvaa millään näkymään tekstissä, vaikka se tuolla “konehuoneen” puolella oli ihan OK. Sitten mä vain kokeilin kaikenlaisia konsteja, kunnes lopulta onnistui. Eli mä säädin ja sähelsin…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Ok:-) Sorry!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Parviainen sanoo:

    Rajua tekstiä. Käteen (kuvassa) piirretyistä sanoista tuli mieleen lupaus, jonka mukaan Herra ei unohda Siionia

    “Siion sanoo: “Herra on minut hylännyt, Jumalani on minut unohtanut!” — Unohtaako äiti rintalapsensa, unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää? Vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda. Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt, ja niin sinun muurisi ovat aina silmieni edessä. Jo rientävät sinun rakentajasi tänne, sinun repijäsi ja raastajasi pakenevat pois.” (Jes. 49:14-16)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Virtanen sanoo:

    Olisi kyllä Jumalaltakin kohtuutonta virittää aivot Radio Dein taajuudelle.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Kieltämättä tässä muna on opettamassa kanaa, mutta kun tuntuu siltä, että Ihminen pitäisi jollakin tavalla päivittää. Aivojen viritys jollekin taajuudelle voisi olla edistysaskel. Toki tehdasasetuksena voisi ajatella TV1-kanavaa myös…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    En usko että Jumalan toiminta muuttuu. Kontrasti pimenevän maailman ja Kristuksen kirkkauden välillä vain voimistuu päivä päivältä.

    ” Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      ” Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.”

      Valistuksen valo, sokean uskon yössä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Niin, Ismo, saatat olla valitettavan oikeassa. Mutta minua inspiroivat suunnattomasti ne mahdollisuudet, joita Jumala VOISI halutessaan käyttää.

      Yritän ikään kuin innostaa Jumalaa käyttämään enemmän viisauttaan, valtaansa ja voimaansa pistääkseen luun kurk… eiku siis asiat maan päällä mallilleen. Voisi sanoa vaikka näin: “OK, näyttää siltä, että Poikani Jeesuksen palveleva ja uhrautuva esimerkki ei teille kelvannut. Nyt on minun vuoroni antaa teille Isän kädestä!”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Eipä tuo ihmisen oma valkeus niin kovin pitkälle näytä riittävän, kun katsoo nykyistä ahneuteen ja omahyväisyytensä hukkuvaa ihmiskuntaa. Hyvät ja hienot keksinnöt eivät meitä pelasta synnistä, joka meissä kaikissa vaikuttaa. Synnin kieltäminen on pimeyttä pahimmasta päästä, mutta joka sen tunnustaa, tulee valkeuteen, kuten tekee Jumalan Henki meissä. Jumala on Valkeuden Isä. Kristus on se Totinen Valkeus.

    Ihmisen omasta ymmärryksestä ei ole kovinkaan suurta hyötyä, jos se kieltää oman Luojansa. Jos ihminen pitää omaa ymmärrystään suurimpana viisautena, niin ihminen palvoo epäjumalaa. Ihminen luottaa joko itseensä tai Jumalaan, mitään välimuotoa ei ole.

    Joko sanomme: “Teemme minkä Luoja sallii tai sanomme: “Teemme mitä itse haluamme, emme tarvitse Jumalaa…” Tätä tarkoitti Jeesus, kun sanoi:

    “Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi. Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu. Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!” Matt.6 .

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Salli Hannu vähän pidempi… Jumala tosiaan saattaa laittaa meille piankin luun kurkkuun… Jes.10 luvussa on hyvä kuvaus siitä miten Jumala toimii, kun Hän lähettää Assurian (antiikin suurvalta, joka terrorisoi ja pakotti kansoja alamaisikseen Kts.lisää kirj.lopusta) Jumalasta luopuneen kansakunnan kimppuun kostoksi, kun olivat vääristäneet Siionissa köyhän ja Jumalaa pelkäävän kansan asiat. Suomen Siion on pahasti eksynyt epäjumalan palvomiseen ja toivotaan, että Jumala ei ole jättänyt meitä oman onnensa nojaan, vaan jaksaa vielä meitä kurittaa ja kasvattaa takaisin siipiensä suojaan… Jumala käyttää Raamatussa kansojen heimoja kurituksena oman väkensä kasvattajana. Näin on myös tänä päivänä.

    Osa tuosta Jes.10(5-24) luvusta: “Voi Assuria, joka on minun vihani vitsa ja jolla on kädessään minun suuttumukseni sauva! Minä lähetän hänet jumalattoman kansakunnan kimppuun, käsken hänet vihastukseni kansaa vastaan saalista saamaan ja ryöstöä ryöstämään ja tallaamaan sitä kuin katujen lokaa. Mutta hän ei ajattele niin, se ei ole hänen sydämensä aivoitus, vaan hänen sydämensä halu on hävittää ja tuhota kansoja paljon. Sillä hän sanoo: “Eivätkö minun päämieheni ole kaikki kuninkaita? Eikö käynyt Kalnon niinkuin Karkemiin, eikö Hamatin niinkuin Arpadin ja Samarian niinkuin Damaskon? Niinkuin minun käteni on saavuttanut epäjumalien valtakunnat, joiden jumalankuvat olivat paremmat kuin Jerusalemin ja Samarian- niin enkö minä tekisi Jerusalemille ja sen epäjumalankuville, samoin kuin minä tein Samarialle ja sen epäjumalille?” Mutta kun Herra on päättänyt kaiken työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, niin minä kostan Assurin kuninkaalle hänen sydämensä ylpeyden hedelmän ja hänen kopeitten silmiensä korskan. Sillä hän sanoo: “Oman käteni voimalla minä sen tein ja viisaudellani, sillä minä olen ymmärtäväinen. Minä siirsin kansojen rajat ja ryöstin heidän aarteensa ja puskin kumoon kuin härkä valtaistuimella-istujat. Minun käteni tavoitti kansojen rikkaudet niinkuin linnun pesän; ja niinkuin hyljätyt munat kootaan, niin minä olen koonnut kaikki maat, eikä ketään ollut, joka olisi siipeä räpyttänyt tai nokkaa avannut ja piipittänyt.” Korskeileeko kirves hakkaajaansa vastaan, tai suurenteleeko saha heiluttajaansa vastaan? Ikäänkuin vitsa heiluttaisi kohottajaansa ja sauva saisi koholle sen, joka ei ole puuta! Sentähden Herra, Herra Sebaot, lähettää hänen lihavuuteensa näivetystaudin, ja hänen kunniansa alle syttyy tuli niinkuin tulipalo. Israelin valkeus on tuleva tuleksi ja hänen Pyhänsä liekiksi, joka polttaa ja kuluttaa hänen ohdakkeensa ja orjantappuransa yhtenä päivänä ja hänen metsänsä ja puutarhansa ihanuuden, hamaan luihin ja ytimiin, ja hän tulee riutuvan sairaan kaltaiseksi. On helppo lukea ne puut, jotka jäävät hänen metsästänsä jäljelle; poikanen voi ne kirjoittaa muistiin. Sinä päivänä ei Israelin jäännös eivätkä Jaakobin heimon pelastuneet enää turvaudu lyöjäänsä, vaan totuudessa he turvautuvat Herraan, Israelin Pyhään. Jäännös palajaa, Jaakobin jäännös, väkevän Jumalan tykö. Sillä vaikka sinun kansasi, Israel, olisi kuin meren hiekka, on siitä palajava ainoastaan jäännös. Päätetty on hävitys, joka tulee, vanhurskautta tulvillaan. Sillä hävityksen ja tuomiopäätöksen panee Herra, Herra Sebaot, toimeen kaikessa maassa. Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, näin: “Älä pelkää, minun kansani, joka Siionissa asut, Assuria, kun hän sinua vitsalla lyö ja kohottaa sauvansa sinua vastaan Egyptin tavalla.

    “Assyriaa kutsutaan usein ensimmäiseksi supervallaksi ja sotilasmahdiksi. Assyrialaiset loivat mahtinsa tehokkaalla armeijalla ja säilyttivät sen terrorilla ja pakkosiirroilla. Monet pikkuvaltion suostuivat maksamaan veroa kuultuaan Assyrian armeijan hirmutöistä. Assyrialla oli tarve laajeta, koska se halusi kauppareitit valvontaansa ja pääomaa muun muassa hovin rakennushankkeisiin. Sotia perusteltiin myös uskonnolla, esimerkkinä Babylonin pääjumalan Mardukin kulttipatsaan anastus. Kuningas Assurmasirpal II:n hyökkäävää sotapolitiikkaa ja mahtia ylistettiin monin kuvin kuninkaan palatsin seinissä Nimrudissa 800-luvulla eaa. Assyrian kuninkaat itse toimivat usein maan oman pääjumalan Assurin ylipappeina. Vapaita miehiä velvoitettiin käymään ilku-asepalveluksessa osan ajastaan. Sotilasinsinööritaidot olivat hyvin edistyksellisiä silloisiin olosuhteisiin nähden. Monesti Assyrian kuninkaat kerskuivat kirjoituksissaan armeijansa tekemillä julmuuksilla.”

    Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa Armonsa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru
    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (64 v., 117 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa24.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121