Jumalan vai meidän omassa voimassa

On helppoa tunnistaa itsessämme oman voimamme. Monesti huomaamme kuinka innostuneita ja voimallisia olemme toteuttamaan tehtäviä. Samoin huomaamme, jos oma voima on poissa, jolloin kaikki tuntuu työläältä emmekä saa mitään aikaan. Miten on Jumalan voiman kanssa

Miten erotat Jumalan voiman omasta voimastasi?
Miten voit tietää toimivan Jumalan voimassa, etkä omassa voimassa?
Mikä merkitys on rukouksella?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

 

19 kommenttia

  • Juha Heinilä sanoo:

    Myönnän, että kysymykseni ovat vaikeita, enkä löydä niihin itsekkään hyviä vastauksia.

    Hyvä tapa on aloittaa päivä rukouksella ja Jumalan sanan lukemisella. Mielestäni on hyvä aamulla käydä läpi tulevia päivän haasteita ja pyytää niihin viisautta ja voimaa Jumalalta. On paljon helpompi ottaa päivän tapahtumat vastaan kun on rukoillut.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Pyhä Paavali kirjoitti:

      Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi. Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta. Ja hän sanoi minulle: “Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa”. Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan. Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä. (2. Kor. 12:7‭-‬10 FB38)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Hyvä kysymys Juha.

    Yhden asian olen oppinut tunnistamaan. Joskus saa selkeän kehotuksen tehdä, tai lähteä johonkin ja kokee suurta haluttomuutta lähtemiseen ja voimattomuutta tekemiseen, niin silloin on usein kyse siitä, että saa lähteä tekemään ja osallistumaan Jumalan voimassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Tuli mieleen tapaus vuosien takaa. Ajelin pyörällä seurakunnan tilaisuuteen. Matkalla sinne, tuli vastaani henkilö kävellen. Sain kehotuksen kutsua tuo ihminen tapahtumaan mukaan. Ajoin ohi ja sain vielä toisen ja kolmannenkin kehoituksen. Silloin olin jo perillä ja asettelin pyörää telineeseen. Siitä sitten lähdin äkkiä takaisin ja esitin kutsun. Siinä tilaisuudessa hän päätti lähteä seuraamaan Vapahtajaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Jotenkin vierastan innostusta toimia Pyhän Hengen voimassa. Jollei siinä samalla tuoda esiin sitä, että Pyhän Hengen voimassa toimiminen merkitsee minän kuolettamista ja kaiken kunnian antamista Hänelle , jolle kunnia kuuluu. Jumalan voima ja työ ilmenee aina siellä, missä suostutaan itse siirtymään täysin syrjään.

    Jos Herra suo, niin torstai iltana pidän keskustelualustuksen aiheesta : viisauden ja tiedon sanat. Mainio aihe. Varsinkin kun -92 käännöksessä ei niitä edes ole tuolla nimellä mainittu. Edellisessäkin vain yhdessä jakeessa. Tuota jaetta edeltävät jakeet helposti ohitetaan ilman sen suurempaa huomiota, mutta niissä on oikeastaan yleiskatsaus kaikkien armolahjojen erityiseen ja yksilölliseen olemukseen. Joten näen ne jakeet ikään kuin avaimena koko aiheeseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Hyvä kommentti, Kiitos Pekka. Henkien koetteleminen on tärkeää. Ihan kaikki ulkopuolinen ei ole Jumalasta. Tunnistammeko oman ja Jumalan viisauden eron? Helposti omat “viisaat sanat” laitamme Jumalan piikkiin, jolloin saamme niihin enemmän painoarvoa. On valitettavaa, jos myöhemmin ne huomaamme hölynpölyksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Juha

    Kiitos hyvästä kysymyksestä

    Olen miettinyt mitä sanoa todetakseni etten löydä yksinkertaista vastausta

    Niinpä minun pitää vain päivittäin pyytää Herraltamme voimaa ja johdatusta toimia hänen tahdossaan

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Mitäpä muuta me voimme asian eteen tehdä, kuin olla alinomaa pyytämässä johdatusta. Hienoa siinä on se, että sitä on luvattu antaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Omat voimat tunnemme, mutta Jumalan voima jää aina vähän tuntemattomaksi. Monesti Jumala vaikuttaa itsemme lisäksi, tapaamiimme ihmisiin, tapahtumien järjestykseen ja miten kaikki menee. Miten tunnistamme Jumalan voiman?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pylkkänen sanoo:

    Emme pysty elämään emmekä tunnista itsessämme sellaista voimavaraa,että voisimme sanoa eläneemme kokonaan Jumalan voiman varassa. Vaan joudumme turvaantumaan kaikessa Jumalan johdatukseen,että jaksaisimme elää turvautuen hänen apuunsa. Olemme syntiemme tähden sellaisia,että kun olemme kuluttaneet omat voimamme loppuun,silloin vasta kelpaa Jumalan armo ansiottomalle.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Tässä on hyvää opetusta aiheesta, mieheltä, joka puhuu vaikka on jo kuollut.

    https://youtu.be/ZqT7sP4Vn2Q

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kiitos Ismo. Lehtistä on aina mukava kuunnella.

      Ilman Pyhää Henkeä ei kukaan usko Kolmiyhteiseen Jumalaan; Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Taitaisi minullakin olla uskon kohde alkuräjähdys-evoluutiohömppäjumala.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Synnintunto on poissa, jos meille ei ole Pyhää Henkeä. Kumman annamme itsessämme vaikuttaa enemmän Jumalan tahdon vai meidän oman tahtomme?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Heinilä
    Juha Heinilä

    Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit