Jumalan vanhurskaus riemullisen ylistyksen aihe

 

Jumalan vanhurskaus on kirkkomme arvokkain aarre.

Se on kalleinta helmeäkin arvokkaampi ja kukkiakin kauniimpi.

 

SUNNUNTAI 13.9.2020

15. sunnuntai helluntaista

Kiitollisuus

Ensimmäinen lukukappale: Jes. 24:14-16

Mielemme täyttää kiitollisuus kun Jumala toimii.  Hänen työnsä on suuren hyvyyden täyttämää.  Hän on vanhurskas ja jakaa vanhurskauttaan ihmisten iloksi.

 

Jeesuksen sovintotyö Golgatan ristillä ojensi pelastuksen  koko maailman hyväksi. Koko maailman saattaminen Jumalan rakkauden yhteyteen on tuon työn hedelmää.  Koko maailman  vanhurskauttaminen on valmiina.  Tuohon saamme luottaa, tuohon turvamme panna, uskossa ojentautua uskomme kailleinta helmeä vastaanottamaan.

Riemullinenn kiitollisuus täyttää mielet, kun tämän huomaamme. Meillekin armo on tarjolla. Meidätkin hän omakseen ottaa. Meillekin lempeän katseensa luo, suloisuuden ja laupeuden luoksemme tuo.

Armon avaruus ulottuu idästä länteen, auringon noususta sen laskuun asti, koko maailmalle, rajoituksetta, ilman ehtoja, sulasta armosta, Jumalan vanhurskauden rajattoman rikkauden aarteista lahjoitettua, meille kaiken valmistettua, hellän hyvyyden syleilyyn sulkevana.

Jumalan vanhurskaus on suurempi kuin koko luotu maailma, koska sen perustana on Jumala itse, hän joka itse on Vanhurskaus. Oman olemuksensa rakastavasta luonteesta seuraa meille ääretön hyvyys: Juuri tällaisenaan kelpaamme Jumalalle, saamme tuoda hänelle hätämme ja ongelmamme, kaikki elämämme huolet. Isällisessä rakkaudessaan hän pitää meistä huolen ja kantaa meitä eteenpäin aina tulevan maailman koittoon asti, iankaikkisuuden aamun koittoon saakka.

 Lähetystyö on Jumalan suurten armotekojen kertomista

Jotta ihmiset voisivat saada uskon, turvallisen luottamuksen Jumalan hyvyyteen ja rakkauteen, niin evankeliumi on julistettava koko maailmaan, kaikille kansoille, kaikille ihmisille.  Koska jokainen ihminen on Jumalan luoma ja jokainen ihminen on Jeesuksen  ristillä sovittama, niin evankeliumi myös kuuluu kaikille ihmisille.  Siksi kirkko on kaikkia varten, Pyhän Hengen työ, koko maailman ihmisten kokoamiseksi yhdeksi Jumalan kansaksi, pelastuneitten joukoksi, Jumalan lasten maailmanlaajuiseksi perheeksi, ketään ulos jättämättä, ketään syrjimättä, jokaista mukaan kutsuen, yhteen joukkoon, tulevaisuuden osallisuuteen, taivaan toivosta osalliseksi pääsemisen todellisuuteen.

Koska Jumala on yksi, niin myös pelastus on yksi: Jumalan työ Kristuksen täytetyssä työssä. Kiitollisuus täyttää mielemme, kun tätä ajattelemme. Jumala on hyvä ja siksi hän myös jakaa suosiotaan avarasti ja kaikkia mukaan kutsuen, yhteiseen ylistykseen, kiitollisuuteen ja Jumalan kunnian kuuluttamiseen, täynnä iloa ja riemua, täyteen elämään, uskon uskallukseen, toivon täyteyteen, katse eteenpäin, kädet Jumalaa kohti kurottaen. Jumalan  valtakunnan täyttymyksen odotus luo kiitollisuutta jo nyt tähän hetkeemmekin: Jumalan tulee kunniassaan ja siksi saamme jo nyt vapautuneesti elää elämämme kiitollisin mielin, alati kiittäen Isää,  Luojaamme, Jeesusta Lunastajaamme ja Pyhää Henkeä, uskomme alkajaa ja täyttäjää, joka meistä huolen pitää aina taivaan iki-iloon asti.

 

Tässä sunnuntain ensimmäinen lukukappale

 

Jes. 24: 14-16

Jäljelle jääneet aloittavat ylistyksen,
he iloitsevat ääneen Herran suuruudesta.
Huutakaa siis lännessä
ja vastatkaa huutoon aamunkoiton suunnalta,
kunnioittakaa Herraa.
Meren saarilla ja rannoilla
kunnioittakaa Herran nimeä,
hänen, joka on Israelin Jumala.
Maan ääriltä saakka
me kuulemme laulujen kaikuvan
ylistykseksi Vanhurskaalle.

27 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    En tarkoittanut aivan sitä, että pitäisi tehdä syntiä saadakseen anteeksiannon, vaan sitä, että voi luopua synnistä.

    Ensi pitää tehdä syntiä, huomatakseen, että tämä tie ei ole hyvä ja näin voi luopua siitä . Ja siinä vaiheessa voi sovittaa, hyvittää, tai kärsiä teostaan rangaistuksen ja jatkaa uutena eteenpäin. ” Onko minulle mieleen syntisen kuolema, eikö se, että hän kääntyy pois teiltänsä ja saa elää ” Tähän perustuen ajattelin niinkuin kirjoitin.

    Ei ehkä ole kristillistä, mutta raamatullista kuitenkin. Ja ihan järkevää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Käytännössä kukaan ei ole synnitön eikä virheetön. Siksi kaikkia koskee tuo opettelu elämään anteeksiannon varassa. Siinä mielessä on uskallettava elää rohkeasti sitä elämää, mikä meille on annettu, koska Jumalan hyvyys kuitenkin kantaa meitä, vaikka kuinka hakkaisimme päätämme seinään ja varpaitamme kivikkoon oman hoipertelumme takia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Mielestäni aidosti raamatullinen on aina kristillistä. Onhan olemassa sellainen opetus, että missä Jumalan sana on läsnä (siis aidosti ja rehellisesti) siellä myös Pyhä Henki on läsnä, ja kääntäen, missä Pyhä Henki on läsnä, siellä myös Raamatun sana on läsnä. Sama sääntö on myös Kirkon eli Jumalan seurakunnan ja Pyhän Hengen välillä, koska Jumalan kansa eli kirkko on Pyhän Hengen työ.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Minä en tiedä pyhästä hengestä, koska kaikki hengitämme samaa ilmaa,joka nyt on saastunut, ikävä kyllä.

    Mutta esim. Uusi liitto, josta eilen vilkaisin Jeremiassa ( 32) sanottua. Näyttäisi tarkoittavan Israelin heimon ja Juudan heimon välistä liittoa, joka meni rikki Kuningas Salomon jälkeen. Daavid yhdisti aikoinaan kansan, Israelin ja Juudan, mutta se liitto meni rikki.

    Ja kuten Jeremiassa sanotaan: ” Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton.”

    Tässä samassa luvussa perisyntikäsitys poistuu. ” Niinä päivinä ei enää sanota: Isät söivät raakoja rypäleitä , lasten hampaat heltyvät, vaan jokaisen on kuoltava oman syntivelkansa tähden. ”

    Me näemme, että ei ole kahta erillistä osaa, kuten Juudan heimo ja Israelin heimo, he ovat nyt yksi kansa, eli uusi liitto on toteutunut. ” Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin herran kaupunki rakennetaan jälleen Hananelin tornista Kulmaporttiin asti. ” Tämäkin on tapahtunut, mutta kuka olisi uskonut, että käy niinkuin on kirjoitettu. Ei halua nähdä asiaa nytkään, vaikka se on tapahtunut. Yksi pappi sanoi minulle, että maallinen Israel ei merkitse heille mitään.

    ” 19 Suuri neuvossa ja väkevä teoissa, olet sinä , jonka silmät ovat avoimet tarkkaamaan kaikkia ihmislasten teitä, antaaksesi itsekullekkin hänen vaelluksensa ja hänen töittensä hedelmän mukaan. “

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Perisyntioppi ei ole persoonallista vastuuta vastaan, vaan ne molemmat ovat saman perusongelman eri ilmenemiskohtia.

      Perisynti on kuvattu jo ennen vedenpaisumuskertomusta, kun on puhuttu koko ihmiskunnan suuresta turmeluksesta. Hyvin monessa vanhan testamentin kohdassa tulee esille ihmisten kokonaisvaltainen turmeltuneisuus, mitkä kaikki jollakin tavalla kuvaavat perisynnin jotain puolta.

      Kukaan ei voi kuitenkaan omia virheitään puolustaa sillä, että näinhän toisetkin tekevät, vaan kukin on vastuussa omista teoistaan. Näin sanoo myös viittaamasi kohta sekä moni muukin Raamatun kohta.

      Kun sitten puhumme synneistä vapauttamisesta, niin silloin Jumalan armo on avain. Suuressa hyvyydessään hän on antanut Jeesuksen meille Vapahtajaksemme. Hänessä meillä on syntiemme anteeksianto ja uuden elämän toivo.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Jeremian historiallisena aikana 500 -luvun alkupuolella eKr. Pohjoinen valtio eli Israel oli ollut hävitettynä jo yli sata vuotta vuodesta 722/721 eKr.. Paljon kansaa oli kuollut ja osa siirrettiin pois asuinsijoiltaan ja muualta tuotiin väkeä Israelin alueelle niin että vähitellen syntyi myöhempien vuosisatojen samarialainen asutus.

      Osa Israelin oppineita oli siirtynyt Juudan puolelle. Näin Israelin kulttuuriperintö pääsi jatkumaan Eteläisen valtakunnan Juudan puolella ja hedelmöittämään sikäläistä kulttuuria, vähän niin kuin karjalainen kulttuuri on siirtolaisten mukana rikastuttanut myös läntisten heimojemme asuinalueiden kulttuuria.

      Jeremia on jo omana aikanaan pystynyt luomaan kokonaisuuden, misä nämä molemmat kulttuuriperinteet ovat liittyneet yhdeksi henkiseksi voimavaraksi. Näin myös Jumalan antama lupaus hävitystä seuraavasta Jumalan antamasta tulevaisuudesta koskee yhtä hyvin Niin Israelia kuin Juudaa ja näitä nimenomaan yhdistyneenä kansana. Tulevaisuus siis avautuu uudistuneena kansana, missä Daavidin ja Salomon aikainen yhden yhdistyneen kansan esikuva tulee jälleen voimaan.

      Hyvin varhain juutalaisen perinteen keskellä Jeremian profetiaa on alettu tulkitsemaan Messiaan tuloa koskevaksi sanaksi. Näin myös tämän käyttö Jeesuksen Messiaanisen tehtävän kuvaamiseksi ei ole mikään perinteen katkos, vaan liittyy vanhempaan tulkintatraditioon lisäten siihen sen, että tämä on toteutunut nimenomaan meidän Vapahtajassamme Jeesuksessa. Hän on Uuden liiton perusta ja keskus. Omassa persoonassaan ja työssään hän on tuonut Jumalan valtakunnan keskuuteemme ja liittänyt meidät yhteen Jumalan kansaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Tarja

    Pyhä Henki on Jumala. Hän on persoona. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut itsensä kolmessa persoonassa.

    Hän on yhtä persoonallinen kuin Jeesuskin, Jumalan toinen persoona, Jumalan Poika. Jeesus sanoo hänestä ”Hän”, kun hän puhuu toisesta Puolustajasta, jonka hän lähettää kansansa kanssa elämään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Jeesus kolmessa persoonassa. Itselleen hän on ‘minä,’ opetuslapsille sinä, kun he kysyvät : Minne sinä menet. Ja silloin, kun ei ole paikalla, sanotaan, ‘ hän sanoi näin, tai nimellä Jeesus sanoi. Siis, minä, sinä ja hän, joka kauemmas heijastuu pelkkänä nimenä, että tiedetään kuka hän.

    Mutta Jumalasta sanotaan, Oli, On, ja tulee Olemaan. menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Ajallisesti ilmaistuna, ymmärryksen helpottamiseksi, vaikka Jumala on ikuisuudessa, jossa aikaa ei ole.

    Jos puhutaan persoonasta, joka on muuttuvainen, emme sano, että Jumala muuttuu ajan mukana ja ympäristön vaikutuksesta, vaan sanomme. ‘ Hän saattaa tulemaan sitä, mikä kulloinkin on tarpeen. ‘

    Näin me annamme vallan yksin Jumalalle. Emme pyri muuttamaan Jumalaa ajanvirran mukaiseksi tai meidän mielen mukaiseksi. Ikäänkuin, teimmepä mitä tahansa, se tapahtuu jumalan sallimuksesta, ja kaikki on annettu anteeksi. Se ei tunnu turvalliselta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Kiitos syvistä pohdiskeluistasi.

      Todellakin Jumala on ikuisuudesta ikuisuuteen yli kaikkien aikojen.

      Todellakaan ajan virran muutoksien keskellä Jumala pysyy samana. Hän on ikuinen ja hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Kaikki maailmamme muutokset ovat hänen vaikutuspiirinsä ja toimintansa tulosta.

      Mielestäni kuitenkin tuo että jumala on kaiken takana ei vähennä meidän omaa vastuutamme elämämme huolehtimisesta. Meidän tekomme ja hänen tekonsa eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan hänen työnsä ulottuvuus koskee sekä meidän tekemisiämme, että niitä tapahtumia, joihin emme vaikuta. Tämä merkitsee myös sitä että emme voi syyttää Jumalaa sellaisista töppäilyistä joita itese olemme itsellemme tuottaneet, vaan meidän on nähtävä, että sitä saa mitä tilaa.

      Mutta sitten yli tämän voi käydä niin että – Jumalan kaikkivaltiudestamme johtuen – jopa pahakin voi kääntyä hyväksi jossakin tilanteessa, kun hän kääntää olosuhteet toisenlaisiksi. Esim Joosefin myynti Egyptiin oli paha teko, mutta Jumala käänsi sen Jaakobin perheen pelastukseksi nälänhädästä. Mutta logiikka ei mielestäni silloin ole sellainen että pahasta tulisi hyvää, vaan sellainen että suuressa hyvyydessään Jumala pystyy kääntämään jopa pahimmatkin tilanteet hyviksi ja ohjaamaan lopputuloksen tarkoitusperiensä muksiiksi.

      Minulle tämä tällainen merkitsee sitä että Jumalan kaikkivaltius on rakkauden kaikkivoimaisuutta ja sellaisena itse koen turvallisuutta Jumalan väkevien käsien kannatellessa elämääni.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25