Jumalanvalmistuskurssit

1. käskyn yhteydessä on jumalankuvien tekemisen kielto. Joissain luetteloissa se on omana 2. käskynään. Sen verran pitkään on kristinusko meillä vaikuttanut, että emme enää pidä patsaita vakavasti otettavina jumalina. Joillain saattaa tosin olla hyllyn päällä Aasian matkoilta tuotu Buddhan patsas jonkinlaisena amulettina.

Toisin on Aasiassa, jopa Japanissa, joka sentään on pitkälle kehittynyt sivistysvaltio. Jumalia on sielläkin miljoonia, kun kaikkia eri asioita varten on oma jumalansa. Esim. maksasyöpää hoitelee eri jumala kuin rintasyöpää. Pitää osata valita jumala oikein kuhunkin tarpeeseen.

Japanissa on mahdollista osallistua myös jumalanvalmistuskurssille. Siellä kukin valmistaa oman jumalan ja keksii sille nimen. Eräskin nuori nainen oli tällaisella kurssilla ja totesi: ”Tosi hyvä jumala siitä tulikin.” Mutta jatkoi sitten: ”Ei siitä kuitenkaan mitään hyötyä ollut.”

Japanilainen nuori mies piipahti kerran ohi mennessään kristilliseen kirkkoon. Hän halusi tutustua kristinuskoon, josta ei ennestään tiennyt mitään. Hän sai paikalla olleelta pastorilta mangaraamatun ja istuutui lukemaan. Kolme tuntia luettuaan hän halusi tehdä muutaman kysymyksen.

Ensimmäinen kysymys oli: ”Milloin teidän Jumalanne nukkuu?” Kysymys oli yllättävä mutta ymmärrettävä. Kun japanilainen haluaa lähestyä jotakin miljoonista jumalistaan, hänen on temppeliin saapuessaan soitettava kelloa, jotta jumalat heräävät.

Pastori etsi Raamatusta kohdan, jossa puhutaan Jumalan nukkumisesta. Se löytyi psalmista 121: ”Herra ei anna sinun jalkasi horjua, väsymättä hän varjelee. Ei hän väsy, ei hän nuku.”

Ihminen tarvitsee unta, koska hänen voimansa ovat rajalliset. Mutta jos on olemassa todellinen Jumala, hänessä ei ole mitään heikkoutta, eikä hänen tarvitse kerätä voimia nukkumalla. Ihmisen kokemus Jumalasta voi tosin olla toinen. Erään kirjan nimi on ”Miksi nukut, Herra?” Se käsittelee kristityllekin kovin tuttua tunnetta, että Jumala ei tunnu kuulevan hänen rukouksiaan eikä anna apuaan.

Raamattu vakuuttaa, että Jumala ei nuku koskaan vaan varjelee omiaan valppaasti. Emme saa aina selityksiä hätäämme, vaan on jäätävä sen uskon varaan, että siitä huolimatta Jumala varjelee väsymättä.

Nuorimies esitti toisen kysymyksen: ”Missä teidän Jumalanne asuu?” Japanilaisten jumalat asuvat yleensä koristeellisissa temppeleissä. Kristitytkin ovat rakentaneet upeita kirkkoja: taivaita hipovia torneja, kultaa päällä ja sisällä. Jeesuksen sanojen mukaan Jumala ei kuitenkaan asu ihmisten rakentamissa temppeleissä, olivat ne miten upeita tahansa. Hän sanoi omasta ruumiistaan: ”Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä.” Hän oli temppeli, jossa Jumala asui.

Viimeisellä aterialla ennen kuolemaansa Jeesus sanoi oppilailleen: ”En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. Jos joku rakastaa minua, minun Isäni rakastaa häntä ja tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.” Temppeli, jossa Jumala haluaa asua, on ihmissydän.

Maailmankaikkeuden Luojana kristinuskon Jumalalla on luonnollisesti pääsy luomakuntansa joka kolkkaan, valtamerten syvimmistä notkoista maailmankaikkeuden äärettömyyksiin. Mutta Jesajan kirjassa hän kertoo omasta asuinpaikastaan: ”Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona.” Kristittyjen Jumala on myötätuntoinen lohduttaja ja rinnalla kulkija. Hän tahtoo asua erityisesti niiden luona, joiden sisin on elämän vastoinkäymisten murtama.

Japanilaispojan kolmas kysymys kuului: ”Mikä on teidän Jumalanne nimi?” Japanilaisilla on ollut melkoinen työ, kun he ovat keksineet nimet omille miljoonille jumalilleen. Kun Maria ja Joosef saivat enkeliltä tiedon syntyvästä lapsesta, heille kerrottiin: ”Teidän tulee antaa hänelle nimeksi Jeesus.” Se merkitsee Herra pelastaa.

Kun Mooses kysyi palavassa pensaassa puhuvalta Jumalalta tämän nimeä, hän sai vastauksen: ”Minä olen”. Tätä nimeä juutalaiset pitivät niin pyhänä, etteivät koskaan lausuneet sitä, vaan korvasivat sen sanalla Herra. Jeesus sen sijaan käytti sitä itsestään, mitä pidettiin vakavana jumalanpilkkana. Se olikin syy Jeesuksen tuomioon: ”Sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi.”

Kristinuskon Jumala ilmoittaa itse nimensä ja olemuksensa. Ihminen ei niitä voi määritellä. Jeesusta kutsutaan Raamatussa myös Immanueliksi, ”Jumala meidän kanssamme”. Hän sanoikin: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.”

Meille tutuin Jumalan nimi lienee Taivaan Isä, ainutlaatuinen nimi, jolla tietääkseni minkään muun uskonnon jumalia ei kutsuta. Jeesuskin puhutteli Jumalaa Abbaksi, minkä tarkka käännös on hellittelymuoto isi.

Muitakin kysymyksiä poika esitti, ja keskustelu jatkui pitkään. Pastori kehotti poikaa tulemaan seuraavana sunnuntaina kirkkoon. Yleensä tähän pyyntöön vastataan kohteliaasti, mutta paikalle harvoin ilmestytään. Pastori ei laittanutkaan paljon odotuksia pojan saapumiseen.

Poika kuitenkin tuli. Isä meidän –rukouksen aikana hän itki avoimesti. Kun pastori jälkeenpäin kysyi, miksi hän oli itkenyt, poika vastasi: ”Ensimmäistä kertaa tunsin, että joku oikeasti kuuli minua.”

(Pohjatiedot: TV7, Arkisto, Kangasalan majataloilta 26.2.20, pastori Ari Hukari)

44 kommenttia

  • Anita Ojala sanoo:

    Kuulin juuri ystävältäni, että jossain naistenlehdessä oli kerrottu, kuinka Valamon luostariin lepäämään mennyt nainen oli ikonin edessä saanut voimakkaan “valaistumiskokemuksen”. Sen jälkeen hän oli alkanut nähdä enkeli- ym. näkyjä. Samoin hän oli saanut näkyjä sielunvaelluksestaan eli entisistä elämistään. Hän oli antautunut kokonaan näiden johdettavaksi, kouluttautunut joksikin vaihtoehtohoitajaksi ja alkanut eri tavoin levittämään näitä aasialaisperäisiä uskonnollisia oppeja.

    Kovin ihmettelin, miten kirkossa ja pyhinä pidetyn kuvan kautta voi saada noin epäkristillisiä vaikutteita. Eivätkö nämä “siunausta tuovat kuvat” olekaan turvallisia?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Varoiittavat sanasi ovat paikallaan. Noiden kuvien antama voimavaikutus lienee meidän kaikkien mielestä kovin etäällä Raamatun viitoittamalta tieltä. Itselleni on joskus vakavasti sairas esitellyt vilpittömästi pyhää kuvaa, joka auttaa nimenomaan hänen sairauteensa. Ehkä tuo usko on kantanut, vaikka parantumaton sairaus onkin edennyt.

      Olisiko kenelläkään kertoa perusteita tuollaisille ”ihmeitä tekeville” taide-esineille? Määrittely, jonka luin jättää paljon auki: ”se on jostain syystä Jumalan erityisen armon välikappaleena ja siksi uskovaisten hartaan kunnioituksen kohteena.”(valamo.fi)

      Ikoneista kerrotaan, että ”Ikoni on rukouksen välikappale: ikään kuin ikkuna pyhien riemuitsevaan seurakuntaan, iankaikkisuuteen.”(Valamo.fi) Tarvitaanko tuollaisia välikappaleita? Raamattu puhuu vain yhdestä ”välittäjästä”: ”Jumala on yksi, ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.”(1. Tim2:5)

      Olen tuossa Samilta kysellyt, että milloin nämä tällaiset pyhät kuvat tulivat osaksi kristillisyyttä, Raamatussahan maininnat niistä ovat perin kielteisiä. Myös ikoneja julkisesti esillä pitävä sivusto viittaa vanhoihin perinteisiin: ”Ikonimaalarin tehtävänä ei ole korostaa omaa työtään, vaan jatkaa oman kätensä kautta ikivanhaa perinnettä Jumalan kunniaksi.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Anita Ojala 27.03.2020 11:52

      “Kuulin juuri ystävältäni, että jossain naistenlehdessä oli kerrottu, kuinka Valamon luostariin lepäämään mennyt nainen oli ikonin edessä saanut voimakkaan “valaistumiskokemuksen”. Sen jälkeen hän oli alkanut nähdä enkeli- ym. näkyjä. ”

      “Kovin ihmettelin, miten kirkossa ja pyhinä pidetyn kuvan kautta voi saada noin epäkristillisiä vaikutteita. Eivätkö nämä “siunausta tuovat kuvat” olekaan turvallisia?”

      Masentavia esimerkkejä. Ssinun tarkoitus on varoittaa epäraamatullisista kuvista ja ikoneista, ehkä myös luostareista. Sinun olisi pitänyt ottaa tässä myös esille kuinka Luther näki perkeleen lukiessa Raamattua. Pitäisikö Raamattukin kieltää, kuinka se voi tuoda noin epäkristillisiä vaikutteita?Varmaan ymmärrät, että esimerkkisi on varsin huono ja kapea-alainen, siksi sinun tarkoitus on toisaalla, kuten edellä kirjoitin. Mielestäni ongelmasi on ei ikonit, ei luostarit, vaan se, että et ymmärrä näiden teologista merkitystä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Rauli Toivonen27.03.2020 12:57

      “Varoiittavat sanasi ovat paikallaan. Noiden kuvien antama voimavaikutus lienee meidän kaikkien mielestä kovin etäällä Raamatun viitoittamalta tieltä.” Millä tavalla? Nehän ovat ihan Raamatullisia.

      Ikonit ja muut pyhät esineet esim reliikien kautta on tapahtunut monia ihmeitä, ei noissa ole mitään kummallista. Vaikka apostolien kalsareiden välityksellä, kuten apt kertoo.

      Rauli Toivonen27.03.2020 12:57 ” Ikoneista kerrotaan, että ”Ikoni on rukouksen välikappale: ikään kuin ikkuna pyhien riemuitsevaan seurakuntaan, iankaikkisuuteen.”(Valamo.fi) Tarvitaanko tuollaisia välikappaleita? Raamattu puhuu vain yhdestä ”välittäjästä”: ”Jumala on yksi, ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.”(1. Tim2:5)”

      Luterilaisuudessa on paljon välikappaleita joiden kautta Jumalan armo välittyy. Näitä välikappaleita tarvitaan. Välikappaleet eivät itsessään ole mitään pelastuksen tuottavia taikaesimeitä (monet ikonit ovat vain puuta ja maalia) vaikka Jumala käyttääkin niitä armonsa välittämiseksi. Rauli sekoitat tässä taas välineet ja välittäjän roolit. > sinun tähätyspiste on se, että kuvat pois, ne on saatana työkaluja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Kysyt Sami kuvien vaikutuksista: ”Millä tavalla? Nehän ovat ihan Raamatullisia.”

      Viittasin erityisesti tähän: ”Hän oli saanut näkyjä sielunvaelluksestaan eli entisistä elämistään. Hän oli antautunut kokonaan näiden johdettavaksi… ja alkanut eri tavoin levittämään näitä aasialaisperäisiä uskonnollisia oppeja.”

      Anitan varovaisuuteen kannustava kysymys palvonnassa käytettävistä kuvista on tuossa asiayhteydessä ihan paikallaan: ”Eivätkö nämä “siunausta tuovat kuvat” olekaan turvallisia?

      Oletko sinä Sami koskaan varppeillaan näiden Raamatun ulkopuolisesta perinteestä poimittujen traditioiden suhteen. Vai riittääkö sinulle, että ne ovat sekä vanhoja että perinteisiä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Rauli Toivonen27.03.2020 18:01 ” Oletko sinä Sami koskaan varppeillaan näiden Raamatun ulkopuolisesta perinteestä poimittujen traditioiden suhteen. Vai riittääkö sinulle, että ne ovat sekä vanhoja että perinteisiä?”

      Tämä on sellainen määritelmä joka ei täytä kokonaiskirkon määritelmiä. Raamattu on osa traditiota ja tradition määrittelemä, kanonikin on tradition määrittelemä, joka lyötiin lukkoon kirkolliskokouksessa. Näin ollen kristinuskossa ei ole mitään Raamatun ulkopuolista traditiota. Suullinen traditio on ollut ennen kirjallista traditiota. Se, että Raamatusta ei löydy kaikkea ei tarkoita, etteikö se olisi Raamatullista. Jos jotakin asiaa ei löydy Raamatusta, ei se tarkoita, yhtään mitään> voisimme sanoa,”mitä sitten” tällöin asia täytyy ammentaan muista kirkonelämän prinsiipeistä. Raamattu ei ole kaiken kattava manuaali, jos näin olisi, jouduttaisiin suuriin ongelmiin, tällöin traditio laajassa merkityksessä kadottaisi Raamatunkin, koska Raamattu on osa traditiota. Et voi ottaa yhtä osaa ja asettaa sitä toista osaa vastaan, tällöin kadotat kummatkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Olemme Sami monista asioista samaakin mieltä. Esimerkiksi siitä, että ”Raamattu ei ole kaiken kattava manuaali.” Aamen.

      Jään miettimään, mitä oikein tarkoitat sillä, että ”et voi ottaa yhtä osaa ja asettaa sitä toista osaa vastaan, tällöin kadotat kummatkin.” Asetat siis tradition ja Raamatun välille yhtäläisyysmerkit?

      Pitikö Jeesus Kristus aikansa Raamattua ihmisten keskuudessa syntyneenä traditiona vai Jumalan sanana? Jeesus tuli omaisuuskansan keskuuteen, jolla oli kaikenlaisia traditioita. Näetkö, että Herramme nielaisi ne purematta?

      Raamatun jälkeinen traditio perustuu huomattavalta osalta pyhinä pidettyjen kirkkoisien lausuntoihin, jos olen asian oikein ymmärtänyt. Kuinka yksimielisiä he olivat näkemyksissään? Kuka heistä oli eniten oikeassa? Entä jos kirkkoisä toteaa jotakin täysin päinvastaista kuin Raamatussa sanotaan, kumman priorisoit?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Rauli Toivonen27.03.2020 18:48

      “Pitikö Jeesus Kristus aikansa Raamattua ihmisten keskuudessa syntyneenä traditiona vai Jumalan sanana? Jeesus tuli omaisuuskansan keskuuteen, jolla oli kaikenlaisia traditioita. Näetkö, että Herramme nielaisi ne purematta?”

      Tässä on kaksi eri asiaa mitä nostat esille ja yrität samaistaa ne jälleen kerran. Juutalaiset tulkitsivat Vt:n tekstejä eri tavalla, riippuen mihin ryhmään kuului. Joitakin tulkintoja Jeesus joutui oikomaan ja kyseenalaistamaan. Samoin hän tekisi jehovan todistajien suhteen tänään. Toinen asia liittyy traditioon. Traditio ei ole ikinä itsestään syntynyt vaan se on Pyhän Hengen ohjaamaa kuten Raamattukin.

      Rauli Toivonen kirjoitti; “Jään miettimään, mitä oikein tarkoitat sillä, että ”et voi ottaa yhtä osaa ja asettaa sitä toista osaa vastaan, tällöin kadotat kummatkin.” Asetat siis tradition ja Raamatun välille yhtäläisyysmerkit? ” Olen aikaisemmin kirjoittanut tästä, tradition määritelmästä. Kummatkin ovat traditioita.

      Rauli Toivonen kirjoitti; ” Raamatun jälkeinen traditio perustuu huomattavalta osalta pyhinä pidettyjen kirkkoisien lausuntoihin, jos olen asian oikein ymmärtänyt. Kuinka yksimielisiä he olivat näkemyksissään? Kuka heistä oli eniten oikeassa? Entä jos kirkkoisä toteaa jotakin täysin päinvastaista kuin Raamatussa sanotaan, kumman priorisoit?”

      Osittain näin, mutta ekumeenisilla ja paikallis-synodeilla oli lopullinen valta. Kaanonkin määriteltiin näissä kokouksissa, siellä oli erilaisia määritelmiä, mitä kuuluu Raamattu ja mitä ei, tuloksen näet siinä mitä otettiin eli omassa Raamatussasi. Tosin protenstannisella kirkko perheellä on kristikunnasta poikkeava kaanon, jota sinäkin seuraat.

      Kirkkoisät, kirkon johtavat teologit, pyhimykset jne.. ovat historiassa sanoneet paljon sellaista mihin on jouduttu puuttumaan. Kirkko-isiä julistettiin harhaoppisiksi ja heille julistettiin anateemoja jne.. Lännen kirkon Augustinusta pidetään esim idän kirkossa pyhimyksenä, mutta joitakin hänen opetuksiaa hylätään harhaoppisina, sekä idässä että lännessä. Nämä asiat ratkaisiin tradiosta käsin, johon kuuluu siis myös Raamattu.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Jeesus oli hyvin sitoutunut aikansa Raamattuun, siihen, joka on nyt vanhempana osana meidän Raamattuamme. Kirjoitatkin aivan oikein, että ”Juutalaiset tulkitsivat Vt:n tekstejä eri tavalla, riippuen mihin ryhmään kuului. Joitakin tulkintoja Jeesus joutui oikomaan ja kyseenalaistamaan.”

      Kun meillä tästä kuvien käytöstä on nyt puhe, kursori on erityisesti Raamatun ulkopuolisen aineksen ymppäämisessä Raamatun rinnalle – ja jopa sen edelle. Olen ymmärtänyt, että juuri tuollaista Raamatun lisäainesta sinä ökovasti olet tässäkin keskustelussa alleviivannut.

      Kun Jeesus tuli maan päälle, Raamattu oli vanhalta osaltaan täysin valmis. Luopiojuutalaisuus oli saanut aikaan runsaasti lisäyksiä Jumalan sanaan, ja niiden suhteen Jeesus oli hyvin jyrkkä. Uskonnolliset johtohenkilöt olivat lisänneet monia ”minttuja ja tillejä”, joilla kansaa pidettiin kurissa ja nuhteessa. Vuorisaarnasta käy hyvin ilmi Jeesuksen suhtautuminen noihin tradition aikaansaannoksiin. Mitä sinä ajattelet esimerkiksi Jumalan Pojan seuraavasta kannanotosta?

      ”Teille on opetettu: ‘Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi. Mutta minä sanon teille…”(Mat5:43,44) Mikään tuonkaan ajan Raamatussa ei kannustanut ”vihaamaan vihamiestään”, sellainen ajatus oli sitä vinoutunutta uskonnollista traditiota.

      Toteat hyvin rehellisesti, että ”Kirkkoisät, kirkon johtavat teologit, pyhimykset jne.. ovat historiassa sanoneet paljon sellaista mihin on jouduttu puuttumaan.” Oletko kanssani samaa mieltä siitä, että Raamatussa esitettyyn meidän ei tarvitse puuttua? Toki sen ymmärtäminen voi edetä, ja silloin voi joutua kyllä tinkimään aiemmista käsityksistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Syrjänen sanoo:

    Rauli Toivonen: “Oletko samaa mieltä myös tämän kuvien palvontakäytännön suhteen? Onko se niin, että vaikka Raamatusta sille löydy perusteiksi sanaakaan, sinulle ”Ei se merkitse mitään”?”

    Mitä mieltä olet teidän Jehovan todistajien omien palvontakäytäntöjen suhteen, joihin ei löydy Raamatusta perusteiksi sanaakaan? Voisin luetella aika montakin sellaista Jehovan todistajien perusopetusta, joille ei ole käytännössä mitään raamatullista tukea, mutta joka ei kuitenkaan haittaa Jehovan todistajia millään tavalla.

    Ja tämä vain siitä syystä, että heidän on pakko alistua uskonnollisen järjestönsä ja ihmisjohtajiensa vääriin oppeihin tai heiltä viedään kaikki läheiset heidän elämästään.

    Kun olet kärkkäästi tuomitsemassa muita, käsityksesi mukaan epäraamatullisista toimista, niin millä perusteella samat säännöt eivät koske sinua millään tavalla?

    Anitalle sen verran, että tästä tulee tuskin kovin kummoista sivupolkua, koska Jehovan todistajien ihmisjohtajilleen alistumiseen kuuluu, että he eivät saa keskustella sellaisten ihmisten kanssa, joilla on henkilökohtaista kokemusta todistajuudesta ja jotka tietävät mistä he puhuvat.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Hyvä Antero Syrjänen,

      Rauli ei vastaa sinulle mitään. Koska jehovanlaisten harhaopit ja ihmispalvonta tulisi esille. Kuinka orjuuttava ihmisten tekmä uskonto se on.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Rauli Toivonen27.03.2020 09:33

    ” Siteeraan nyt ensimmäisen vuosisadan lopulla elänyttä Johannesta: ”Maailmassa on nyt liikkeellä monia eksyttäjiä, niitä jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristusta ihmiseksi, lihaan tulleeksi… Jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa vaan tuo siihen jotakin lisää, on vailla Jumalaa. Jokaisella, joka tässä opetuksessa pysyy, on sekä Isä että Poika. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä opeta tällä tavoin, älkää ottako häntä kotiinne älkääkä edes tervehtikö häntä.”(1. Joh7-10)

    Ja Rauli Toivoselle, joka on paraskin Raamatun selittäjä;

    ” Uskon yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.

    Uskon yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja Neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana, kärsi ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.

    Uskon Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä, jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.

    Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. Tunnustan yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotan kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.

    Aamen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Kiitos Sami uskontunnustussitaatistasi. Tuskin tämän otsikon alla on tarkoituksenmukaista siitä viritellä laajempaa keskustelua.

      Minun sitaattini Johanneksenkirjeestä oli kertomassa siitä, että apostolien jälkeen koittanut luopumus oli lähtemässä lentoon jo ensimmäisen vuosisadan päättyessä. Hiukan nyt vielä lisätietoa tuosta kristillisyyden alamäestä.

      Apostolien jälkeisestä ajasta oli ennustetaan esimerkiksi, että ”Älkää antako kenenkään millään tavoin johtaa itseänne harhaan. Ennen tuota päivää näet tapahtuu uskosta luopuminen ja ilmaantuu itse laittomuus ihmishahmossa, kadotuksen ihminen.”2. Tess2:3) Ja Johannes vahvisti, että tuon suuntaista virtauksia oli jo liikkeellä: ”Te olette kuulleet, että on tulossa Antikristus, ja niin onkin nyt monia antikristuksia ilmaantunut.’(2. Joh2:18)

      Tuollainen informaatio kannattaa Sami huomioida, kun kohtalaisen kritiikittömästi suhtaudut niihin opetuksiin, joita luopumuksen jälkeisinä vuosisatoina kehiteltiin. Onneksi meillä on tuo Raamattu, josta voimme sitten arvioida nyt tuota kuvien käyttöä rukoustemme suuntaajina.

      Yksi lisäkysymys sinulle Sami, kenties haluat siihen vastata: Uskotko, että kuvilla/patsailla/koruilla on jotakin lisäarvoa, kun me lähestymme Jumalaa Jeesuksen nimessä? Onko mielestäsi joillakin noista kuvista aivan erityisen voimakas rukousta tehostava vaikutus?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      Rauli Toivonen: “Tuollainen informaatio kannattaa Sami huomioida, kun kohtalaisen kritiikittömästi suhtaudut niihin opetuksiin, joita luopumuksen jälkeisinä vuosisatoina kehiteltiin.”

      Miten kuvailisit omaa suhtautumistasi uskonnollisen järjestösi opetuksiin? Voisiko “kritiikittömästi” kuvailla suhtautumistasi? Toisaalta voimme myös kysyä, miten kriittisesti sinulla on mahdollisuus suhtautua uskonnolliseen järjestöösi ja sen opetuksiin, kun kaikki kritiikki on Jehovan todistajilta kiellettyä hylkäämissäännön uhalla?

      Täten voimme esittää kysymyksen, miten perusteltua Jehovan todistajan on kommentoida kenenkään muun kriittistä tai kritiikitöntä suhtautumista yhtään mihinkään, kun Jehovan todistajalla ei ole oikeutta ajatella edes mielessään mitään kriittistä hänen omaan uskontoonsa liittyen?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Rauli Toivonen,

    Uskon tunnusutus sopii oikein hyvin sinun siteeraamaan vanhan Johanneksen kirjeeseen. Siksi, että kristikunnassa jehovat nähdään juuri alkukirkko horjuttavana ja vastaan sotivana harhaoppina. Ne ovat niitä Johanneksen mainitsemia Jeesuksen jumaluuden kieltäjiä.

    ” Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti” (Kl 2:9)

    Rauli Toivonen;

    ” Uskotko, että kuvilla/patsailla/koruilla on jotakin lisäarvoa, kun me lähestymme Jumalaa Jeesuksen nimessä? Onko mielestäsi joillakin noista kuvista aivan erityisen voimakas rukousta tehostava vaikutus?”

    Tämä on aika hassu ajatus/kysymys. En ole ikinä ajatellut näin. Minun rukous on todella heikko, vajavainen, itsekeskeinen, huono jne.. Jumala on se joka vastaa ja auttaa minua. Hän voi vahvistaa minua ja rukousta monin eri tavoin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Kiitos vastauksestasi. Täsmennän kysymystäni, vaikka se sinusta vaikuttaakin hassulta.

      Toteat Jumalasta, että ”Hän voi vahvistaa …rukousta monin eri tavoin.” Kuuluuko ”vahvistimiin” mahdollisesti joku kuva tai muu ihmisen valmistama apuväline? Opettaako Raamattu mielestäsi jotakin sellaiseen viittaavaa?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Rauli Toivonen, ” hyvin rehellisesti, että ”Kirkkoisät, kirkon johtavat teologit, pyhimykset jne.. ovat historiassa sanoneet paljon sellaista mihin on jouduttu puuttumaan.” Oletko kanssani samaa mieltä siitä, että Raamatussa esitettyyn meidän ei tarvitse puuttua? Toki sen ymmärtäminen voi edetä, ja silloin voi joutua kyllä tinkimään aiemmista käsityksistä.”

    Käsittääkseni Raamattuun esitettyyn on jo puututtu ja sinäkin tuet sitä mikäli luet protenstanttista Raamattua. Joten sinun täytyy kysyä itseltäsi tämä kysymys. Toiseksi traditioon ei yhtenäisessä kirkossa ole puututtu kun ekumeeniset konsiilit ovat lyöty lukkoon.

    Rauli Toivonen, ” Toteat Jumalasta, että ”Hän voi vahvistaa …rukousta monin eri tavoin.” Kuuluuko ”vahvistimiin” mahdollisesti joku kuva tai muu ihmisen valmistama apuväline? Opettaako Raamattu mielestäsi jotakin sellaiseen viittaavaa?”

    Tähän vanvistamiseen voi kuulua Raamattu joka on painettu musteelle kirjapainossa ja on näin ihmisten valmistama. Kyllä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Sami. Olet oikeassa kommenttiini kohdistuneessa kritiikissäsi (aiempana). Tuolla ikonin edessä “valaistuneella” ihmisellä oli varmaan alttius ottaa vastaan tuollaisia vaikutteita. Kaikille ei noin olisi tapahtunut.

    Artikkelin lukenut ystäväni tätä ihmetteli ja esitti kysymyksen ikonien turvallisuudesta. Sitä itsekin ihmettelin, ajattelematta asiaa sen laajemmin tai syvällisemmin.

    On totta, että Saatana ei kaihda käyttää Raamattuakaan johtaakseen ihmistä harhaan. Niinhän se teki erämaassa Jeesuksellekin. Ja monet se johtaa yhä harhaan sillä tavalla, että ottaa vain yhden kohdan, johon ihminen sitten nojaa ja luulee sillä perusteella pelastuvansa.

    Mutta totta on myös, etten ymmärrä ikonien ja luostarien merkitystä. Saahan ihminen halutesaan vetäytyä hiljaisuuteen, mutta sen suurempaa hengellistä arvoa sillä elämäntavalla ei ole kuin ihmisten parissa elämiselläkään. Pelastumisen perustaksi eivät kelpaa mitkään ihmisteot.

    Ihminen voi myös tehdä uskonnollisia kuvia, ikoneitakin, kunhan niitä ei ymmärretä sen enemmäksi kuin mitä ne ovat, ihmiskätten tekoja. Niillä ei saa korvata Raamatun Sanaa eikä siihen perehtymistä. Eikä niitä pidä suudella, kumartaa tai muuten osoittaa palvontaa. Näin ajattelen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Anita Ojala
    Anita Ojala

    Olen eläkkeellä oleva luokanopettaja, free lancer -kuvittaja, -kirjailija ja -toimittaja. Minulta on julkaistu 4 kirjaa: mm. Valopilkkuja: viriketekstejä lasten ja nuorten hartaushetkiin (soveltuu myös aikuisten hartauskirjaksi).

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit