Käyttörukous vs. taiderukous

Rukoukset voidaan jakaa monin eri tavoin. Yksi jako on puhua vapaista ja kirjallisista rukouksista. Vapaat rukoukset ovat sydämen höpötystä Vapahtajan edessä. Kirjalliset rukoukset puolestaan ovat muodollista liturgiaa Majesteetin edessä.

Vaan kuinkahan ollee?

Kirjalliset rukoukset voidaan jakaa ainakin liturgisiin, runollisiin ja populaareihin (tyyliin ”Jesse, sä tajuut mua”). Edelleen kirjalliset rukoukset voidaan jakaa kaunokirjallisiin ja muuten vain kirjoitettuihin. Viimeksi mainitut ovat käyttörukousta eli mitä tahansa kirjalliseen muotoon puettuja rukouksia, joiden tarkoitus on Jumalan puhuttelu.

Käyttörukous on sivumennen sanoen hauska termi!

Ja niinkin voidaan ajatella, että kirjoitettu rukous on oma kaunokirjallisuuden lajinsa. Sen alalaji puolestaan on taiteellisessa mielessä kirjoitetut rukoukset.

Tämä pohdinta mielessäni pidin 21.5. radion aamuhartauden, jossa lähtökohtani oli Markku Envallin aforismikokoelma Vastassa kulman takana.

Hartauden lopussa on aforistiseen muotoon kirjoitettu rukous.

Hartaus luettavissa Vielä palaa lukulamppu -blogissani:

Aforismi ja aamuhartaus

Kuunteleeko Jumala myös aforismeja? Tai muita kirjallisen ilmaisun keinoin lausuttuja rukouksia?

Kirjoittaja

Olli Seppälä
Olli Seppälä
Kirjoittaja Kotimaa Oy:n palveluksessa. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat mm. kulttuuri, linnut, kellot.