Kaikki maailman lapset ja kehitysvammaiset,

ynnä vanhoillislestadiolaisuudessa olevat sydämen uskovaiset pelastuvat. Tämä on vl-seurakuntaoppi.

Vl-opetuksen mukaan lapsi on uskon esikuva, asiaa perustellaan Raamatulla: Luuk. 18:16: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Samaa raamatunkohtaa käytetään myös perustelussa ehkäisykieltoon.

Minua kiinnostaisi nyt millä perusteella vl-liikkeessä lapsi on uskon esikuva. Olen kuullut sanottavan, että siksi kun lapsi ei epäile vaan uskoo. Eikö lapsi sittten epäile kun hänelle kerrotaan hyvästä Jumalasta ja Jeesuksesta maailman pelastajana? Epäilee toki ja kyselee ja kyseenalaistaa. Myös ihmettelee tosissaan. Mutta jos lapselle tarpeeksi vakuuttelee, niin kyllä hän useimmiten lopulta uskoo. Minun kuusivuotiaiseni ihmetteli ja kyseli kerran, että "miksi Jumala loi ihmisen?". Myös muita kiperiä kysymyksiä olen lasten taholta usein saanut kuulla.

"Miksi me ei saada katsoa telkkaria?" "Miksi tanssi on syntiä?" "Miksi korvikset on syntiä?"

Mutta miten on sitten ateistien ja muiden uskontojen lasten uskon laita, kun he uskovat omien vanhempiensa vakuuttelujen jälkeen samalla tavalla kuin vanhempansa? Vl-liikkeessä heitäkin pidetään elävän uskon omaavina, vaikka he eivät uskoisi Jumalaan ensinkään, tai uskoisivat Jehovaan tai johonkin muuhun Jumalaan. Ateistienkin lapsia pidetään liikkeessä kalliisti uskovaisina lapsina, Jumalan lapsina.

Ja sitten lapsen olemuksesta uskon esikuvana. Lapsi on alunperin rajaton, vanhempien pitää opettaa heille oikea ja väärä ja antaa rajat, mitä saa tehdä ja mitä ei. Jonkun alan ammattilaisen mukaan lapsi voisi tehdä vaikka miten pahan teon toista lasta kohtaan jos hänellä olisi tarpeeksi voimia ja häntä ei estettäisi. Noh, kyllähän tämän lasten vanhempana tietääkin. Kerrankin eräs yksivuotias tyrkkäsi oman yksivuotiaani rappusista alas sellaisella vauhdilla, että tilanne oli tosissaan vaarallinen.

Lapsi on usein myös tottelematon, tekisi tasan mitä itse huvittaa ja vähät välittäisi vanhempien ohjeista. Se, että saa lapsen tottelevaiseksi ja kunnolliseksi kansalaiseksi, vaatii joidenkin lasten kohdalla tosissaan hikeä ja vaivaa, joskus mukaan tarvitaan ammattiauttajaa.

Lapset eivät aina lähde mielellään myöskään tilaisuuksiin, jossa puhutaan hyvästä Jumalasta ja Jeesuksesta. Kerran viisivuotiaisemme sanoi kun oli pyhäkouluunmenon aika, ettei hänen tarvitse lähteä koska hän tietää jo, että Jeesus on kuollut puolestamme ja että pitää pyytää anteeksi. Eipä me sitten osattu häntä alkaa pakottamaan :) Myös seuroihinlähtö on ollut useimmille lapsillemme todella vastenmielistä. On pitänyt lahjoa karkilla tai kyläänmenolla seurojen jälkeen, pelotella taivaspaikan menettämisellä ja jos kumpikaan keino ei ole auttanut, on pitänyt vain pakottaa lapsi mukaan ja kantaa hänet jopa kirkuvana autoon ja laittaa väkisin turvavöihin ja ei kun menoksi (pienessä turmeluksessa koko porukka).

Kehitysvammaisen kohdalla kasvatus on useimmiten moninverroin haastavampaa kuin terveen lapsen. Vielä selkeämmät ja tiukemmat rajat ja paljon enemmän hikeä ja vaivaa. Heidät luokitellaan vl-liikkeessä automaattisesti Jumalan lapsiksi aikuisinakin, huolimatta heidän uskonnollisista tai ateistisista taustoistaan ja ajatuksistaan. Myös heidän seksuaalinen käyttäytymisensä  ja ehkäisemisensä ei ole este heidän uskonsa oikeellisuudelle. Heille luvataan vl-liikkeestä käsin taivaspaikka myös huolimatta kehitysvamman asteesta. He saavat myös elää täysin maailmallisesti, kuunnella rokkia ja tanssia, heidän kohdallaan nuo muuten kadottavaksi luokitellut lihan himoihin perustuvat synnit eivät ole syntiä, vaikka he eivät ole seksuaalisuudesta vapaita ihmisiä, eli samat himot ja halut heillä on kuin terveilläkin ihmisillä.

Ovatko vl-uskovaiset aikuiset ihmiset sitten olemukseltaan uskonsa esikuvan kaltaisia? Tai missä asiassa/asioissa he katsovat mallia uskoonsa esikuvastaan lapsesta?

Nyt sitten elävän uskon omaavista ihmisistä, joista myös osaltaan vl-liikkeessä ainoan oikean seurakunnan ajatellaan muodostuvan. Apostolisen jatkumomallin mukaan evankeliumin siemen on kulkeutunut alkuseurakunnasta lähtien monien mutkien kautta vl-liikkeeseen, jossa se on yhä ainoana maailmassa elävän uskon omaavissa uskovaisissa, plus kaikissa maailman lapsissa ja kehitysvammaisissa. Tahtoo siis sanoa, että vl-liikkeessäkin se on VAIN ja AINOASTAAN liikkeen joidenkin ihmisten hallussa, niiden, joilla on ELÄVÄ USKO. Se ei liikkeen käsityksen mukaan ole kaikilla liikkeen jäsenillä, koska mukana on myös mätiä kaloja.

Nyt sitten kympinarvoinen kysymys: Keillä tuo elävä usko sitten on vl-liikkeessä? Olen tavannut usealla eri tavalla ajatttelevia vl-ihmisiä, jotka kaikki ovat vakuuttuneita, että juuri heillä on se elävä usko. Jonkun mielestä se ei ole tiukkahenkisillä, joidenka kontolle pistetään kaikki vääryydet ja hoitokokoukset. Jonkun mielestä  taas entisten lammasten jalanjäljissä kulkevat ovat niitä ainoita oikeita vaikka jalanjäljet ovat tunnustetustikin välillä harhailleet. Ja lopulta jonkun mielestä totuus on jostakin tuosta välimaastosta, vähän vanhaa ja vähän uutta ja vähän vielä jotain omasta, niin kuin morsiamen asusteeseen kuuluu ottaa mukaan hääpäivänä. Ainakin kolme tahoa vl-liikkeen sisällä ajattelee omaavansa totuuden ja evankeliumin siemenen ja kaikkiin näihin porukoihin mua on houkuteltu tulemaan mukaan :)

Tähän loppuun sopinee hyvin Siionin laulun sanat: "Jeesus, missä olet Jeesus..." Lapsissa, kehitysvammaisissa, tiukissa, löyhissä vai sopivissa vl-uskovaisissa?

 

 

 

96 kommenttia

  • jorma ojala sanoo:

    “Jos kuolee ennen tekosyntien tekemistä…”. jne

    Raamatusta ei taida löytyä sanaakaan tämän ajatuksen tueksi. Se on aika varma lestadiolainen käsitys, vain tekosynnit ovat syntiä. Hyvin lähellä vapaiden suuntien opetusta.

    Kokonaan jää huomiotta, että ihmissuvun syntisyys on kokonaan muuta kuin synnin tekeminen eli tekosynnit.

    Eikä sanaakaan ole tämän ajatuksen taustalla mainintaa Kristuksesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Teemu Kakkuri sanoo:

      Joo. Synti on sairaus ja tekosynnit sen näkyviä oireita. Emme ole syntisiä siksi, että teemme syntejä, vaan teemme syntejä siksi, koska olemme syntisiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Harri Ahdesmäki sanoo:

      Näinhän se on kuten Teemu sanoo. Tärkeää on se, että ei kuole synneissään vaan Kristuksen vanhurskauttamana. Silloin pääsee mukaan vanhurskaiden ylösnousemukseen.

      “Sentähden sanoin minä teille: teidän pitää kuoleman synneissänne; sillä jos ette usko, että minä se olen, niin teidän pitää kuoleman synneissänne.” Joh. 8:247 VK 1776

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Harri Ahdesmäki sanoo:

      Pienet lapset ovat Raamatun mukaan aina Jumalan yhteydessä joka tapauksessa, sanoohan Jeesus heistä, että;

      “Katsokaat, ettette katso ylön yhtäkään näistä pienimmistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun isäni kasvot, joka on taivaissa.” Matt. 18:10/ VK 1776

      Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Korjaus. Sanoin sikäli väärin, että perustuuhan tuo lestadiolainen ajatus siihen, että Kristus sovitti kaiken, mutta tuolla tavalla ilman sanaa. jne….

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pauli Kivelä sanoo:

    Opeta lapsiasi nöyryyteen, niin he opettavat sinua nöyryyteen. Opeta heitä kuuliaisuuteen, ja siten myös kuuliaisiksi taivaan Isälle, sillä jos he eivät opi tottelemaan isän ja äidin tahtoa, jotka ovat sijaiskasvattajia, eivät he opi tottelemaan myöskään taivaan Isän tahtoa. Pitkämielisyydellä, rakkaudella ja tarpeen tullen ankaruudellakin hoidetaan lapsia taivasta varten. Ennen kaikkea puhtauteen kasvata lapsiasi. Jo ajallisella puhtaudella on sanomattoman suuri merkitys. Suuri merkityksensä on sillä, että pikku poika ja tyttö oppii pesemään kätensä, mutta paljon suurempi merkitys sillä, että pikku sisko ja veli oppivat rakastamaan sisäistä puhtautta, etteivät voi sietää siellä syntiä ja saastaa.

    Todella pieninä, kaikesta luopuneina kävimme elämän tielle, jossa Jumala antoi meille kaiken minkä tarvitsemme. Elämän tie on kapea. Alkukin on siinä ahdasta. Tälle tielle vain lapsenkaltaisena sovitaan. ”Ellette käänny, ja tule niin kuin lapset, ette pääse…” Tämä oli miehille kovaa opetusta, heille, jotka olivat kiistelleet arvosijoista. Tämä on opetusta meillekin, jotka tahtoisimme olla jotakin. Seurakuntaelämässäkin me tahtoisimme jotakin olla. Unohtuu se, että jälleen vain tyttöinä ja poikina tekisimme matkaa. Siksi tarvitsee Jumalan sanassaan meitä tästä muistuttaa. Kun näin Jumalan sana ja armo meitä puhuttelee, on sanomattoman hyvä olla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Ihan sinällään kauniilta kuulostaa Pauli selityksesi, mutta kirjoituksessasi ei tule ilmi se, että usko on lahja. Lisäksi puhut tahrateologiaopista, jonka mukaan ihmisen täytyy peseytyä tietyillä rituaaleilla kelvatakseen Jumalalle.

      Mutta tuotahan vl-opetus ja käsitykset ovat. Noh en tiedä olenko kuullut kenenkään sanovan, että ankaruudella pitäisi kasvatttaa taivasta varten. Kerran tosin yks puhuja moitiskeli niitä vanhempia, jotka eivät saaneet lapsiaan käymään raamattuluokissa, että niitten pitäis vaan pakottaa ne tulemaan sinne.

      Pauli, selityksessäsi on ristiriita siihen ajatukseen, että lapset ovat uskon esikuvia. Jos kerta lapsia joutuu kovasti kasvattamaan taivasta varten, niin miten ne sitten voivat olla esikuvia? Eikö esikuva ole just opettamassa muita?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Korteniemi sanoo:

    Kommentti vielä Vuokolle.

    Kritikoit vl-kristittyjä itsensä oikeina kristittynä pitämisestä, mutta samaan hengen vetoon esittelet sinäkin omaa uskoasi vielä oikeampana. Yleistät alentavasti blogissasi kehitysvammaisia ”samaan pakettiin”… Ja voi hirmuista vl-kristittyjen röyhkeää suurpiirteisyyttä, kun he ovat varmoja pienten lasten pelastuksesta. Mutta millainen metakka siitä nousisi, jos asetelma olisikin toisinpäin esim. vanhoilliset lestadiolaiset manaisivat kastekaavassa vauvalle: ”Luovutkos perkeleestä…” yms. vanhan kirkollisen kastekaavan mukaan.

    Annat blogeissasi kovin yksipuolisen populistisen kuvan vl-kristittyjen todellisuudesta ja elämästä. En kiistä, etteikö moni asia pidä paikkansa, jonka olet kriittisesti tuonut esille – mutta on paljon muutakin todella positiivista! Harmittelit kommentissasi, kuinka paljon elämääsi on mennyt hukkaan liikkeessä. Mutta pahemminkin olisi voinut käydä, ja ei-vl-perheessä et ehkä olisi saanut syntymisen mahdollisuutta laisinkaan. Ja media tarjoaa lapsille paljon muutakin kuin vain ”onnelia ja annelia” – siis monin verroin rankempaa ja sairaampaa kuin mikään uskonnollinen ”aivopesu”. Kovin kapella vinkkelillä kahtot näitä asioita.

    Kautta maailman sivun, uskonnolliset seremoniat ja riitit ovat olleet monista lapsista käsittämättömiä ja tylsiä, mutta jossakin elämänvaiheessa niiden kautta on voinut vahvistua omakohtaiseksi kantavaksi kokemukseksi yhteys elämää kannattavaan Voimaan. Ja on lapsia, jotka ovat kokeneet tämän yhteyden jo varhain. Herrammekaan ei olisi malttanut lähteä Jerusalemin temppelistä 12-vuotiaana…

    On yleismaailmallista oikeusjärjestelmissämme, että edellytämme syylliseltä syyntakeellisuutta, ennenkuin häntä voidaan rangaista. Juutalaisilla poika oli bar mitsva (lain poika) 13-vuotiaana ja tyttö bat mitsva (lain tyttö) 12-vuotiaana. Kuinka paljon ennemmin Kaikkivaltias Luojamme, ääretön myös oikeudenmukaisuudessaan, vanhurskaudessaan ja armossaan osaa meidät tuomita oikein. Kertomus syntiinlankeemuksesta kuvaakin juuri tuota vaihetta; ihmissuku tuli moraalisesti tietoiseksi eli syyntakeiseksi ja joutui ulos moraalisesta tietämättömyydestä so. paratiisitilasta.

    Kristuksen sovitus ja voitto kuolemasta ulottuu todella kastamattomiin lapsiinkin, jos luotamme Sanaan Jumalan ilmoituksena. Pian profeetta Naatanin nuhtelun ja Daavidin katumuksen jälkeen Batseba synnytti ”synnissä siinneen” pojan, joka heti sairastui ja kuoli seitsemäntenä päivänä. Poikaa ei oltu ympärileikattu. Daavid oli paastonnut ja itkenyt, mutta pojan kuoltua hän peseytyi, voiteli itsensä ja pukeutui sillä: ”…minä menen aikanaan hänen luokseen.” ! (2.Sam 12:23)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Edelleen haluan korostaa, kun asia näyttää olevan niiin epäselvä, että mulle on täysin se ja sama, kuka ketäkin pitää tosiuskovaisena tai ei pidä, mutta kysyn käsitykselle PERUSTELUJA. Markku sinä siis saat puolestani täysin vapaasti pitää tai olla pitämättä ihan ketä tahansa uskovaisena ja perustella käsitystäsi täysin miten haluat, se ei mua liikauta sen enempää kuin esimerkiksi se, millä perusteella moromonit, Jehovan todistajat ja konsernilaiset pitävät itseään ainoastaan tosiuskovaisina. Mutta näitä perusteluja siis kyselen. Enkä välttis kaipaa vastauksiakaan, haluaisin pistää ihmiset miettimään niitä.

      Luther “luokitteli” kristityiksi ensinnäkin sillä perusteella, etttä seuraa Kristusta, ei tekojen ja tapojen perusteella siis. Sitten hän sanoi kaikkialla maailmassa olevan seurakunnan siellä, missä evankeliumia puhtaasti saarnataan ja sakramentit oikein jaetaan. Eikä hän tuominnut esimerkiksi katolilaisia epäuskoisiksi, vaikka voimakkaat palopuheet pitikin monista katolilaisista opeista.

      Jossakin kirjoituksessa Luther ihmetteli, miten evankeliumi on voinut säilyä läpi historian, kun eksytyksiä on ollut niin paljon ja hän arveli niin tapahtuneen yksittäisissä kristityissä, jotka olivat tukeutuneet kirkon evankeliumiteksteihin ja turvanneensa yksin Kristukseen. Vapaa muistelu hänen kirjoituksestaan.

      Sitten jos oikeasti käsi sydämellä miettii näitä kristityiksi ja ei-kristityiksi luokitteluja, niiin miten esimerkiksi vl-liikkeessä pystytään heidän luokittelukriteereidensä perusteella luokittelemaan Aabraham, Iisak, Rebekka ja Jaakob tosiuskovaisiksi? Entäs Luther oluen ja viinin kittaamistensa kanssa?

      Minusta USKON kautta. Ei tapojen, ei tasan oikean raamatuntulkinnan ja tasan oikeiden käsitysten kautta. Ei, ei, ei millään niin voi luokitella. Pitää jättää Jumalalle se, mikä on Jumalan tehtävä; luokittelu ja tuomio. Tietty joka uskaltaa ominpäin lukitella ja tuomita, niin siitä vaan, itse en uskalla. Tai siis uskallan, luokitukseni on: USKO, joka on Jumalan lahjoittama ja ylläpitämäja jonka viimekädessä vain Jumala on kykeneväinen näkemään ihmisen sydämessä. Ihmiselle näissä asioissa tulee pahoja erehdyksiä ja sitä mukaa paljon pahaa tapahtuu.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Panu Saarela sanoo:

      Oen itsekin pohtinut samoja asioita, joista Vuokko kirjoittaa. Luther ei tosiaankaan pitänyt katolisen (tai ortodoksisen) kirkon jäseniä automaattisesti pelastuksen ulkopuolella olevina. Millä perusteella vl-liike tekee tämän tuomion? Mistä on saatu Lutheria suurempi viisaus?

      Edelliseen verrattuna elämäntapanormeihin liittyvä asia on pieni muttei merkityksetön. Eihän Lutherilla olisi taivaspaikkaa vl-liikkeessä, suuri oluen ystävä kun oli.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Vuokko Ilola sanoo:

    Markku, taisin ilmaista huonosti itseäni kun tolleesti ymmärsit.

    Kritisoin sitä, millä perusteella itse kukanenkin pitää itseään kristittynä ja millä perusteella jotain toista itseään kristittynä pitävää ei-kristittynä. En ole sanonut, etten pidä vl-kristittyjä kristittyinä. Enkä missään nimessä ikinä koskaan ole sanonut tahi ajatellut, ettei lapsi ole kastamattomana Jumalalle kelpaava, jos hän kuolee. Liioin en ole ajatellut kehitysvammaisistakaan mitään semmoista. Jos olen pilkunkin verran puhunut alentavasti kehitysvammaisista, niin potku persuksiini! Se ei ole missään nimessä ollut tarkoitukseni!

    Totta kai mulle olisi voinut käydä Markku paljon pahemminkin kuin syntyä vl-perheeseen, joka perhe muuten kaikilta muilta osin olikin mitä ihanin. Mutta en millään voi olla voivottelematta sitä, miten paljon ahdistusta jouduin lapsuudessani ja nuoruudessani kokemaan siitä hengellisestä kasvatuksesta, mitä kodissani, seuroissa ja hoitokokouksissa sain. Järkyttävää hommaa!

    Jos lapsi luulee joutuvansa helvettiin kotimatkalla jos kuolee, kun on katsonut jonkun lastenohjelman naapurin telkkarista, niin ONHAN se ihan järkyttävää hommaa. Tai jos luulee pienessä mielessään kaikkien muiden kuin vl-ihmisten kärventyvän tulimeressä ja rukoilee iltaisin kädet kyynärpäitä myöten ristissä Jumalaa estämään tämän tapahtumasta, niin ihan pimeetähän tällainen opetus on pienelle lapselle. Tai jos saa remmiä kynsilakan käytöstä. Tai, tai, tai.

    Ja entäs henkioppi kaikkine lonkeroineen?

    Tosissaan media tarjoaa jos mitä lapsille. Mutta vanhempienhan tehtävä on suojella lasta tällaisista asioista. Se on kasvatuksellinen asia. Koulussakin puhutaan paljon lapsille televisio-ohjelmista, miten niissä on sellaisia, mitä ei kannata katsoa ja kehotetaan noudattamaan ikärajoja jne. Meillä lapset eivät edes halua katsoa paljoa muuta kuin piirrettyjä, ihme kun sain heidät katsomaan Onnelia ja Annelia. En edes ymmärrä, kuinka joku voi katsoa väkivaltaohjelmia tai pornoa. Ei mene mun jakeluun. Mistä lie sitten johtuu.

    Lasta pitää suojella kaikelta vahingollisuudelta, mutta sitä eivät ole pikkukakkonen tahi joku muu viaton ohjelma, jonka katsomisesta saattoi saada joskus remmiä/piiskaa. Lapsia pitää suojella myös kaikenlaisilta hoitokokouksilta ja esimerkiksi vanhempien yökausia kestävistä puhutteluista, jos vaikkapa isä on sattunut katsomaan työpaikallaan tauolla telkkaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Korteniemi sanoo:

      Aivan, ihan hyviä ja aiheellisia kysymyksiä. Vastaan omasta puolestani toistaen itseäni.

      Kuten rinnakkaisen blogin kommenttiin äskettäin kirjoitin; on vl-lestadiolaisuuden historiassa vaikuttanut maallikkoteologisia harhoja, ääritulkintoja seurakuntaoppiin liittyen kuten lanseeraamani ”kolmen kyynärän srk-oppi”, jonka puitteissa on yritetty sanella rajat Jumalan toiminnallle. Mutta ei Jumala sellaiseen alistu. Ja monissa muissa kristillisisä liikkeissä harhat ja sokeat pisteet ovat olleet omanlaisensa.

      Paavalin puheessa Areiopagilla sanotaan kaikki oleellinen (Apt 17): ”26 …hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, 27 jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. “Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: 28 hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Ovathan muutamat teidän runoilijannekin sanoneet: ‘Me olemme myös hänen sukuaan.’ … 30 “Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. 31 Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista.”

      Vanhan testamentin punainen lanka on ikäänkuin kuvastimessa näkyvän hämärän kuvan ”pelastuksen tien” kirkastuminen, terävöityminen ja laajeneminen koko ihmiskuntaa koskevaksi Uudeksi testamentiksi. Jumala kutsui Abrahamin, aiemman kuunjumalan palvojan; puhui hänelle, teki liiton ja tämä kutsu ja liitto uudistettiin ja vahvistettiin Iisakille, Jaakobille ja Moosekselle ja viimein koko kansalle. Kutsun kuulleita oli muitakin mm. Melkisedek, Jetro, ehkä Ekhnaton, Zarahustra… ja heprealaisten olikin saatava vaikutteita niin niin Egyptistä kuin Mesopotamiasta ajallaan.

      Uskon, että Jumalallamme on oikeudenmukainen tuomio myös niitä kohtaan, jotka eivät ole pelastuksen tiestä kuulleet, mutta jotka ovat etsineet hapuillen Hänen tahtoaan, ja niitäkin kohtaan, joille ”kristityt ” ovat lähetyshistorian aikana väärällä toiminnallaan ja väärällä esimerkillä antaneet väärän todistuksen evankeliumista ja sen sanomasta… Uskon myös , että Jumalan valtakunta on ollut keskellämme historian kuluessa väliin laitoskirkossa, mutta usein myös kerettiläisiksi tuomituissa liikkeissä. Jeesuksen mukaan: ”Eikä voida sanoa: ‘Se on täällä’, tai: ‘Se on tuolla.’ Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.” (Luuk 17:21)

      ”Älkää tuomitko sen mukaan, miltä asia päältä katsoen näyttää, vaan tuomitkaa oikein.” (Joh 7.24) Eivät mm. ortodoksit ja katolilaiset ole sanoutuneet määrätietoisesti irti Jumalan Sanan autoritäärisyydestä (kuten luterilainen kirkkomme!) – En minäkään siis heitä tuomitse, mutta pysyn seurakunnassa, jossa olen armon löytänyt.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Tuntuu immeinen olevan pieni näitä asioita selittelemään. Taitaa käydä useimman kohdalla niin, kuten Luther asian ilmaisi, että taivaassa on lopulta niitä, joiden ei olisi arvannut siellä olevan ja ne puuttuvat, joita ajatteli siellä varmasti olevan.

      Ei pitäisi olla tärkeintä vakuutella porukan oikeellisuutta, vaan sitä, että Kristus on autuuden lähde ja perusta. Mitä muita vakuutteluja loppuviimeksi tarvitaan?

      Minusta nämä kaikki vl-liikkeen harhailuselityksetkin lähtevät siltä pohjalta, että harhailuista huolimatta vl-liike on se oikea seurakunta ja on ollut aina. Koska lähtökohta on tämä, on ihan se ja sama mitä selitellään. Siihen pussiin sitä kuiteski selitellään, kaikki pistetään vakuuttamaan ja puolustamaan sitä, että vl-liikkeen sisällä on ainoastansa totuus. Mutta vappaus vallitkoon selittelyissäkin. Siis sillä tavalla saa ihan vapaasti uskoa ja jokaisen on oman ymmärryksensä mukaan uskottavakin, mitäpä sitä muutakaan voi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Pahan pois ajaminen on mukana nykyisessäkin kastekaavassa. Jos pahaa ei ole, miksi siitä pitää vapauttaa. Ihmisellä on kova tahto järjestellä sellaisia asioita, jotka eivät hänelle kuulu, ja jotka jäävät kaikkivaltiaan Jumalan valtaan. En näe Kortekankaan kirjoituksessa ainuttakaan raamatullista perustetta. Mieleeni tulee tuo Laestadiuksen jälkeen syntynyt ehtoollisoppi, joka riisuu ehtoollisen merkityksen, sillä perusteella, ettei siinä ole päästösanaa. Ehtoollisrukous on päästösanoja täynnä, jos ne vain haluaa kuulla, vieläpä jokaiselle vieraalle erikseen lausuttuna.

    On luonnollista.että kukin pitää kiinni siitä, minkä avulla uskoo pelastuvansa. Vain Jumala voi järisyttää taivasta, jotta ne järisemättömät pysyisivät….

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Minusta MK kirjoitti oikein sanoessaan,. että pitää pysyä siellä missä on armon löytänyt.

    Yksi asia pisti silmään. Mikä on tämä pelastuksen tie, josta kuullaan ja joka löydetään: Onko se Kristus? Voidaankö hänet kohdata evankeliumin sanassa, vai tapahtuuko se vain tietyssä yhteisössä julistetussa sanassa. Siitä kai on kysymys. Viittaan tähän lauseeseen: >>>Uskon, että Jumalallamme on oikeudenmukainen tuomio myös niitä kohtaan, jotka eivät ole pelastuksen tiestä kuulleet, mutta >>>

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Heino Korpela sanoo:

    Teemu Kakkuri: ”Joo. Synti on sairaus ja tekosynnit sen näkyviä oireita. Emme ole syntisiä siksi, että teemme syntejä, vaan teemme syntejä siksi, koska olemme syntisiä.”

    Tämä Teemun toteamus on niin hyvä, haluaisinkin, että keskustelisitte tästä hänen toteamuksestaan. Itse olen melkein samaa mieltä, kuitenkin, mielestäni syntisyys ei ole sairaus, mutta on syntiinlankeemuksen seuraus.

    Olin vuosia sitten seminaarissa, luennoitsijana toimi psykoloki, joka oli väitellyt tästä aiheesta tohtoriksi. Suurin osa yleisöstä oli perheen äitejä. Keskustelussa tuli esiin tämmöinen katsantokanta; että ihminen syntyy tänne maailmaan täysin hyvänä ja vasta myöhemmin maailmasta tarttuu pahuus ihmiseen.

    Minä olin erimieltä ja sanoin, että jo pohja ihmisessä on paha, eikä hyvä, tosin vauvassa ei esiinny pahuutta. Vauvaa jos ruokitaan, pestään ja hoidetaan, vauvassa ei näy mitään pahuuden merkkejä. Kuitenkin kun lapsi kasvaa, hän on jo luonteensa puolesta täysi kapitalisti, vie toiselta vauvalta hänelle mieluisan lelun. Eikä hän tunne minkäänlaista empaattisuutta toista kohtaa, sitä joka menetti lelun.

    Voi kunpa Teemu olisi ollut silloin tuossa seminaarissa, sillä kaikki äidit tyrmäsivät minut, samoin luennoitsija. En pärjännyt heille, vaikka olen melko hyvä perustelemaan mielipiteitäni. Keskustellaanpa miten on, pilasiko syntiinlankeemus meidät, vai olimmeko jo tuota lankeemustamme ennen ihan pilalla. Eikö Eevassa ja Aatamissa ollut jo halu olla vähintäänkin Jumalan veroinen! Jos he olisivat olleet täysin vailla itsekkyyttä, olisivatko he langenneet? Nyt papit ja teologit keskustellaanpa!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Aika kapeaksi syntikäsitys noin todella jää, kuten Teemu Kakkurikin asian totesi. Pelkään pahoin, ettemme löydä Totuutta äitien, emmekä tuttujen ja lankojen keskuudesta, vaan Temppelissä sanasta sen mukaan mitä meille on ilmoitettu. Ihmisellä on edelleen tuo taipumus tietää jotain sellaistakin, mitä ei ole hänelle ilmoitettu -pyrkimys olla Jumalan veroinen. Jos ei olisi syntisyyttä ja turmeltuneistuutta, miten voisi olla syntiäkään ja taipumusta siihen? Synnin rajaaminen koskemaan tekemistä on hyvin usein johtanut itsevanhurskauteen. Kadutaan jotain sääntöä rikkovaa tekoa, tuntematta lainkaan, kuinka ihminen on kokonaisuudessaan syntinen. Oikeastaan se koskee kaikkia hänen hyviä ja rakkaudellisia tekojaankin, koska kaikki mikä ei ole uskosta, katsotaan synniksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Vuokko Ilola
    Vuokko Ilola

    Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit