Kaikki pelastuvat?

Pelastuvatko kaikki?

"Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa." (1.Kor.15:22)

Jae ei jätä tulkinnanvaraa. Kun kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, niin miten he voivat viettää iankaikkisuuden kadotuksessa tai helvetissä? Onko kirkon kadotus- ja helvettioppi ottanut huomioon jakeen sisällön? Viekö kristillinen teologia maailmalta sen toivon, joka kirkon pitäisi antaa?

Liittyy pelastuksen marssijärestykseen, jota pohdin blogissa.

https://www.kotimaa24.fi/blogit/raamatun-oppi-perhekunnan-pelastuksesta/

Korinttolaiskirje jatkaa lainaamastani jakeesta:

"mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;
sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun,"

Jakeen sana loppu on käännös kreikan telos -sanasta. joka tarkoittaa lopun lisäksi jonkin asian täydellistymistä, päättymistä, aikakauden päätöstä.

Jae voidaan lukea merkityssisällössä:

"sitten tulee aikauden loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun,"

Kas, ei tulekaan maailmanloppua, vaan yksi Jumalan määräämistä aikakausista päättyy ja alkaa seuraava aikakausi. Mikä on tämän salatun aikakauden marssijärjestys? Viitteitä löytyy.

"että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen." (Ef.1:12)

Ketkä laittavat toivonsa Kristukseen seuraavassa aikakaudessa? Varmaan ne, jotka saavat elää näkemisessä.

Ehkä nyt tulee ymmärrettäväksi jakeet:

"Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan."
Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen." (Room.9:15-16)

Ei voi laittaa toivoaan Kristukseen, jos Jumala ei sitä anna, mutta seuraavassa aikakaudessa voi laittaa toivonsa Kristukseen.

Tästä päästään kysymykseen: miksi seurakunta, miksi kärsimys, kun kaikki tehdään kuitenkin eläviksi Kristuksessa? Ei ymmärtämisen tarvitse tarkoittaa sitä, että ymmärtää, niin kuin ymmärtää pitää, vaan että pystyy vastamaan kysymyksiin, jotka nousevat omasta ajattelusta Raamatun tekstien äärellä ja että siten löytää rauhan ja levon sielulleen. Sapatinlepo Kristuksessa vapauttaa oman yrittämisen sietämättömästä paineesta katsomaan sitä työtä, jota Jumala tekee tässä ja nyt ja huomenna. Kaikki elämän langat ovat Hänen käsissään.

 

.

44 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Perisynti on meidän kaikkien ihmisten osa, sen kieltäminen, kieltää myös Armosta Pelastumisen, joka taas on Kristinuskon ydin. (Näin se piti olla)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      malinen: “Perisynti on meidän kaikkien ihmisten osa,”

      Mennään nyt sitten hieman perisyntiin. Ihmisen geneettinen perimä on jotain perisyntiin viittaavaa. Isien ja äitien harhaan menot (synnit) siirtyvät jälkipolville, koska taipumus tiettyihin asioihin periytyy geeneissä, niin hyvässä kuin huonossa.

      Tämä näkyy riipaisevasti Psalmi 51:ssä, johon aiemmassa kommentissa viittasin: “Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.”

      Kun keskustellaan perisynnin raamatullisesta perusteesta, niin lopulta jäljelle jää vain Ps. 51. Mutta mutta. Jae on harhaan johtavasti käännetty. Mitäs jos joku kääntäisi jakeen Septuagintasta, niin päästäisiin eteenpäin Psalmin juutalaisessa tulkinnassa, joka avasi minulle monta muutakin asiaa kuningas Daavidin elämästä ja ennen kaikkea hänen lapsuuden kodistaan, jossa hänen asemansa oli enemmän kuin outo. Häntä hyljittiin, vaikka oli nuorin ja hänen olisi pitänyt olla kaikkien lemmikki, silmäterä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    No Septuagintaan käännös kuuluu suomeksi näin: ”

    Ps 51:7 ” Katso vääryyden teoista olen saanut syntyni, synninteossa äitini minut halusi”

    Kirkkoraamattu 1992:”Ps 51:7 ” Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun.

    Kirkkoraamattu 1938 Ps 51:7 “Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.

    Nyt tarvitaan sitten tulkintaa mitä tämä psalmi tarkoittaa, tosin meillä on paljon muita kohtia millä perisynti perustellaan, emme ole vain psalmin varassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      ιδου γαρ εν ανομιαις συνελημφθην και εν αμαρτιαις εκισσησεν με η μητηρ μου

      ανομιαις, ανομια, anomia

      Käänsit anomian synniksi, kuten kirkko. Anomian kirkko kuitenkin kääntää Ut:ssa laittomuudeksi, synti taas tarkoittaa harhaan menoa.

      Menisikö jae jotenkin näin: “Katso, minä olen laittomuudessa syntynyt, ja äitini on minut harhaan menossa tehnyt.”

      Tää on tosi veikeä:

      Kirkkoraamattu 1992:”Ps 51:7 ” Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun.

      Ton kun lukee, niin toki perisynti on totta. Kolme kertaa synti, hamartia, vaikka teksissä on vain yksi. Tämä yksin jo todistaa, miten tekstiä vääristelemällä todistellaan katolista perisyntiä.

      Miten Daavid on voinut syntyä laittomuudessa eikä harhaan menossa? Menikö joku harhaan? Iisai?

      “tosin meillä on paljon muita kohtia millä perisynti perustellaan, emme ole vain psalmin varassa.”

      Laita tulemaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      “Miten Daavid on voinut syntyä laittomuudessa eikä harhaan menossa? Menikö joku harhaan? Iisai?”

      Juutalainen näkemys on, että Daavid syntyi avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Anomia, laittomuus, lain ulkopuolella, tarkoittaisi siten Mooseksen lain rikkomista. Harhaan menon seurauksena Daavid syntyi.

      Ps. 51 kertoo, miten Daavidin suhde Betsebaan paljastui. Voidaan olettaa, että Daavid kantoi kaunaa isälleen. Kauhukseen hän huomaa toimineensa pahemmin kuin isänsä, tapatti aviorikosta peittääkseen Uurian.

      No, juutalaisten mielestä Iisain vaimo hairahtui, mutta Iisai hyvänä miehenä otti Daavidin pojakseen. Nainen on aina syyllinen. Ei Aadamkaan katsonut olevansa syyllinen lankeemukseen. Syyllinen oli vaimo, jonka Jumala antoi. Siis syyllinen Aadamin hairahdukseen oli Jumala, kun ei osannut tehdä parempaa vaimoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Puhuit kirkosta, laita se monikkomuotoon kirkot. Septuagintasta ei taida olla muuta kuin ordotoksoninen käännös.

    Ennen kun laitan Raamatun kohtia, niin miksi perimme kuoleman jos emme muuta syntiä. Miksi Jeesus kuoli? Tekosyntiemmökö tähden vain?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Synti on laittomuus ja kaiken synnin alkuperä oli ihmisen tahdossa jättää Jumalan sana huomiotta. Hyvän ja pahantiedon puusta ei saanut syödä, mutta seuraukset tunnetaan ja Jumala ajoi ihmisen pois Eedenistä, ettei ihminen söisi myös Elämän puusta ja näin eläisi ikuisesti. Kuolema on siis tullut synnin kautta, ihmisen osaksi, eikä niin, että ihminen voisi elää ilman syntiä, jolloin ihminen olisi kuolematon.

    Kannattaa lukea Juutalaisten farisealaisen lahkon teologiaa, niin huomaa, että siihen kuuluu opetus ihmisen vapaasta tahdosta, sekä siitä, kuinka ihminen voi oikeilla Jumalanpalvelus toimilla, uhrein ja palvelusmenoin saavuttaa synnittömyyden, niin, että ihminen voi elää vanhurskasta ja lainkuuliaista elämää.

    Paavali oli Juutalainen ja Farisealaista lahkoa, mutta joutui kiivaaseen väittelyyn heidän kanssaan, juuri sen tähden, että oli saanut oppia Kristukselta jotain, mitä Farisealaiset vastustivat, niin, että meinasivat monesti tappaa Paavalin. Paavali nimittäin opetti, jotain täysin ennenkuulumatonta Kristuksen oppia ( Evankeliumia) ja kehoitti kuulijoita pysymään yksin Jumalan Armossa ja juuri Juutalaisten vastustuksen tähden lopulta kääntyi pakanoiden puoleen, josta myös todistuksena on kirjoitettuna Apost.13 luvussa:

    ”Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen (Kristuksen) kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla. Kavahtakaa siis, ettei teitä kohtaa se, mikä on puhuttu profeetoissa: ‘Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa; sillä minä teen teidän päivinänne teon, teon, jota ette uskoisi, jos joku sen kertoisi teille’.”

    Kun he lähtivät ulos, pyydettiin heitä puhumaan näitä asioita tulevanakin sapattina. Kun synagoogasta hajaannuttiin, seurasivat monet juutalaiset ja jumalaapelkääväiset käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta, jotka puhuivat heille ja kehoittivat heitä pysymään Jumalan armossa.

    Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuulemaan Jumalan sanaa. Mutta nähdessään kansanjoukot juutalaiset tulivat kiihkoa täyteen ja väittelivät Paavalin puheita vastaan ja herjasivat. Silloin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: “Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi iankaikkiseen elämään, niin katso, me käännymme pakanain puoleen. Sillä näin on Herra meitä käskenyt: ‘Minä olen pannut sinut pakanain valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti’.” Sen kuullessansa pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään. Ap.teot 13:39-48

    Roomalaisille Paavali taas julisti synnistä, joka on kuolemaksi koko ihmiskunnalle:

    ”Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet- sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole; kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva. Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi. Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. – Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi. Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi, että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Room.5:12-21

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      malinen lainasi jakeita Room.5:12-21.

      Mitä eroa on kirkon kääännöksellä ja sanatarkalla suomennoksella? Ainakin se, että kirkko on ympännyt kadotuksen tekstiinsä, vaikka Paavali ei sellaisesta kerro. Kun kirkko puhuu periaatteessa täysin eri asiasta kuin kirjoitus, niin kirkko väärentää törkeästi pyhiä kirjoituksia tukeakseen katolista teologiaansa. Miksi kirkko tekee niin? Miksi totuus ei kiinnosta, vaan pitäydytään valheessa? Puheet Kristuksen kirkosta ovat onttoja.

      Miten jakeet menevät sanatarkasti apostolien ajan sanamerkityksin?

      5:12 Tämän vuoksi, kuten yhden ihmisen kautta tuli harhaan meno maailmaan ja harhaan menon kautta kuolema, niin siten kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki menivät harhaan.

      5:13 Sillä lakiin saakka harhaan meno oli maailmassa, mutta harhaan menoa ei merkitä, missä ei ole lakia,

      5:14 mutta kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitä, jotka eivät olleet harhaan menneet samanlaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on tulevan malli.

      5:15 Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeamisen. Sillä jos yhden lankeamisesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta runsaasti tullut monien osaksi.

      5:16 Eikä lahjan laita ole, kuten on sen, mikä tuli yhden harhaan menon kautta, sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kuolemantuomioksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta entiselleen palautukseksi.

      5:17 Ja jos yhden ihmisen lankeamisen vuoksi kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja oikeamielisen lahjan runsauden hallitsevat elämässä yhden, Jeesuksen Kristuksen kautta.

      5:18 Niinpä siis, kuten yhden ihmisen lankeaminen on koitunut kaikille ihmisille kuolemantuomioksi, niin siten myös yhden ihmisen oikeamielinen teko koituu kaikille ihmisille elämän entiselleen palauttamiseksi,

      5:19 sillä kuten yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet harhaan menneiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat oikeamielisiksi.

      5:20 Mutta laki tunkeutui sisään, jotta lankeaminen suurenisi. Mutta missä harhaan meno suureni, siellä armo on ylivuotava,

      5:21 että kuten harhaan meno hallitsi kuolemassa, siten armo hallitsisi oikeamielisyyden kautta iäiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

      Paavali kertoo kuolemantuomiosta, kun kirkko taas siirtää katseen ajallisesta iäiseen lisätessään tekstiin kadotuksensa. Kirkkoveneessä on reikiä ja ellei ole kiinnostusta reikien paikkaamiseen, niin kirkkovene saattaa upota. Toivottavasti soutajilla ja kyytiläisillä on pelastusliivit.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Paavali puhuu myös siitä, että se joka on Kristuksessa hänellä ei ole mitään kadotustuomiota. Kadotus on Jumalan tapa tuomita, se ei ole kirkon keksintö. Raamatussa on lukuisia kohtia kadotuksen todellisuudesta, joten sitä kannattaa varoa. Kannattaa laittaa turvansa Kristukseen niin ei mene harhaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      “Paavali puhuu myös siitä, että se joka on Kristuksessa hänellä ei ole mitään kadotustuomiota.”

      Tarkoitat varmaan Room.8:1: “Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.”

      Sanatarkka käännös kuuluu ikävä kyllä seuraavasti:

      “Niin ei nyt siis ole mitään kuolemantuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, ei lihan mukaan vaeltaville, vaan Hengen.”

      Room.8:1 on lyhtenevä Room.5:16, joka kuuluu:

      “Eikä lahjan laita ole, kuten on sen, mikä tuli yhden harhaan menon kautta, sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kuolemantuomioksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta entiselleen palautukseksi.”

      Paavali etenee johdonmukaisesti teologiassaan. Toki myös kirkko etenee loogisesti väärentämisessään. Jätän pohdittavaksi, miten Paavalin sana kuolemantuomiosta eroaa kirkon kadotuksesta? Mitä eroa on apostolien opilla ja kirkkojen opilla? Minusta hyvin paljon, sillä väärälle perustukselle rakenettu teologia johtaa koko rakennuksessa ongelmiin. Jos vesi pääsee perustuksesta rakenteisiin, niin home ongelmia on tiedossa. Suuri aalto viimeistään kaataa homeisen tönön.

      Kirjoitin tämän blogin apostolien opin pohjalta, sana kuolemantuomio takaraivossa. Kun lukee blogiani kirkon kadotus takaraivossaan, niin reagointi on K24:n lukijoilta on ollut mahtavaa siihen nähden, mitä sain aikoinaan kuulla helluntailaisilta :)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      On hyvä muistaa, että Paavali odotti Jeesuksen palaavan elinaikanaan. Kun hän kertoo kuolemantuomiosta, niin hänen ajatustensa on täytymyt olla, ainakin osittain, siinä, että hän välttää kuolemantuomion, tai ellei hän vältä, niin joku kirjeen roomalaisista lukijoista. Tämän seikan huomioon ottaminen vaikuttaa myös osaltaan kristilliseen, yleisesti hyväksyttyyn pelastusoppiin, jota olen kritisoinut useammassa blogissa.

      Koska Paavali odotti Jeesuksen paluuta, ehkä elämänsä loppuun asti, niin se tarkoittaa sitä, ettei hänen annettu tietää kaikkea. Heikki Räisänen kertoi, ettei hän voi uskoa Ut:n teksteihin juuri siitä syystä, että Paavali erehtyi ratkaisevan tärkeässä kohdassa. Minusta Paavalin erehdys on Jumalan sallima eikä se muuta juuri mitään hänen teologiastaan, mikäli tarkastele tekstejä “leirin ulkopuolelta”. Ehkä Räisänen oli oppineisuudestaan huolimatta kirkkoteologian vanki. Kunnioitan hänen rehellisyyttään ja rohkeuttaan seisoa selkä suorana oikeaoppisten ivan ja pilkan keskellä.

      Blogi on kirjoitettu myös Heikki Räisäsen muisto takaraivossa. En ole huolissani hänen iäisyydestään, vaan niiden oikeaoppisten, jotka pitävät itseään vanhurskaina lampaina eivätkö halua ymmärtää, mikä ero on vanhurskaudella ja oikeamielisyydellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Tapio käännösessäsi kadotustuomion merkitys ei muutu se kumoutuu kuten kirkkomme Raamatussa. Ne jotka ovat uudessa elmässä kasteen kautta heitä ei tuomita he eivät joudu tuomittaviksi kadotukseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      “Ne jotka ovat uudessa elmässä kasteen kautta heitä ei tuomita he eivät joudu tuomittaviksi…”

      “Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen TUOMIOistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.” (2Kor.5:10)

      “Meidän” tarkoittaa kaikkia korinttolaisia sekä tietysti myös Paavalia. Odotan kommentteja siitä, miten jakeen sisältö on ymmärretty ja onko se sopusoinnussa kirkko-opin kanssa.

      Ellei tullut selväksi, niin kuolemantuomion merkitys Paavalin tekstissä on täsmälleen sama kuin arkikielessä. Kirjoittihan hän tavallisille roomalaisille eikä hänen kirjeissään ole mitään sellaista, mitä arkijärjellä varustettu ihminen ei ymmärtäisi. Ihmisen on kuoltava Aadamin jälkeläisenä. Tämä kuolemantuomio on voimassa siihen asti, kunnes kuolema on kukistettu (1Kor.15:26).

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Tuomaala: “Ellei tullut selväksi, niin kuolemantuomion merkitys Paavalin tekstissä on täsmälleen sama kuin arkikielessä”

    Ymmärtääkseen Raamatun kieltä täytyy ymmärtää paljon enenmän kuin kreikkaa. Raamatun kieli ja kielipeli on erilaista ja sen aikaisen kreikan ylittävää. Esim henki on persootaton kreikassa kun taas Raamatun teksteissä se saa persoonan.

    Kirkon oppi on että ihminen tuomitaan tekojen mukaan. Ensimmäinen hyvä teko on usko, Jlan. lahjana. Uskovakin palkitaan tekojen mukaan. Pakanat tuomitaan myös tekojen mukaan. Tosin ilman uskoa mikään hyvä teko ei lähtökohtaisesti täytä kriteeriä minkä Raamattu sille asettaa. Teot pitää tapahtua uskonyhteydessä Jumalaan, eli kaikki hyvät teot ovat tarkoitettu Jumalan yhteydestä käsitettäväksi, ei irraan siitä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Uudessatestamentissa löytyy sanapari, joka tavallaan liittyy tuohon kadotukseen tai kuolemaan, miten sen voi ymmärtää myös.

    Sana parit joiden mukana Kristillinen teologia paljolti lepää ovat juuri Iankaikkinen kadotus (esim. 2.tess.1:9) ja Iankaikkinen Elämä (esim: Joh.5:24) tosin koko Evankeliumin ydin on Jeesuksen ylösnousemuksen todellisuus ja se ihme, jonka todistajia Apostolit olivat. Jollei ole ylösnousemusta kuolleista, niin on myös Kirkon asettaminen maailmaan ollut yksin ihmisviisautta, eikä siis universaali Jumalan teko, kuten Raamattu antaa ymmärtää.

    Uskommehan juuri sen sanoman, jonka Jumala on tahtonut Jeesuksen kautta ihmisille todistaa, nimittäin iankaikkisen elämän todellisuuden, jonka todistuksena Jumala herätti Jeesuksen kuolleista, jonka jälkeen Hän ilmeistyi lukuisille silminäkijöille. tästä merkistä sanotaan Joonaan merkki, joka on annettu koko ihmiskunnalle, että ihminen sen kautta saisi uskoa Korkeimman Jumalan vaikuttaneen Kristuksessa synnin sovituksen ja antamalla Itse riittävän Uhrin anteeksiantona ihmisen synnistä. Näitä jäin pohtimaan…

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      ismo malinen: “Sana parit joiden mukana Kristillinen teologia paljolti lepää ovat juuri Iankaikkinen kadotus (esim. 2.tess.1:9) ja Iankaikkinen Elämä (esim: Joh.5:24”

      Joh.5:24 “Varmasti, varmasti sanon teille, joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iäinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.”

      Tästä olen kirjoittanut paljon. Annetaan tuomiovalta Hänelle, jolla se on eikä ryhdytä arpomaan tuomioita omasta näkövinkkelistä. Toisille tuomio on kerskaukseksi, toisille häpeäksi, Jaak.2:13.

      2.tess.1:9: “minkä rangaistuksena he silloin maksavat iäisen hävityksen Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,”

      Nyt kannattaa lukea konteksti ja kysyä ketkä “maksavat iäisen hävityksen”?

      Vastaus:

      2.tess.1:6 “koska Jumala katsoo oikeaksi kostaa ahdistuksella niille, jotka teitä ahdistavat,”

      Apostolin todistus on yhtenäinen Jeesuksen todistuksen kanssa, kansojen tuomio, Mat.25. Tuomio koskee niitä, jotka ahdistavat Jumalan valittuja.

      ismo malinen, kiitos, että sinua kiinnostaa se, mitä on kirjoitettu.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Tuomio on yksin Jumalan, näinhän se on, ja kaikki meistä joutuvat Jumalan eteen kerran. Meidät on pelastettu toivossa, eikä kadotustuomiota ole Kristityillä lupa jakaa kenellekkään. Tässä Raamattu on hyvin selkeä.

    Tapio, Raamattu on yllättänyt minut monet kerrat ja olen varma, että vielä monta yllätystä on edessä. Nöyräksi Raamatun Sana vetää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit