Kansankirkon on vihittävä samaa sukupuolta olevat parit

”Tämän pienen kysymyksen yhteydessä ratkaistaan kansankirkon kohtalo”, sanoi piispa, myöhemmin arkkipiispa Erkki Kaila vuoden 1928 kirkolliskokouksessa. Jos siitä luistettaisiin, ”oltaisiin liukumassa reformeerattujen lahkojen kannalle, ja kansankirkkoaate olisi hylätty”. Kaila puhui pappien velvollisuudesta vihkiä eronneet.

”Jos siis mennään tuolle jyrkälle kannalle, on minusta koko kirkkolain systeemi ja rakenne muutettava toiseksi, on saatava siihen enemmän vapaakirkkojen henkeä ja luonnetta”, sanoi tuomiorovasti, myöhemmin piispa L.P. Tapaninen vuoden 1953 kirkolliskokouksessa. Tapaninen viittasi hankkeeseen kieltää eronneiden vihkiminen.

”Tämä on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi, kun ei ole haluttu muuttaa kansankirkkomme perusteita”, totesi siviilivaliokunta vuoden 1963 kirkolliskokouksessa. Siviilivaliokunta tarkoitti pyrkimystä rajoittaa eronneiden vihkimistä.

Eronneiden vihkimistä on Suomen kirkossa pidetty välttämättömänä kirkon omaksuman ja raamatullisena pitämän kansankirkkotehtävän vuoksi. Kirkko on halunnut ulottaa vaikutuksensa koko kansaan, ei vain pieneen valittujen joukkoon, kuten vapaakirkot. Se on halunnut rukoilla niidenkin avioliittojen puolesta, joita sen kaikki jäsenet eivät ole hyväksyneet.

Meidän aikanamme samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen on välttämättömyys kansankirkossa. Samaa sukupuolta olevia pareja ja heidän läheisiään ei voi sulkea pois kirkon palvelutehtävän piiristä, eikä kirkon sovi menettää yhteyttään syrjintää yhä jyrkemmin vastustavaan enemmistöön kansasta. Jos kirkko erottelee parit vihkikelpoisiin ja -kelvottomiin, se syöksyy kohti vapaakirkollisuutta ja hylkää kansankirkollisuuden.

Kirkon kutsumus on edelleen säilyä avarana kansankirkkona. Kuten isät sanoivat, kansa voi erota kirkosta, mutta kirkko ei voi erota kansasta. Kirkon on oltava koko kansaa varten, palveltava erottelematta sekä hurskaita että syntisiä. Muun muassa vihkimällä sekä eri että samaa sukupuolta olevat parit.

"Tämän pienen kysymyksen yhteydessä ratkaistaan kansankirkon kohtalo.”

 

Vesa Hirvonen

TT, dos.

79 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Yhteistyöllä sekin sujuu helpommin. Pelkkä vastakkainasettelun järjestäminen riittää. Vastapuoli hoitaa loput.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kun aikanaan tehtiin kirkossa päätös, että eronneita voidaan vihkiä uudelleen, niin kyse ei ollut oikeudesta kaikille, mutta syy, miksi niitäkin on vihitty, jotka ovat hylänneet puolisonsa ja ottaneet uuden kumppanin on yhteiskunnallinen. Varsinkin nyt, kun mitään syytä ei enää kysellä. Tältä osin kirkko on vaikeassa tilanteessa, kun se vihkii kaikki jotka sitä haluavat ja vaativat. Näin ei tulisi edelleenkään olla, jos katsotaan mitä Raamattu selkeästi asiasta ilmaisee. (Varsinkin Paavalin kirjeistä löytyy selkeä ohjeistus)

    Raamatusta löytyy sellainen aviokäsitys, joka ei ole mahdollinen kaikille, eli kyse ei Raamatun mukaan ole automaattisesta oikeudesta kaikille, vaan sille on määritelty selkeät säännöt. Homovihkimisen vaatimusta ei siis voida myöskään vedota suoraan eronneiden uudelleen vihkimisen oikeudesta.

    Eli ei kaikkia eronneita tulisi vihkiä edelleenkään kirkossa, vaan siihen on olemassa selkeät määritelmät Uudessatestamentissa. Kyse ei siis ole oikeudesta johonkin, vaan kyse on siitä, millä on Jumalan siunaus ja millä ei.

    ”Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin.” Matt.19:9

    ”Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin; mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa. Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään; mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa. Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö; samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä. Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä. Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut. 1.Kor.7: 8-15

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Ismo: “Eli ei kaikkia eronneita tulisi vihkiä edelleenkään kirkossa, ”

      Nythän ei ole kysymys siitä tulisiko vihkiä vai eikö tulisi. Kaikki eronneethan vihitään kyselemättä uudelleen, jotka sitä haluavat. Lukemattomat papitkin, jotka eivät ole leskiä, vaan puolisonsa hylänneitä.

      Eläähän eräs arkkipiispaksikin pyrkinyt kirkonmies jo peräti kolmannessa avioliitossaan, vaikka entiset puolisot ovat vielä elossa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Nythän ei ole kysymys siitä tulisiko vihkiä vai eikö tulisi. Kaikki eronneethan vihitään kyselemättä uudelleen, jotka sitä haluavat.”

      —–

      -Kimmo, tässä on kyse Raamatun tulkinnasta ja teologiasta. Jos sinulla ei ole siitä mitään sanottavaa, voisitko pitää ominasi nuo ajatukset, jotka yhteiskunnallisen lain kannalta ovat täysin selviä kaikille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sari: “voisitko pitää ominasi nuo ajatukset”

      Se nyt vaan on niin, että neiti Weckroth ei omaa minkään sorttisia valtuuksia sanoa minulle mitä ajatuksia minun olisi pidettävä ominani. Tätä mykyä siihen riittävät valtuudet omaa ainoastaan meidän huushollin frouva, koska rakas äitinikin on jo kauan sitten edesmennyt.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Se nyt vaan on niin, että neiti Weckroth ei omaa minkään sorttisia valtuuksia sanoa minulle mitä ajatuksia minun olisi pidettävä ominani. ” —–

      -No ei tietenkään. Duh. Se oli pyyntö.

      Sanoit aiemmin, että sinua ärsyttää kun naimaton ihminen ottaa kantaa kirkon avioliittokäsitykseen, Raamatulliseen ja kristilliseen avioliittoon ja yhteiskunnalliseen avioliittoon.

      No, minua ärsyttää se, että sinun täytyy päästä kommentoimaan joka ikistä asiaa, joka koskee kirkkoa, Raamattua ja raamatuntulkintaa, teologiaa, kristinuskoa jne. Vaikka sinulla ei nimenomaan näistä näkökulmista ole asiaan mitään sanottavaa.

      Jos pitäydyt tässä linjassa niin siitä vain. Mutta tällöin sinulla ei todellakaan ole varaa eikä valtuuksia nillittää siitä, että minä otan kantaa avioliittoon.

      Eli älä urputa jos et halua että sinulle urputetaan. Sopiiko näin? Hyvää pitkäperjantaita. Jeesus on kuollut sinunkin puolestasi. Onneksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sari: “Jeesus on kuollut sinunkin puolestasi.”

      Kyllä hän olisi kuollut joka tapauksessa. Oletan, näin maallikon näkökulmasta katsottuna.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sari: “Vaikka sinulla ei nimenomaan näistä näkökulmista ole asiaan mitään sanottavaa.”

      Ei tarvitse ollakaan. Oma näkökulmani riittää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sari: “Sanoit aiemmin, että sinua ärsyttää kun naimaton ihminen ottaa kantaa kirkon avioliittokäsitykseen”

      No, ei se nyt varsinaisesti ärsytä (olenkohan edes niin väittänyt). Lienen lähinnä antanut ymmärtää, että ei se nyt kovin vakuuttavalta kuulosta, kun neiti-ihminen puhuu avioliittoinstituutiosta kaiken kattavasti (ei pelkästään kirkon avioliittokäsityksestä) varsin vahvalla asiantuntijan paatoksella.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sari: “Mutta tällöin sinulla ei todellakaan ole varaa eikä valtuuksia nillittää siitä, että minä otan kantaa avioliittoon.”

      Juu, en nillitä, kunhan totean vain, että jotenkin liikuttavaa se on, ja tavallaan jopa huvittavaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Tulkaa Kaikki
    Tulkaa Kaikki

    Blogiin kirjoittavat Tulkaa kaikki -henkiset seurakuntavaikuttajat eri puolilta Suomea, kukin omissa nimissään. Yhteistä meille on pyrkimys toimia kirkossa avarakatseisesti lähimmäisyyden hengessä. Tulkaa kaikki -liikkeen perusajatuksen mukaisesti haluamme herättää rehellistä keskustelua kirkon perustehtävästä, lisätä kirkollisen päätöksenteon avoimuutta ja luoda siltoja eri tavoin ajattelevien välille.