Kaste, luterilaisuuden kultainen vasikka

File:Worshiping the golden calf.jpg - Wikimedia Commons

 

Kasteessa ihminen liitetään näkyvän kristillisen kirkon/srk:n jäsenyyteen, missä hänelle tulee opettaa evankeliumia. Evankeliumi taas vaikuttaa Pyhän Hengen avulla uskon Jeesukseen ja sen kautta syntien anteeksisaamisen ja ihmisen uudestisyntymisen. Uudestisyntymisessä ihminen liitetään maailmanlaajuiseen, ihmissilmälle näkymättömään Kristuksen seurakuntaan, jonka jäsenissä Kristus asuu Pyhän Hengen kautta. Pelkkä kastetoimitus ei sitä voi vaikuttaa, koska vanhurskas elää vain (omasta) uskosta, Room. 1:17. Pelastus on henkilökohtainen niinkuin kadotuskin.

Vesi kuvaa kasteessa evankeliumia, mikä saarnataan kaikille kansoille, sillä vesi on Raamatussa ennenkaikkea evankeliumin symboli, vrt. mm.  Jes. 12:3 ja Ilm. 21:6. Uuden liiton kansan, eli kaikista kansoista koostuvan seurakunnan jäseneksi liitetään siksi vesikasteella. Vanhan liiton jäseneksi liitettiin ympärileikkauksella, koska se kuvasi sitä, miten Jumala valitsi itselleen yhden kansan, israelilaiset, säilyttämään ja välittämään sanomaa elävästä Jumalasta maailman pakanakansojen keskuudessa. Uudessa liitossa tämä etninen rajoitus on poistettu.

Raamattu ei esitä kastetta uudestisyntymisen välineenä, vaan esim. ensimmäinen pakanakristitty, sadanpäämies Kornelius, oli uudestisyntynyt jo ennen kastetta, Ap.t. 10:47;

 "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"

Kornelius perheineen uudestisyntyi, eli sai Pyhän Hengen Pietarin evankeliumin saarnan vaikutuksesta, minkä jälkeen heidät kastettiin. Tämä ei ole Raamatussa poikkeustapaus, vaan johdonmukainen sääntö, minkä mukaan ihminen uudestisyntyy evankeliumin kuulemisesta.

Samoin Apostolien tekojen 8:ssä luvussa jo aiemmin kastetut samarialaiset saivat Pyhän Hengen, eli tulivat uskoon ja uudestisyntyivät vasta apostolien kätten päällepanemisen kautta, Ap.t. 8:16.

Kaikille tulee julistaa evankeliumia ja samalla kastaa heidät, mutta lopulta jää Jumalan salaisuudeksi, ketkä kastetuista ottavat evankeliumin vastaan ja uudestisyntyvät Pyhän Hengen vaikutuksesta Jumalan lapsiksi. Kuinka vaikeaa onkaan ihmiselle nöyrtyä uskomaan Jeesuksen todistus uudestisyntymisestä;

Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt. (Joh. 3:8)

Myös ne erehtyvät, jotka pyrkivät rakentamaan pelkästään uskovista koostuvaa seurakuntaa. He opettavat usein, että ihmisen pitää tulla ensin uskoon, eli uudestisyntyä, ja vasta sitten hänet voidaan kastaa (aikuisena) seurakunnan jäseneksi. Näin he luulevat pystyvänsä perustamaan uskovien seurakunnan jo tänne langenneeseen maailmaan ihmisvoimin ja pettävät itsensä. Jeesus opettaa useassa kohdassa Raamatussa, että luste ja nisu elävät yhdessä tässä maailmassa lopun elonkorjuuseen asti. Seurakunnassa/kirkossa on aina myös niitä, jotka eivät elä Jeesuksen omina, vaan teeskentelevät joko tietoisesti tai tietämättään.

Miksi sitten luterilainen kirkko opettaa ihmisen uudestisyntyvän kasteessa eikä uskossa kuulemisesta?

Kultainen vasikka

1 Mutta kun kansa näki, että Mooses viipyi eikä tullut alas vuorelta, kokoontui kansa Aaronin ympärille ja sanoi hänelle: "Nouse, tee meille jumala, joka käy meidän edellämme. Sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta."
2 Niin Aaron sanoi heille: "Irroittakaa kultarenkaat, jotka ovat vaimojenne, poikienne ja tyttärienne korvissa, ja tuokaa ne minulle".
3 Ja kaikki kansa irroitti kultarenkaat, jotka heillä oli korvissaan, ja he toivat ne Aaronille;
4 ja hän otti vastaan kullan heidän käsistään, kaavaili sitä piirtimellä ja teki siitä valetun vasikan. Ja he sanoivat: "Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta". (2.Moos. 32)

 

Mooses viipyi vuorella ja israelilaiset kävivät epäuskoisiksi. He eivät tienneet mitä Moosekselle oli tapahtunut. Samoin Jeesuksen paluu on monien mielestä viivästynyt eikä sitä pidetä enää ollenkaan varmana. Apostoli Pietari ennustaa tämän tapahtuvan: Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan sanoen; "Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta." (2.Piet. 3)

Israelilaiset pyysivät Mooseksen viipyessä Aaronia tekemään itselleen kultaisen vasikan näkyväksi Jumalakseen, jota he voisivat palvoa. Aaron teki niinkuin pyydettiin ja sanoi: "Tämä on sinun Jumalasi Israel, joka on johdattanut sinut pois Egyptin maasta". Samoin on luterilaisuudessa kasteesta tehty kultainen vasikka näkyväksi merkiksi pelastuksesta. Sitä voidaan palvoa ja siitä voidaan sanoa, että se on vienyt kastettavan pois Egyptin, eli synnin ja perkeleen orjuudesta.

Samoin nk. vapaat suunnat ovat tehneet itselleen kultaisen vasikan kasteen sijaan Jumalan näkyvistä armolahjoista, kuten esim. kielilläpuhumisesta. Herran paluun viipyessä he uskovat niiden todistavan heidän pelastuksestaan. Kuitenkin esim. kielilläpuhumista esiintyy myös kaikissa pakana- ja luonnonuskonnoissa.

On huomattava, että vasikka valettiin kallisarvoisesta kullasta. Samoin kastettava lapsi liitetään kirkon jäseneksi, mikä on kirkon vaurauden tae kirkollisveron tuoton muodossa. Siksi kasteen merkitys on nostettu erityiseen arvoon, onhan jäsenyys kirkon maallisen rikkauden perusta. Tosin siitä on samalla tullut kirkon hengellisen rikkauden este. Todellisuudessa kaikki kutsutaan Jeesuksen omiksi evankeliumilla, mutta vain harvat nöyrtyvät ottamaan sen lopulta vastaan.

Kristittyjen vanhempien lapset tulee kastaa, mutta sitä ei pidä rinnastaa uudestisyntymiseen. Kirkon vastuulla on evankeliumin julistaminen myös kastetuille lapsille ymmärtävässä iässä, jotta he Pyhän Hengen vaikutuksesta voisivat uudestisyntyä. Sen sijaan väitetään, että kaikki on jo muka tehty valmiiksi kasteessa eikä mitään enempää tarvita. Se on tämän elämän petoksista suurin.

Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut. (Matt. 22:14)

 

3.5.2020

Herran paluun riemun sunnuntaina (Jubilate)

126 kommenttia

  • Rauli Toivonen sanoo:

    Tässä kastekeskustelussa on ollut taas ne kaksi argumenttien lähdettä: Raamattu ja sitten se kirkkohistoria ihmisnimineen. Rajalinja on vedetty välille lapsikaste ja uskovien kaste, mutta on nähty eroja myös Raamatun käsitteillä uudestisyntyminen ja vesikaste. Lisäksi aiheeseen liittyvät uskoon tulo ja se ”henkikasteeksi” nimetty, Jeesus täältä poistuessaan sanoi seuraajilleen: ”Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä. Siihen ei ole enää montakaan päivää.”(Apt1:5)

    Mutta entä se suurin kastemalli, Vapahtajamme Jeesus Kristus? Miksi hänet kastettiin? Mitä Raamattu kertoo kasteessa tapahtuneen?

    Johannes Kastaja upotti noin kolmekymppisen Jeesuksen kokonaan veden alle. Kastajasta kerrotaan, että ” hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi”(Lu3:3) Tuo kaste avasi siis tien parannukseen ja syntien anteeksi saamiseen, mutta ei sinänsä liuottanut syntejä kasteveteen. Jeesuksella ei ollut synnittömänä edes mitään syytä ottaa kastetta parannuksen merkeissä eikä hänellä ollut mitään anteeksi pyydettävää taivaalliselta Isältään.

    Raamattu kertoo myöhemmin kristillisestä kasteesta, että se on ”hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta”.(1. Piet3:21) Jeesuksella tuskin oli tarvetta pyytää hyvää omaatuntoa, joten tuossakin mielessä Kristuksen kaste oli jotakin poikkeuksellista. Ei siksi ihme, että Johannes Kastaja vastusteli aluksi Jeesuksen kastamista, mutta sai rauhoittavan tiedon: ”Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus”. (Mat3:15)

    No miten tuo ”vanhurskaus täytettiin” eli Jumalan tahto toteutui Jeesuksen kasteessa?

    Jeesuksen kasteessa toteutui se, että hän antoi Isälleen ihmiselämänsä ja palveluksensa ihmisenä: ”Polttouhrit ja syntiuhrit eivät sinua miellyttäneet. Silloin minä sanoin: Tässä olen. Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu, niin olen tullut tekemään, täyttämään sinun tahtosi, Jumala… Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa.”(Hepr10:5-10;siteerattu Ps40:a)

    Jeesuksen palveluksen avaus miellytti taivaallista Isää, koska tällainen kommentti kuului taivaasta: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” (Mat3:17)

    Kastetapahtumassa näyttäytyi myös epätavallinen kyyhkynen: ”Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.”(3:16) Kenties monille tulee mieleen ensimmäisten kristittyjen kastepäivään liittyvä ilmiö, jossa ”He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä.”(Apt2:3,4a)

    Jeesuksesta käytetään nimityksiä Kristus ja Messias, jotka viittaavat taivaalliseksi kuninkaaksi voiteluun Daavidin suvun hallitsijoiden tapaan. Ja tuo voitelu toteutui Jeesuksen vesisateessa esiintyneen kyyhkyshahmon välityksellä, josta myöhemmin kirjoitetaan: ”Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla.”(Apt10:38) Jeesus itse totesi palveluksestaan kasteen jälkeen, että ”Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut.”(Lu4:18)

    Jeesus opetti Nikodemokselle, että ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan.”(Joh3:5) Moni muukin raamatunjae osoittaa, ettei taivaaseen mennä kravatti kaulassa tai hame päällä. Tarvitaan se uudestisyntyminen Jumalan lapseksi. Mutta Jordanillahan Jumala totesi taivaasta jylisten: ”Tämä on minun rakas Poikani.” Näyttäisi siltä, että tuossa tilanteessa täydellinen ihminen, Jeesus Nasaretilainen syntyi Jumalan lapseksi, ja niin hän aikanaan palasi Isänsä luokse jälleen taivaallisena henkipersoonana.

    Vastaavan tapahtuman kokevat kaikki taivaaseen kutsutut uudestisyntymisen eli niin sanotun henkikasteen yhteydessä: ” Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: ’Abba! Isä!’ Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.”(Ro8:15b,16) Jeesuksen tilanteessa Isä todisti tuon saman ihan omalla äänellään taivaasta.

    Olisiko edellä kirjoitetussa aineksia tämän kastekeskustelun siirtämiseksi Jeesuksen suuntaan? Sanotaanhan Raamattu, että ”Kärsihän Kristuskin teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään.”(1.Piet2:21)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Rauli,

      Uskon, että on hyödyllistä tuoda esille se, että kun puhut Jeesuksesta, tarkoitat enkeli-jeesusta. Haluat olla näihin selkeisiin kommentteihin täysin välinpitämätön tai karttaa niitä. Kuitenkin, koska tämä sivusto on kristillinen, eli Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojan veriuhrin ‘tulos’ ja Jeesus itse sanoi, että “ilman minua te ette voi mitään tehdä”.

      Jeesus Jumalan ainokaisena poikana, joka on aina ollut ennen tätä aikaa edeltävässä ikuisuudessa on kaiken perustus, kulmakivi eikä toista ole. Kristinusko on ollut Jeesuksen seuraajien nimittelyä. Vartiotorni-jehovalaisuus on enkelten ilmoitukseen perustuva. Ilman Ikuista Perustusta ei voida rakentaa keskustelua Raamatusta, tai ei pitäisi voida.

      Mainitsin toisen harhaopin mormoonit, jotka hekin katsovat enkelin ilmoituksen olevan riittävä viitoitus kuoleman jälkeiseen elämään. Näistä eneklten ilmituksista, erikoisti, Paavali varottaa. Et nyt tätä enkeliäsi liitä keskusteluun. Eli puhutaanpa jostain muusta, on mukava keskustella!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Koko kaste keskustelu vie evankeliumin julistusta hakoteille, ei kaste ole itsessään ja yksinään ratkaiseva, eihän esimerkiksi opetuslasten kastetta edes mainita.

      Tärkein on nöyrtyä parannukseen ja sen jälkeen tulee jokainen ohjata kasteelle.

      Parannusta ei voi ihminen itsestään tehdä vaan Jumalan tulee kutsua ihmistä parannukseen, hyvyydellään Jumala vetää puoleensa. Itselläni oli tilanne että elämä oli mennyt totaaliseen umpikujaan ja huusin Jumalalta apua, Hän vastasi näyttämällä etteivät ongelmani johtuneet toisista joita syytin ja joille olin katkera, VAAN siitä etten MINÄ ollut elänyt Hänen tahdossaan enkä ollut kuullut Jeesusta. Tämä tahtui tiettyjen syntien kautta eli kuinka olin kohdellut lähimmäistäni. Voisi kuvitella että tämä “syyttäminen” olisi saanut aikaan akressioin eli puolustautumisen mutta ei, jokin itsessäni myönsi valkeuteen tulleet synnit ja samalla heräsi toivo että on mahdollista vielä nousta ja jatkaa elämää ja saada avun Jumalalta, ymmärrys että vain Jumalan tahdon tekemisen kautta voi saavuttaa rauhan toivon ja rakkauden.

      Meni tosin vuosia ennenkuin menin kasteelle koska elin täysin luterilaisessa ympäristössä eikä siellä kukaan opettanut muuta kuin lapsikastetta, vasta kun Pyhä Henki kirkasti Pietarin sanat helluntai saarnasta niin menin kasteelle, siis “jouduin” etsimään kastajan itse kun ei kukaan luterilainen sitä olisi tehnyt. Kaste avasi sili, siis sen valheen jossa luterilaisuudessa eletään ja kyllä sitä samaa elämää oli muissakin seurakunnissa joissa kävin, kuten helluntalsissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Seppälä sanoo:

      Lisäksi ei kristityillä ole riitelijän väittelijän ominainaisuudella olevaa enkeli Mikael Jeesusta.

      Juud. 1:9 Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: “Rangaiskoon sinua Herra!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Toteat Ari tästä keskustelusta, että ”ei kaste ole itsessään ja yksinään ratkaiseva, eihän esimerkiksi opetuslasten kastetta edes mainita”.

      Ari. Olen osin samaa mieltä, kaste ei itsessään ratkaise ikuista elämää. Jeesus kuitenkin liittää kasteen seuraamiseensa: ”kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Ei kaste mikään pikkujuttu ole kristitylle, ja on varsin tärkeä ymmärtää sen perusteet Raamatusta.

      Jeesuksen oma kaste mainitaan kaikissa evankeliumeissa, ja vieläpä varsin yksityiskohdittain. Tuskin hänen seuraajiensa kannalta sattumaa tai mikään kultainen vasikka.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pasi Toivonen sanoo:

    Kaste ei ole mikään kultainen vasikka, vaan yksi kirkon tärkeimmistä sakramenteista. Kirkko on alusta saakka kastanut myös lapsia kirkkoisien todistuksen mukaan. Kasten on syntien anteeksiantamisen sakramentti eli armonväline. Kiitos siitä! Olen kastettu, olen pelastettu, kun olen uskossa Jumalaan ja Jeesukseen myös. Siinä se.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Pasi Toivonen kysyn vaan että etukäteenkö niitä syntejä annetaan anteeksi, siis armahdetaan, eihän vauva ole kaiketi mitään syntejä tehnyt?

      Ajatteleppa nyt tätä kasteenarmoa lähimmäisen kannalta joka kärsii niistä synneistä, jopa kuolee, onko tosiaankin niin että armo on jatkuvasti ylenpalttinen, loppuuko se koskaan kun syntien määrä kasvaa ja kattaako kaikki synnit?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Jumalan lapsena eläminen on paljon muutakin kuin syntien saaminen anteeksi. Kasteessa liitytään Jumalan perheeseen ja perilliseksi. Sehän oli Jeesuksenkin kasteen viesti. ”Taivaasta kuului ääni: ’Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mieltynyt.’”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Roos sanoo:

    Miten meidän kuuluisi ylipäätään suhtautua kaikkiin oppiasioihin? Meidän tulisi olla yhtä ja silti olemme hajaantuneet useiksi kirkkokunniksi, jotka kaikki ovat kehittäneet omat, enemmän tai vähemmän toisistaan poikkeavat oppinsa. Niistä sitten on kiistelty ja kiistellään jatkuvasti. Täytyy tunnustaa, että minä en ainakaan tiedä, mikä on se “oikea” oppi missäkin asiassa ja onko sillä mitään väliä lopulta. Aika rasittavia kaikenlaiset oppikiistat, joita on ollut kristikunnan alusta saakka. Jeesus ei käsittääkseni kovin tarkkaan eikä ainakaan mitä ilmeisimmin kovin selkeästi määritellyt mitään oppeja, joten miksi me niistä väittelemme? Ovatko moninaiset oppimme Kristusta tärkeämpiä?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Kari Roos olet oikeilla jäljillä. Mitä ajattelet kun Lutherin aikaan kansaa vietiin kuin pässiä narusta eli hallitsijat saivat päättää miten kansan tulee uskoa, Lutherin ajatus kenen maa sen uskonto, siis pakko uskoa samaan “oppiin”. Suomessakin vielä sata vuotta sitten.

      Mitä ajattelisit jos nyt joku alkaisi päättämään miten sinun tulee uskoa, olisiko se mielestäsi “kristillistä”?

      Siis tällaisen uskon (opin) seuraajia te luterilaiset olette.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      Kyllä tuo toisten puolesta päättäminen on tainnut ja taitaa edelleen olla ihan kaikkien kirkkokuntien ja muidenkin instanssien “ongelma”. Ohjeita ja sääntöjä tulee ylhäältä päin, enkä nyt tarkoita Jumalaa enkä Raamattua. Sanoisin, että luterilaisessa kirkossa ehkä kuitenkin vähemmän kuin missään muualla, onneksi.

      Alunperin apostolit määrittelivät oppeja, sitten paavit ja sitten kirkkojen erkaantuessa toisistaan ja uusien kirkkojen ja seurakuntien syntyessä oppien määrittelyt siirtyivät aina uusiin käsiin. Harhaoppeja ollaan aina myös määritelty. Tämän tähden olemme melkoisessa oppien suossa nykyään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Kari. Aika hyvin analysoit tuota oppien kirjavuutta nykyään, minkä tämäkin kastekeskustelu on paljastanut. Terminologiasta lähtien erilaisia näkemyksiä kasteeseen liittyen on esitetty. Joidenkin mielestä kenties rikkautta toisten mielestä hajaannusta.

      Toteat, että ”Alunperin apostolit määrittelivät oppeja, sitten paavit ja sitten kirkkojen erkaantuessa toisistaan ja uusien kirkkojen ja seurakuntien syntyessä oppien määrittelyt siirtyivät aina uusiin käsiin.”

      Apostolien aikana kristillisten seurakuntien saama keskitetty opetus aikaansai sen, ettei kasteesta tällä tavoin kiistelty. Kaikki viittaa siihen, että eripura puhkesi (ennustetusti) apostolien kuoleman jälkeen.

      Jeesus käski kastamaan uusia opetuslapsia ja antoi kasteesta mallin seuraajilleen. Hän rukoili Isäänsä maanpäällisen palveluksensa loppuvaiheessa: ”Minä en enää ole maailmassa, mutta he jäävät maailmaan, kun tulen luoksesi. Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.”(Joh17:11)

      Kaikuiko tuo Vapahtajamme rukous kuuroille korville, kun hän vielä Raamatun sivuilla jopa kysyy: ”Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä?”(Lu18:8) Oikeaa uskoa ja kasteopetusta hän kyllä löytää, mutta monenkirjavaa on kyllä myös tarjolla.

      .

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Rauli Toivonen evankeliumin pointti on rakkaus, siis lapsikasteen kaltainen “harjoitus” on jo tehty eli juutalaisten ympärileikkaus, ei ihminen omassa voimassaan voi elää Jumalan tahdossa, tästä on juutalainen kansa esimerkkinä.

      Siis Jumala armahtaa syntisen kuntämä Hänen kutsuessaan kääntyy parannukseen, sen jälkeen tulee mennä kasteelle, en vähättele sen merkitystä, tämän jälkeen saa Pyhän hengen ja samalla Jumalan rakkaus vuodatetaan uskovaan.

      Siis kun todella uudestisyntyy Jumalan hengestä niin on Jumalan rakkaus, enää ei tarvii lai ohjata vaan on sydämen halu elää rakkaudesta käsin, rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä.

      Siis jos seurakunnassasi on jotain pakkoa tai karttamista niin se ei ole Jumalasta, rakkaus ei pahaa lähimmäiselle eikä pakota eikä pekää eikä karta lähimmäisiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Luterilaisuus ei ole uskoa johonkin oppiin. Se, kuten muukin kristinusko, on uskoa Kristukseen. ’Kenen maa, sen uskonto’ -sääntö ei viittaa uskoon vaan uskontoon, siis ulkonaiseen kirkkokuntaan, jollainen luterilaisuudesta muodostui vastoin Lutherin tarkoitusta. Meille, nykyaikaisessa tasavallassa eläville, satojen vuosien takainen ruhtinasvalta on kauhistus. Silloin ei tunnettu juuri muuta vaihtoehtoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Rauli,

    Vaikka et vielä ole ehtinyt kommentoimaan, vastaamaan kommenttiini ja kysmykseen, koskien “toisenlaista jeesusta”, niin katson aiheelliseksi, että huomioitset tämän Jeesuksen, Jumalan ainoan pojan olemuksen, koska siitä riippuu kaikki.

    Sinulle siitä ei näy riippuvan mikään, koska johdattelet keskustelua sinun kannalta ‘autuuttavimmille keskustelumaille, mutta vain sinun tarkoitusperien kannalta.

    Toistona: “Ilman minua te ette voi mitään tehdä”. Vartiotonin sääntöjen mukaan voidaan vain tehdä ilman Jeesusta.

    Ei tarvi sinun tietenkään tähän kohdistaa, vastata, mikä sinänsä on riittävä vastaus.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Tutkin tämän blogin otsikon alla, kuinka pyhä lehmä kaste on ollut KR-käännösten tekijöille ja huomasin jotakin mielenkiintoista, joka kenties kannattaa vielä nostaa esille.

    Alkukielen teksti Jeesuksen kastekäskyssä ”kastakaa heitä” sisältää verbin ”baptizō”. Strongin sanakirja kuvailee sitä näin:

    1) to dip repeatedly, to immerse, to submerge (of vessels sunk) 2) to cleanse by dipping or submerging, to wash, to make clean with water, to wash one’s self, bathe 3) to overwhelm

    Kaikissa voidaan nähdä ajatus upottamisesta johonkin, ja sana ”dippaus” on tullut käyttöön myös meidän arkisessa ruokailuun liittyvässä kielenkäytössämme. Kyseessä on upotus eikä valelu.

    Verbi ”baptizō” esiintyy Raamatussa 80 kertaa 65 raamatunjakeessa.(tietoKJ-käännöksestä) Merkitys Raamatun kertomaan liittyy esimerkiksi sellaisiin ilmaisuihin kuten ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä” ja ”hän oli Ainonissa, Salimin lähellä, missä oli runsaasti vettä, ja ihmisiä tuli sinne kastettaviksi.”(Mat3:16;Joh3:23)

    KR-käännökset ilmaisevat verbin ”baptizō” muodossa ”peseytyä” seuraavassa: ”Fariseus hämmästyi huomatessaan, että hän ei ennen ateriaa peseytynyt.”(Lu11:38) Tuo mahtuu hyvin kansainväliseen kääntämiseen englanninkielisessä maailmassa.

    Kummastuin, kun sitten huomasin KR-kääntämisen Markuksen 7. luvussa. Näin se ”baptizō” nyt ilmaistaan: ”He eivät myöskään syö mitään torilta tuotua ennen kuin ovat vihmoneet sen.”(KR92) Aiemmassa käännöksessä vihmottuna olivat torilta tuotujen ruokien syöjät: ”he eivät syö, ennenkuin ovat itseään vedellä vihmoneet”.(Mark7:4) Vaikka joissakin vanhoissa käsikirjoituksissa onkin hiukan eroa, englantilaiset käännökset näyttävät aina käyttävän ilmaisuja, jotka ovat ihan muuta kuin ”vihmominen”. Ruotsalaisetkin käännökset puhuvat pesemisestä.

    Osaisiko joku selittää, miksi tuollainen suomalaiskäytäntö? Ei kai ole kyse siitä, että myös raamatulliselle vesikasteelle yritetään vihmoa jotakin muunlaista käytäntöä kuin mitä Kirja itse opettaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Rauli Toivonen voisitko selventää millaiseen kasteeseen sinä uskot? Voiko vauvoja kastaa, entäpä onko iällä muuten väliä, onko ikä rajaa ja jos on niin mistä sen löytää?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Kysyt Ari henkilökohtaista näkemystäni kasteesta. Helpoin tapa olisi vastata että siihen Raamatussa opetettuun, mutta se olisi sinun otsikkoon oleellisesti liittyvästä kysymyksestäsi pois kiemurtelemista.

      Löydän Raamatusta vain ja ainoastaan seuraavanlaisen järjestyksen: Jumalan sanan tutkiminen, siitä uskon saaminen ja sitten Jeesuksen esimerkin mukaisesti upottamalla kastaminen. Vetoaminen perhekuntien kastamiseen tai ”sallikaa lasten tulla”- tyyppinen argumentaatio eivät mielestäni oikeuta siihen kasteeseen, jonka itsekin vauvana sain. Jokainen lukekoon Raamattua ja tehköön omat johtopäätöksensä kuitenkin ajattelen.

      Raamattu kertoo, että Jeesus oli noin kolmekymmentä mennessään kasteelle. Ensimmäisestä kristillisestä kastetapahtumasta helluntaina kerrotaan Pietarin pyyntö Jerusalemiin kerääntyneille juutalaisille: ”Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.” Sylilapsi ei voinut ”kääntyä” eikä ottaa kastetta ”itse kukin”, mutta ei vaikuta siltä, että 5-vuotiaskaan sellaiseen kykenisi. Tarkkaa ikärajaa ei kukaan Raamatulla voine perustella, jo yksilölliset erot ovat niin suuret.

      Pietarin pian toteutuneet sanat ”Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen” viittaa Jeesuksen aiemmin antaman lupauksen toteutumiseen. Hänhän sanoi lähes viime sanoinaan: ”Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä. Siihen ei ole enää montakaan päivää.”(Apt1:5) Tuon usein henkikasteeksi nimitettävän kastemuodon lisäksi Raamattu puhuu vielä kasteesta kuolemaan(Ro6:4), mutta nyt taidetaan olla jo aika etäällä siitä ”kultaisesta vasikasta”, jolla nimellä blogisti vesikastetta nimitti.

      Tuosta henkikasteesta olen sitä mieltä, että se on sama asia, jota Jeesus nimitti ”uudelleen syntymiseksi” ja josta Paavali kertoo olevan seurauksena ”Jumalan lapsi”. Kielilläpuhuminen liittyi henkikasteeseen helluntaina, mutta ei kytkeydy suinkaan vakioilmiönä uudestisyntymiseen Raamatun kertomuksissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Rauli Toivonen antaako Raamattu ikärajaa, mielestäni antaa, siis kun israelilaiset kastettiin meren halki kävellen, niin eikö siinä ollut kaikki, niin vauvasta vaariin, no kun Jumala kansan epäuskon tähden julisti ettei tämä sukupolvi pääse luvattuun maahan (muutamaa lukuunottamatta) niin keitä siihen laskettiin, yli kaksikymmen vuotiaat eli ne jotka olivat “kasteen” aikaan alle niin tämä kaste ei sitonut heitä, siis nuoremmat eivät olleet “vastuussa” teoistaan vaan seurasivat vanhempiaan.

      26 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: 27 “Kuinka kauan tämä häijy joukko napisee minua vastaan? Minä olen kuullut, kuinka israelilaiset napisevat minua vastaan. 28 Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, aivan niinkuin te olette minulle puhuneet, niin minä teille teen. 29 Tähän erämaahan kaatuvat teidän ruumiinne, teidän kaikkien, jotka olette katselmuksessa olleet, niin monta kuin teitä on kaksikymmenvuotisia ja sitä vanhempia, jotka olette napisseet minua vastaan. 30 Totisesti, te ette pääse siihen maahan, jonka minä olen kättä kohottaen luvannut antaa teille asumasijaksi, ei kukaan teistä, paitsi Kaaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika. 31 Mutta teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi, heidät minä vien sinne, ja he saavat tulla tuntemaan sen maan, jota te halveksitte. 32 Mutta teidän ruumiinne kaatuvat tähän erämaahan,(4.Moos.14)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Ari. Kyllähän Raamattu kertoo joskus hyvinkin seikkaperäisesti tapahtumista, joissa vesi ja eri ikäisiä on kuvassa mukana. En nyt ainakaan yhtäkkiä ymmärrä, miten Punaisenmeren ylitys tai erämaavaellus liittyvät kasteeseen.

      Näen kristillisen kasteen kovin muuna kuin pelkkänä kastumisena.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      1 Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi 2 ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä 3 ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa 4 ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus. 5 Mutta useimpiin heistä Jumala ei mielistynyt, koskapa he hukkuivat erämaassa.(1.Kor.10)

      Siis kyllä Jumala näyttää Raamatussa erilaisia asioita kuinka ne tapahtuvat ja ne on opiksi myös meille.

      Siis tuossa “kasteessa Moosekseen” kansa pääsi orjuudesta vapaaksi mutta kuinkas kävikään?

      Seurasivatko he Moosesta?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Aivan oikein, Raamatussa on kaikki meille opiksi.

      Tuo siteeraamasi 1. Ko10. luku on opiksi erityisesti siinä kirjoitetun kukaan: ”Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja.”(jae11)

      Esitit myös hyvän kommentin: ”Seurasivatko he Moosesta?” Me voimme vastaavasti kysyä: ”Seuraammeko Jeesusta? Myös sen opetuksen ja mallin mukaisesti, jonka hän antoi käydessään Jordanin aaltojen alla.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Roos sanoo:

    Ymmärtäisin niin, että ei ole olennaista, miten joku asia tehdään. Asia sinänsä on tärkeä, mutta ei tapa eikä järjestys eikä mikään muukaan “perinnäissääntö”. Ajattelemmeko mekin helposti näissä oppiasioissa samoin kuin fariseukset?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Kari Roos siis hetkinen, eikö kuitenkin Jumala säädä kuinka tehdään, siis kun ihminen alkaa “säveltämään” omiaan niin ei silloin Jumala ole mukana, ei Hän lähde tanssimaan ihmisen sävellyksien mukaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      Ari, juuri näin, ymmärsit oikein.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Kari Roos siis kun ihminen “säveltää” oman kasteen (alkaa kastamaan vauvoja) niin onko silloin Jumala siinä mukana, ei ole.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Kun kaste suoritetaan Jumalan nimissä, Jumala on siinä mukana sillä “missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Noinhan se Jeesus sanoi, että ”missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään”. Mutta tuo ”nimessä” ei hänen mukaansa takaa, että tekemiset miellyttävät Jumalan poikaa.

      Ilmeisesti Jeesus puhuu jopa suuremmasta joukosta kuin kaksi tai kolme, kun hän varoittaa: ”Monet sanovat minulle sinä päivänä: ‘Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me…” Jopa voimatekoja kuului ansioluetteloon. Tyly vastaus Jeesukselta tulee näin: ”En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!”(Mat7:22,23)

      Vääryyttä(laittomuuttaKR38) lienee myös sellainen kaste, jota Jeesus ei hyväksy. Siksi tällaisessa kristillisyyden kannalta perustavaa laatua olevassa asiassa kannattaa olla tarkka. Muuten kävelee se kultainen vasikka vastaan, vaikka kuinka suurella joukkueella oltaisiin liikkeellä..

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Vääryyttä lienee myös sellainen kaste, jota Jeesus ei hyväksy.” Eipä noita kasteelle asetettuja kriteerejä taida kovin paljon olla: “Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Martti Pentti kovinpa olet lukenut “tarkasti” Raamattusi, siis kaste käsky oli annettu opetuslapsille, siis miksi ei kuitenkaan lapsia kastettu?

      Entäpä miten näet sen käskyn toisen osan, opetatko lapsiasi pitämään kaikki mitä Jeesus on käskenyt pitää, entä oppivatko, vieläpä oletko itse oppinut ja pitänyt?

      Kuinka sokea voi seurata Jeesusta, ei mitenkään, vaan vääntää Jeesuksen Sanat oman mielen mukaisiksi. Kastaa muttei opeta eikä pidä itsekkään ja luulee olevansa oikeassa uskossaja seuraavansa Jeesusta ja kuoppaan putoaa ja vieläpä vie lapsensakkin mukanaan monttuun.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Miksi ei kuitenkaan lapsia kastettu?” Mistä noin päättelet? En löydä Raamatusta mitään ikärajojen asettamista kastettaville. “Opetatko lapsiasi pitämään kaikki mitä Jeesus on käskenyt pitää?” Tämä onkin haaste kirkolle. MItä muuten on tuo ‘kaikki’? Eikö se oikeastaan ole aika lyhyesti kerrottu: “Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne”? Onhan tuonkin pitämisessä tekemistä kerrakseen!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Martti: ”Eipä noita kasteelle asetettuja kriteerejä taida kovin paljon olla: ’Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.’”

      Totta. Kastekäsky on sinänsä varsin yksinkertainen. Mutta on siinäkin oma kiehtova sisältönsä: mitä tarkoittaa tuo ilmaus …nimeen? (No, ei siitä sen enempää tämän otsikon alla.)

      Raamatussa näyttää olevan sellainen opetuksellinen strategia, että ohjeet on siroteltu useille sivuille. Kastetoimituksesta on opetustuokioita ja demonstraatioita, niistä kaikista voi oppia kasteeseen liittyviä yksityiskohtia. Raamattuun kirjoitetun pohjalta on tässäkin keskustelussa erilaisia kastenäkemyksiä esitetty, toki Raamatun ulkopuoleltakin tukea etsien.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Kastetoimituksesta on opetustuokioita ja demonstraatioita, niistä kaikista voi oppia kasteeseen liittyviä yksityiskohtia.” Miten näitä ‘demonstraatioita’ on luettava? Onko niistä koottava yksityiskohtainen säännöstö, jonka mukaan määritellään kasteen oikea toteuttamistapa? Vai onko todettava, että kaste voidaan suorittaa tilanteesta riippuen monella tavalla ja sen muoto ei ole olennainen seikka, kunhan Jumala on siinä läsnä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Tuo ehto ”kunhan Jumala on siinä läsnä” on voimakkaasti riippuvainen siitä, että kaste tapahtuu Hänen tahtoaan noudattaen. Ja siitä tahdosta Raamatussa on sitten ennemmin periaatteita kuin sääntöjä. Ja juurikin erilaisissa tilanteissa.

      Lienemme samaa mieltä kuitenkin siitä, ettei Luojamme ihan kaikista kastamisista varmaankaan pidä, vaikka kuinka ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” edettäisiin?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Rauli se löytää mielenkiintoisia asioita. Kaste, on Jeesuksen asettama ja siitä on Uuudessa liitossa kysymys ja se kuulu uskoville. Niille, jotka ova Jumalan Pojan uskossa, ei enkeli-mikael-jeesuksen.

    Tämä voi vaikuttaa kiusanteolta, mutta vältät kristinuskon ydintä, Jeesusta, joka kuoli edestämme, syntiemme sovitukseksi ja uskovat tulevat olemaan Hänen kanssaan taivaassa sinä samana päivänä kuin ryövärikin.

    Tämä ryöväri-juttu on Vartiotornin omintaomaa, sen omalla tavalla. Siihen et kuitenkaan Rauli voi astua keskustelemaan, koska Hän Jeesus, Jumalan yksi olemus, kuoli ihmisenä ja on noussut kuolleista ja sitten noussut taivaaseen Jeesuksena, ihmisyydestä poistuneena.

    Keskustelen tästäkin kanssasi, jos laitat e-mailosoitteesi minulle,: begra1@hotmail.com.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      ”Rauli se löytää mielenkiintoisia asioita.”

      Niin löytää, olen itsekin samaa mieltä. Tällä kertaa tuon sinun meiliosoitteesi, johon jo bittipaketin lähetin.

      Voimme kaikessa rauhassa keskustella vaikka noista ryöväreistä sekä ylienkelin roolista Raamatussa. Jälkimmäisestä kyllä aikanaan kirjoitin blogin, ja ainakin tuota katuvan ryövärin kohtaloa olen usein pohdiskellut. Lisäkeskustelu on paikallaan, mutta ei pilata tätä otsikon kultaista vasikkaa verbaalisilla harhaluodeilla.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    1 Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi 2 ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä 3 ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa 4 ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus. 5 Mutta useimpiin heistä Jumala ei mielistynyt, koskapa he hukkuivat erämaassa.(1.Kor.10)

    Siis kyllä Jumala näyttää Raamatussa erilaisia asioita kuinka ne tapahtuvat ja ne on opiksi myös meille.

    Siis tuossa “kasteessa Moosekseen” kansa pääsi orjuudesta vapaaksi mutta kuinkas kävikään?

    Seurasivatko he Moosesta?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Harri Ahdesmäki toteat:””Kristittyjen vanhempien lapset tulee kastaa, mutta sitä ei pidä rinnastaa uudestisyntymiseen. Kirkon vastuulla on evankeliumin julistaminen myös kastetuille lapsille ymmärtävässä iässä, jotta he Pyhän Hengen vaikutuksesta voisivat uudestisyntyä. Sen sijaan väitetään, että kaikki on jo muka tehty valmiiksi kasteessa eikä mitään enempää tarvita. Se on tämän elämän petoksista suurin.””

    Siis jos vauva ei uudestisynny kasteessa niin miksi pitää kastaa, mitä hyötyä siitä on?

    Kuinka sitten sovitat JEESUKSEN Sanat uskoontulosta tuohon että olisi jo vauvana kastettu, siis Sanoohan Jeesus monessa kohden ettei mitään vanhaa voi ottaa mukaan kun lähtee Häntä seuraamaan, ei voi hakea kastetodistusta eikä muutakaan jäsenkirjaa.

    Jos yrität laittaa uutta viiniä vanhaan leiliin niin pakahtuu ja valuu pois.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Väitetään, että kaikki on jo muka tehty valmiiksi kasteessa eikä mitään enempää tarvita.” Onko uudestisyntynyt jollakin tavalla saman tien ‘valmis’? Eihän luonnollinenkaan vastasyntynyt ole.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Martti Pentti enpä tiedä kuinka paljon lasten kasvusta tiedät, mutta eikö lapsi opi vanhemmiltaan alussa kaiken, siis kun uudestisyntyy niin oppii Isältään, siis Jumalalta eikä ota mitään valheita vastaan koska Pyhä Henki kirkastaa Jeesuksen Sanat.

      Uudestisyntynyt erottaa valheen Totuudesta. Eipä lasta voisi opettaa uskomaan joulupukkiin jos hänellä olisi Pyhä Henki, sanon ma.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Uudestisyntynyt erottaa valheen Totuudesta.” Voi, kunpa aina erottaisikin!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Martti Pentti kyllä vaan erottaa ja selkeästi, tunteehan hän Totuuden.

      Voinet kyllä saivarrella että kun valehdellaan jostain muusta kuin Evankeliumista, niin sitä valheen erottamista en tarkoita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      On taas kiinnitettävä huomio isoihin alkukirjaimiin, Ari Pasanen. Isolla kirjoitettu Totuus viittaa Jeesukseen, joka sanoo olevansa tie, totuus ja elämä. Jeesus tuntee toki omansa ja Hänen omansa tuntevat hänet, kuulevat hänen äänensä: “Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut.” Tarkoittaako se kuitenkaan sitä, että he olisivat aina ja joka tilanteessa selvillä siitä, mikä on totta ja oikein? Tarkoittaako se sitä, että he toimisivat aina Jumalan tahdon mukaan, vaikka sen tietäisivätkin? Tekeekö uudestisyntyminen ihmisestä enkelin?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Martti Pentti juuri Jeesusta tarkoitin Totuuden tuntemisella.

      Ketkä sitten todella “kuulevat” Jeesuksen äänen, voiko silloin olla erimieltä sen kanssa mitä Jeesus Sanoo, ei voi.

      Sanoppa mitä tarkoittaa “katsoa Jeesus ylen” eli ei ota Jeesuksen Sanoja vastaan, eikö juuri sitä ettei tee niiden mukaan.

      Joh. 12:48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Voiko silloin olla eri mieltä sen kanssa mitä Jeesus sanoo? Ei voi.” Voipa hyvinkin. Ei kristitty ole mikään Jumalan nukke, jota ohjataan naruilla jostakin taivaasta. Olemme koko ajan vastuussa ajatuksistamme, sanoistamme, teoistamme ja tekemättä jättämisistämme. Näin on juuri sen vuoksi, että voimme aina tehdä myös vääriä valintoja. Niinpä parannuksenteko onkin jatkuvaa. Kerran tehty parannus ei riitä elämän loppuun asti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Harri Ahdesmäki

    Eläkkeellä oleva kirkonpalvelija ja entinen kapiainen, yliluutnantti evp