Kenties nöyrä suhteessa Jumalaan

Maailmankaikkeuden antamat käytösohjeet?

Kirjassaan ”21 oppituntia maailman tilasta” Yuval Noah Harari kirjoittaa: ”Kaikista nöyryyden muodoista kenties tärkein on olla nöyrä suhteessa Jumalaan.” Uskossa Jumalaan on Hararin mukaan kysymys maailmankaikkeuden mittakaavasta. Maailmankaikkeuden Jumalan vastapainona ovat sitten uskovien näkemykset, joiden mukaan Jumalalla on yksityiskohtaista sanottavaa ruoasta, muodista, seksistä ja politiikasta. (s. 211). Kommentti antaa hyvän virikkeen pohtia Raamatun mittakaavaa.

  • Raamatun tulkinnassa riittää nyrkkeiltävää -

Raamatun tulkinnan vaikeudet tiivistyvät yksinkertaiseen kysymykseen: Jos Raamatussa lukee näin niin miksei se sitten ole näin? Jos tämä vielä kaiken lisäksi on Pyhä kirja?

Jatkan maailmankaikkeuden ja käytösohjeiden mittakaavasta mutta kerron ensin vertauskuvan siitä, missä arvelen meidän juoksevan kirkkomme taipaleella juuri nyt. Me näytämme luulevan, että juoksemme kartalla. Tosiasiassa kukaan ei voi juosta kartalla. Voimme juosta vain maastossa. Moni tuntuu myös ajattelevan, että kirkolla on tai pitäisi olla tai ainakin meidän liikkeellämme on selkeä kompassisuunta. Kukaan ei kuitenkaan kulje suoraan kompassin osoittamassa suunnassa. Maastossa on kiviä, puita, jyrkänteitä, järviä ja soita, joista ei pääse läpi. Suoraa suuntaa ei maastossa ole kulkijalle olemassakaan.

Monet kuitenkin näyttävät ajattelevan, että juuri he kulkevat suorassa suunnassa tai peräti kipaisevat karttaa pitkin maaliin. Suunnistus on tietenkin vain vertauskuva omista kuplistamme, joiden sisällä niin minä kuin muutkin elämme. ”Kaikista nöyryyden muodoista kenties tärkein on olla nöyrä suhteessa Jumalaan.”

Onko meillä uskon ilmaa hengitettäväksi Raamatusta? Vapaana ja ilolla?

Vastaus kysymykseen Raamatusta sanatarkkana käsikirjana on tärkeä. Ihmisen ohjaaminen on toisenlaista kuin vaikkapa pesukoneen tai moottorisahan käsikirjan ohjeiden noudattaminen. Toki ihmisessä on käsikirjamaisia piirteitä luonnontieteellisillä alueilla. Minäkin mittaan säännöllisesti fysiikkani arvoja ja saan ohjeita.  Raamatussa sen sijaan on ihmisen ohjaamiseksi runsaasti kertomuksia, historiaa, lauluja, sananlaskuja, ennustuksia, kirjeitä ja evankeliumien kertomukset Jeesuksen merkityksestä ja tehtävästä.

Ihmiset eivät nyt janoa yksityiskohtaisia sääntöjä vaan rohkeutta kohdata maailmanlaajuisten kriisien luoma lopunajan ahdistus. Koska maailma on monimutkainen kelpaavat laastariksi toki hyvin yksinkertaiset käytösohjeet. Kirkkomme järjestötkin näyttävät sokeasti luottavan tämän tarpeen kantovoimaan. Nyt on kuitenkin kysymys siitä, onko meillä vielä ilmaa, josta hengittää sisään ikuisuuden lempeä kosketus. Raamatun ihmiset ovat eläneet omaa aikaansa ja siinä maastossa kohdanneet Jumalan läsnäolon. Eivät nuo yksityiskohdat kuitenkaan tee Raamatusta varteenotettavaa Pyhää kirjaa nyt toistettavina sanatarkkoina ohjeina missään asiassa.

Hätkähdin sen verran Hararin huomiota, että kirjoitan tähän vielä kokemukseni Raamatun lukemisesta. Pidän Pyhää kirjaa tietokoneen näppäinten lähellä. Epämääräisesti ajattelen, että Raamatun päällä ei saa olla muita kirjoja tai vihkoja. Raamattu on jotain toisenlaista kuin muut kirjat, se on selittämättömällä tavalla minulle totta, vaikka suurin osa siitä asiallisesti ja sanatarkasti ottaen on käsittämätöntä, ristiriitaista, selvästi historian havinaa. Silti Raamattu on kirja, jossa ja jonka kautta välittyy henki, inspiraatio.

- Urheiluväen kirkkopyhässä Kiteen kirkossa aiheena ovat Raamattu, urheilu ja ajan ilmiöt

Kun luen Raamattua, koen hengittäväni ikuisuuden ilmaa. Uskoni on lähempänä hengittämistä kuin järkeilemistä. Hengittäminen on henkilökohtaista ja kirkon päätöksenteko on kirkon päätöksentekoa ja muut heilumiset ovat muita heilumisia.

Kehotus olla nöyrä suhteessa Jumalaan tulee kirkon ulkopuolelta. Se on kuitenkin varteenotettava huomio.  Jumala tuskin on niin pieni kuin meidän kirkollisista toimistamme voisi ymmärtää.

Aiheesta lisää Podcastina SoundCloudin sivuilla.  https://soundcloud.com/user-941307355

Omilla sivuillani www.mattiperala.fi  kohdassa Podcast on myös toimiva linkki.

 

 

 

9 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Lainaus Matti Perälältä,”Silti Raamattu on kirja, jossa ja jonka kautta välittyy henki, inspiraatio.”

    Kyllä, ja tämän vuoksi ja takia olisi hyvä huomata ja ymmärtää Ihmisen ja Jumalan vuorovaikutteista puhelua elämämme kysymyksissä kuin niiden ratkaisemisessa.

    Edellisessä on kyse entusiasmi käsitteen huomaamisesta sydämen Jumala asiana vuorovaikutteiseen elämään Herramme kanssa.

    Edelliseen liittyy sitten enTheos ymmärrys mikä on sama kuin edellisessä kappaleessa mainittu.

    Miten kirkko voisi edellisessä olla mukana on sitten kommentoijille mahdollisuus osallistua.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Kysyisin kirjoittajalta eli teologian tohtorilta miksi Jeesuksen aikana fariseukset ja kirjanoppineet eivät ymmärtäneet Jeesuksen Sanoja?

    Entä mistä tämän päivän “kirjanoppineet” (mm teologian tohtorit) ovat saaneet kyvyn ymmärtää evankeliumia, siis mistä ja miten?

    Kysymys pohjaa Jeesuksen Sanoihin:

    Matt. 11:25 Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: “Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Blogisti en ole mutta mahdollista kommenttia odotellessa ehdotan jotakin.

    Usko on Ihmisen sydämessä joka sen ottaa myös vastaan. Näin kirkon käytännöt ovat toissijaisia uskon saamisessa kuin sen omistamisessa.

    Kirkon rivijäsenyyshän tarkoittaisi säännöllistä osallistumista Jumalanpalveluksiin uskon vahvistamista tai herätystä katsoen mutta asiastahan ei viitsitä muistuttaa.

    Tohtorointi pakottaa muodon opiskelemisen hallitsemiseen kirjoitustyössä ja harkintaan tulosten arvioinnissa. Syntyykö asian kautta millaista uskon kokemista, tai vastaanottamista, en nyt arvioi.

    Lapset ovat avoimia vuorovaikutukselle, intuitiolle, ja luontaisten vaistojensa katsomiseen rakkautta kohti.

    Ketkä ovatkaan lapsen ensimmäiset rakkauden kohteet, vanhemmat vai,..

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Lapsi on rakkauden kohde. Siihen kai tuo ‘lapsenmielisyyskin’ viittaa. “Siinä on rakkaus — ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kiitos kysymyksestä Ari Pasanen. Tämän blogin aihepiiriin voisi liittää Jobin kirjan näkemyksen: ”Kaikkivaltiasta me emme voi tavoittaa” 37:23-24) Jumala on enemmän kuin viisainkaan voi tietää. Jumalalla on siis ilmoitettavanaan enemmän kuin ”viisauden tietoa ja lain selitystä”. (Esko Haapa, Matteuksen evankeliumin selitys). Psalmit tunsivat myös tämän toisenlaisen viisauden: ”Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä.” Paavali kertoo, että ensimmäiset apostolit olivatkin aika kirjava joukko: ”Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista.” (1. Kor. 1:26). Usko on siinä, että ihminen odottaa kaikkea Jumalalta. Yhtenä raamatullisena taustana blogissa oli seuraavan sunnuntain evankeliumi eli Jeesuksen kertomus fariseuksesta ja publikaanista temppelissä. Selkeästi käy ilmi, ettei Jumalan eteen tulla ”takki auki”. Jeesuksen kertomus on suunnattu ylpeilyä ja tekopyhyyttä vastaan. Siinäkin suhteessa lapset ja lapsen mieli kelpaavat esimerkiksi. Ehkäpä sen ajan kirjanoppineet ja fariseukset eivät tunteneet tarvitsevansa Jeesuksen sanoja. Samoin ajattelen asioiden olevan nytkin. Jeesuksen sanat koskettavat heitä, jotka Jeesusta tarvitsevat. Raamatun lukemiseen ei ole oikeastaan muuta tohtorin ohjetta kuin rauha ja rukous. En enää tee numeroa Raamatun epäjohdonmukaisuuksista, vaikkapa sen suhteen, että tappamisen kielto on ehdoton mutta isäntää ei kuitenkaan rankaista orjansa surmaamisesta. Ne ovat sen ajan näkemyksiä ja niillä on ollut oma tarkoituksensa. (2.Moos.20:13; 21:21). Emme voi ottaa kirjaimellisesti Raamatun tekstiä. Jumalan sana ei tullut kirjaksi vaan ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Silti sanon ja uskon, että Raamattu on Pyhä kirja. Koen, että Raamattu puhuu jollakin toisenlaisella kuin kirjainten tasolla. Tätä kuvailen hengittämiseksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kyllä, Matti Perälä kirjoittaa hyvin.

      Myöskään ei voi olla kyse yhden ainoan punaisen langan löytämisestä saati huomaamisesta oikean uskon löytämisessä saati sen omistamisessa.

      Tarkistamatta, oliko Jaakobin kirjeessä hyvää ohjeistusta asialle minkä voisimme huomata ja ymmärtää oikeaksi asiaksi palvella Herraamme.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Lisäksi saa huomata Jeesuksen aikana sen ettei Psalmeja erotettu jakeilla.

      Näin Jeesuksen viimeiset sanat ristillä kuten kovastikin kirkoissamme lausutut Psalmien jakeet pitäisi ottaa kokonaan uuteen tarkasteluun koska lainaukset kadottavat alkuperäistä ajatusta missä useastikin huomataan polkua vaivan ja kärsimyksen asiasta toteutuneeseen uskomisen asiaan.

      Eikö tämäkin asia saisi kuulua tohtoriaaliseen pyrkimykseen niin virassa kuin opin ymmärtämisessä.

      Tämähän olisi yhdenlainen minimi kun Jeesuksen aikana lausumalla Psalmin alkusäkeet lausuja tahtoi viitata koko Psalmiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Halme sanoo:

      Raamattu puhuu sinulle varmasti hengittämällä, Matti. Olet fiksu mies. Mutta tiedät myös, miten julmaa kieltä se puhuu ja tekee tuhojaan miljoonille muille. Minulle vain Luoja voi olla ja se puhuu minussa ja minulle. Siitä ei tarvitse pelastua.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matti Perälä
    Matti Perälä

    Teologian tohtori, liikunnan, piirtämisen ja kitaransoiton harrastaja. Kirja Nuorten elämänkatsomus, Kirjapaja 1985. Ihmiskäsitys Pontus Wiknerin filosofis-teologisessa ajattelussa 1986 (väitösk.) Tulevaisuuden seurakunta, toimituskunnan pj 1993, E-kirja Muistoja Jumalasta, Mediapinta 2014. Twitter: @MattiPerl. Blogeja myös Uusi Suomi Puheenvuoro ja Vapaavuoro sekä Lily. Kannanottoja ja elämäntarinaa: www.mattiperala.fi. Sivuillani on linkki PODCASTEIHIN: Elämänfilosofiaa Matti Perälä Podcast. Kuuntelemaan pääset myös tällä osoitteella: https://soundcloud.com/user-94130735