Kenttäpiispan asemoinnista

Nykyinen Kenttäpiispa Pekka Särkiö virassaan on varmasti hyvä mies.

Nykyisin kirkkomme huolii hengellisen täytön edellisessä ulostulonsa mukaan armeijassa etiikan esilletuomisena.

Mihin asia liittyy on joltilainen kysymys, mutta Oikeutetun Sodan periaatetta ei kait ole hylätty minnekään.

Näin kysymys onko sotilaspappi skoutsi, sparraaja, omantuntojen lieventäjä, vaikko yksi ryhmän mukana oleva taistelija, saa merkityksen.

Avaustahan ei ole tehty mitä uudempi malli tarkoittaa.

Totta varmasti on sotilaspapin mahdollisuus olla vierellä useanlaisten asioitten koskettaessa varusmiestä kuin kantahenkilökuntaaankin kuuluvaa.

Kuitenkin kuoleman ja pappiuden yhdentäminen haasteissa vaikka sitten etiikan mukaan ei minulle oikein aukea.

7 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Kysymys samansukupuolisen konsensuksen vahvistamisesta kirkossamme on samanlainen kysymys kuin kirkon olemisesta puolustusasiamme yhtenä tekijänä armeijamme arvostuksissa yhdessä valtiovallan kanssa.

    Kumpaakaan asiaa ei tahdota katsoa prinsiipeistään lähtien vaan intohimot ja perinne halutaan tuoda esille jatkumona mitä ei saa loukata.

    Mitä tämmönen konformointi ajan mittaan tarkottaa on kysymys mihin vastausta ei haluta uudelleenarviointien takia joita voisi olla hyvin tullakseen ajan mittaan.

    Kun päämme kyllästyvät kaikesta informaattiosta ei uudellakaan tiedolla ole merkitystä.

    En muista kuka kirjoitti, viimeksi itse.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mikko Nieminen sanoo:

    Mielestäni tähän liittyy kaksi erillistä kysymystä:

    Onko oikeudenmukaista, että sotilaspastoriksi voidaan valita minkä hyvänsä uskonnollisen yhdyskunnan pappi mutta kenttäpiispaksi ainoastaan evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Mitä enemmän uskonnollinen kenttä Suomessa fragmentoituu, sitä kyseenalaisemmaksi mielestäni tämä monopoliasema kenttäpiispan virkaan käy. Tämä ei ole kuitenkaan kirkon päätös vaan puolustusvoimien ja eduskunnan ratkaistava asia.

    Ja sitten toinen kysymys on tämä, miksi puolustusvoimien virkamiehellä on automaattisesti rooli evankelis-luterilaisen kirkon hallinnossa vaikka evankelis-luterilainen kirkko ei ole hänen työnantajansa. Tämä puolestaan on kirkon päätös, miten se haluaa hallintonsa järjestää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Eikö tässä ole sama lainalaisuus kuin politiikassa. Suurimmasta puolueesta tulee pääministeri, miksi ei tässä kävisi?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Puolustusvoimat eivät muodostu uskonnollisista yhdyskunnista samaan tapaan kuin puolueet muodostavat eduskunnan.

      On hyvin poikkeuksellinen tilanne, että valtion virkamiehen kelpoisuusvaatimuksissa on tietyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys. Ainakaan itselleni ei tule mitään muuta virkaa mieleen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Papit novat todella realistisia henkisiä tukijoita sotatilanteen ollessa kysynyksessä. Henkisesti.

    Rauhan aikana he voivat olla kuten ” suutari pysyköön lestissään “. Siis olla mukana kirkon kuvioissa. Esim. Onko SAK “lla pappi organisaatiossaan ? Siis todella kirkko pysyköön omassa organisaatiossaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Pappi kuuluisi SAK.oon organisaatioon siinä kuin armeijan valmiutta ylläpitäviin voimiin.

      Kun työläisen elämisen edellytykset heikkenevät voimallisesti olisi pappi työväenliikkeessä hyvä voimavara.

      Papin puhe inhimillisesti katsottavista elämisen mahdollisuuksista samaan aikaan kun jaetaan isoja osinkoja olisi riveissä kuultavaa jos purtavaakin.

      Valitettavasti historia edellisestä on mahdollisuutena lyhyen lyhyt.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Pekka Väisänen.

      Kun nyt korona kuvion johdodta elämä rajoittuu niin ystävällisesti kerrot miten papit ovat voimavarana ?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Väisänen
    Pekka Väisänen

    Soossi ja joltisen pyöriät perunat. Olen nuoruudessa hiukan soittanut ja lukenut.