Kiitoslauluun mä suuni avaan


Kuin kaunis kukka ilon antaa
Mä tahdon kiitokseni kantaa
Jumalani ylistykseen
Ilolaulun viritykseen.

Sunnuntai 22.09.2019
15. sunnuntai helluntaista
Kiitollisuus
1. lukukappale: Jes. 38:16-20

Juudan kuninga Hiskia, hallitsi 715-696 eKr, oli sairastunut. Hän rukoili Jumalaa. Profeetta Jesaja toimitti erityisrukouksen hänen puolestaan. Hiskia parani. Kuningas lauloi kiitosrukouksen, joka on säilynyt meille Raamatun lehdillä.

Kiitollisuus Jumalan suurista teoista

Apostolien tekojen 13. luvussa kerrotaan Paavalin vierailusta Kyproksen käskynhaltijan Sergius Pauluksen luona. Kun Jumala teki ihmeen Paavalin kautta, niin käskynhaltija uskoi Jeesukseen.
Kyproksen kansankirkko laskee syntynsä tuosta vierailusta ja Sergius Pauluksen kääntymyksestä.

Armenia kääntyi kristityksi kokonaisena maana vuonna 301, kun kuningas Tiridates III oli sairastunut ja lähetyspiispa toimitti öljyllä voitelun sakramentin. Kuningas parantui ja määräsi maansa kristityksi. Niinpä Armenian kirkon perustajana pidetään Pyhää Gregorios Valontuojaa, kuoli 325. Kirkosta tuli valtionkirkko.

Pohjoismaiden kääntymykseen on paljon vaikuttanut Ansgarius, 8.9.801 - 3.2.865. Hänen vastuualueenan oli Euroopan pohjoisimille alueille suuntautuva lähetystyö. Tanskassa hän teki lähetystyötä 826–827.
Ruotsiin Ansgarius tuli Birkaan 829. Kuninkaan veli Björn sairastui kerran ja Ansgarius voiteli hänet öljyllä ja Björn parantui. Tämä avasi ovat evankeliumille. Seurakunta syntyi 831 ja siitä alkoi Ruotsin kääntyminen kristinuskoon.

Ansgariud tuli tunnetuksi ”Pohjolan apostolina”. Hänet nimitettiin 831 Hampurin piispaksi ja myöhemmin vielä Hampuri-Bremenin arkkipiispaksi. Hän kuoli 865.

Kiitollisuus koko elämän voimaksi

Ambomaan pitkäaikainen lähetystyöntekijä Martti Rautanen kirjoitti päiväkirjoja. Useasti hänellä oli vaikeaa. Milloin mikäkin ongelma vaivasi.
Kuvaavaa kuitenkin on huomata, miten noiden vaikeuksien kuvaamisen jälkeen kerta toisensa jälkeen seurasi kiitollisuus Jumalalle. Jumalan kiittäminen antoi hänelle voimaa koko elämään. Niinpä hän jaksoi vuosikymmeniä tehdä työtä, joka lopulta on tuonut suuria siunauksia kokonaiselle kansalle. Namibia on hyvin kehittynyt Afrikan maa. Kiitos Jumalalle kaikesta, mitä hän on tehnyt meille rakkaassa ystävyysmaassamme.

Lukukappaleessamme Hiskia kiitti Jumalaa syntien anteeksiantamisesta ja parantumisen ihmeestä. Hiskia myös tuo esille sen miten hän tahtoo kiittää Jumalaa koko elämänsä ajan. Tässä meilläkin on oppimisen aihetta. Paljon on Jumala meille antanut kiittäkäämme mekin häntä hänen suurista teoistaan.

”Herra, minun sydämeni elää sinulle,
anna rauha hengelleni,
vahvista minua, tee minut terveeksi!
---
Selkäsi taakse sinä heität
kaikki minun syntini.
---
Elävät, elävät sinua ylistävät,
niin kuin minä tänään ylistän!
---
Herra on minut pelastanut,
hänen ylistystään soi meidän soittomme
hänen pyhäkössään
kaikkina elämämme päivinä.”

13 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Kiitos, Matias, Jumala toimii ajasta aikaan. (Martti Rautanen on minulle kaukainen sukulainen, näin on äitini kertonut. Olen etsinyt kirjaa hänestä ja tiedän, että joku kirja on olemassa, kiitollisena otan vinkkejä vastaan)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Martti (Martin) Rautanen ayntyi 10.11.1845 Tikanpesällä, Inkerinmaalla ja kuoli 19.10.1926 Olukondassa, Namibiassa. Hän oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön pioneeri.

    Hän lähti 24.6.1868 neljän muun suomalaisen työtoverin kanssa lähetyssaarnaajaksi lounaiseen Afrikkaan Ambomaalle, joka on nykyisen Namibian pohjoista seutua.

    Suomeksi hänestä on lyhyt selostus osoitteessa

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Rautanen

    Rautasen käden jälki näkyy myös Olukonda National Monumentissa, joka sijaitsee Namibian pohjoisosassa, Makalani palmujen, Mahangu niittyjen ja Owambo maatilojen keskellä. Tässä esittelyä englanniksi.

    http://www.namibweb.com/olukonda.htm

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kiitos Matias, tutkin asiaa noilta pohjilta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jorma Rämö sanoo:

    “Elävät, elävät sinua ylistävät, niin kuin minä tänään ylistän!”

    Tuosta tulee mieleen, että vain elävät, Jumalasta syntyneet, joiden sisimmässä Pyhä Henki asuu, voivat todellisesti ylistää Jumalaa, jonka siis tuntevat. Eikä kiitoksen aiheet lopu. Hiskia oli tämän kokenut, käytyään kuoleman porteilla ja saatuaan taas palata elämään.

    Tämä on sikäli myös esikuvallista, koska voidakseen tulla Jumalan yhteyteen, täytyy vanhan ikäänkuin kuolla ja uuden syntyä.

    Raamatun mukaan Pyhä Henki ei voi asua ihmisen vanhassa luonnossa vaan niinkuin “uusi viini laitetaan uusiin leileihin” niin Jumalan täytyy luoda ihmisen sisin uudelleen, jotta Hän voisi siellä asua.

    Vanhan luonnon eli järjen varassa elävät ja vaeltavat ihmiset eivät ymmärrä Jumalan maailman suunnitelmista yhtään mitään. He ovat niitä, jotka vaipuvat hautaan ilman toivoa ja jotka eivät ole elämänsä aikana laittaneet toivoaan Jumalaan. He ovat suurin osa kastettuja, mutta joissa kasteen lupaukset eivät koskaan ole saaneet tulla esiin, eikä sisin ole muuttunut, niin että Jumalan Henki olisi voinut heissä asua ja vaikuttaa parannusta ja mielenmuutosta.

    He eivät ole koskaan antautuneet elämässään Jumalan varaan vaan ovat halunneet pitää elämänsä omissa käsissään. He voivat olla jopa opettajia, toiset taas ovat pilkkaajia ja halveksivat niitä, jotka tunnustautuvat Kristukseen. Yleensä he kuitenkin ovat vain välinpitämättömiä elämän tärkeimpien asioiden kohdalla, eikä heillä ole aikaa eikä mielenkiintoa sellaisiin. He ajattelevat, että on jokaisen oma asia mihin uskoo, ei kiinnosta sellaiset.

    He ovat kuitenkin hekin useimmat pienenä kastettuja, mutta kasteen armo ei merkitse heille mitään. He eivät tiedä olevansa uudestisyntyneitä ja että he ovat saaneet Pyhän Hengen kastehetkellä. He eivät tiedä koska siitä ei ole mitään merkkiä heissä niinkuin kuuluisi, mutta se johtuu siitä, että näitä ei yksinkertaisesti ole tapahtunut.

    Muutenhan he liittyisivät Jumalan ylistäjien joukkoon, mutta nyt tällaisenaan he ovat niitä, ilman toivoa hautaan vaipuvia ellei Jumala tartu heidän elämäänsä ja todellisesti uudestisynnytä ja anna Pyhän Hengen heidän sisimpään, jolloin Jumalan ja Kristuksen ylistys tulee esiin heidän huuliltaan. Heidän ei tarvitsisi mennä uudelleen kasteelle, mutta kuka heitä moittii jos jotkut heistä haluavat niin ja kokevat raamatullisisena tekona kastautua tietoisesti Kristukseen. Varmaa on, ettei Jumala heitä siitä moiti, Hän ottaa heidät lämpimästi vastaan lapsinaan. Hän ymmärtää tämänkin paljon paremmin kuin ne, jotka ovat laittaneet Jumalan omaan muottiinsa, mutta joka on kuitenkin täysin mahdotonta.

    Jumala teki ihmeen, jopa ihmeitä Hiskian ja Jerusalemin kohdalla. Jumala tekee ihmeitä tänäänkin, ei tarvitse onneksi mennä kymmeniä, satoja jopa tuhansia vuosia taaksepäin, kohdatakseen niitä. “Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.”

    Ihmisiä tulee uskoon, mikä on suurin ihme maan päällä, kun kieroutunut elämä korjaantuu ja elämän tavat ja suunta muuttuu. “Sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät” tuntuu meistä oudolta, mutta se on kuitenkin täysin raamatullista ja hengellistä todellisuutta niille, jotka uskovat ja ovat saaneet osansa Jumalan armolahjoista ja seuraavat Jeesusta. Paavali kirjoittaakin pyrkimään osalliseksi parhaista armolahjoista.

    Miksi tämä selkeä totuus on unohdettu kirkoissamme? Kaavoista tiukasti kiinni pitäminen ei ainakaan tässä asiassa auta.

    Mitä tapahtuisi jos Jumala tulisikin kokouksiimme eri tavalla kuin olemme tottuneet. Jos joku alkaisi profetoida tai puhua kielillä kesken Jumalanpalveluksen tai puhkeisi äänekkääseen ylistykseen. Pitäisimmekö tätä sopimattomana? Lähellä taitaisi olla se tilanne, että heidät talutettaisiin ulos.

    Kaava ja sen noudattaminen tuntuu olevan niin tärkeää ja elinehto, että mikään ei sitä saa estää. Ollaanko kuinkakin kaukana Jeesuksen ajan fariseusten toiminnasta?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti S. Varis sanoo:

      Jorma Rämö: “He eivät ole koskaan antautuneet elämässään Jumalan varaan vaan ovat halunneet pitää elämänsä omissa käsissään. He voivat olla jopa opettajia, toiset taas ovat pilkkaajia ja halveksivat niitä, jotka tunnustautuvat Kristukseen. Yleensä he kuitenkin ovat vain välinpitämättömiä elämän tärkeimpien asioiden kohdalla, eikä heillä ole aikaa eikä mielenkiintoa sellaisiin. He ajattelevat, että on jokaisen oma asia mihin uskoo, ei kiinnosta sellaiset.”

      Ihan totta. Minusta kuitenkin tässä on hieman epäuskoisia syyllistävä ote, vaikka yleisesti kai hyväksytään Lutherin näkemys, jonka mukaan ihmisen parannus on viimeistä piirtoa myöten Jumalan teko ja uskon saaminen on Jumalan lahja. Toki on hyvä kehotella ihmisiä ottamaan vastaan pelastuksen; sehän on ehkä kuulijan etsikon aikaan kuuluvaa. Lienenkö oikeassa? Itseäni on kyllä kehotettu lempein, arvostavin sanoin, muuten en varmaan olisi kuunnellutkaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Jorma

    Usko on todellakin mahdollista panna toimintaan elämän voimaksi.

    Muutama kohta kuitenkin huomattava. Uudelleen kaste ei koskaan ole uskon teko, vaan osoitus suuresta epäuskosta, koska ei uskota Raamatun sanaa että kaste on yksi ja tuo yksi kaste pelastaa.

    Efesolaiskirje: 4:5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;

    1.Pietarin kirje: 3:21 Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena – – – Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,

    Ei myöskään pidä vähätellä liturgisten kaavojen merkitystä. Jeesus ja Paaali olivat ensimerkillisiä tapakristittyjä, jotka tapansa mukaan osallistuivat säännöllisesti Jumalan kansan liturgiaan, jonka suoraa jatkumoa ovat kaikkien perinteisten kirkkojen liturgiat. Liturgia on yhteistä Raamatun lukemista, Jumalan suurten lahjojen vastaanottamista, hänen ylistystään ja hänen läsnäolostaan elämistä.

    Markuksen evankeliumi: 10:1 Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.

    Luukkaan evankeliumi: 4:16 Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.

    Apostolien teot: 17:2 Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista,

    Kun opettelee hyvän tavan, niin hyvä tapa antaa elämälle ryhtiä ja pitää sitä yllä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Jos ymmärsin sinua Jorma oikein niin puhuit siitä miten uskonelämän pitää olla toiminnassa kaiken aikaa joka päivä.

    Luther on puhunut jokapäiväisestä parennuksen teosta nimenomaan kasteen antamana jokapäiväisenä elämän uudistuksena

    Nyt siis käsitämme, miten äärettömän suurenmoinen asia kaste on. Se tempaa meidät Perkeleen kidasta, omistaa meidät Jumalalle, kukistaa synnin ja ottaa sen pois. Joka päivä se sitten vahvistaa uutta ihmistä ja jatkaa vaikutustaan, kunnes pääsemme tämä elämän kurjuudesta iankaikkiseen ihanuuteen. Siksi jokaisen on pidettävä kastetta joka päivä päälle puettavana vaatteena. Sitä hänen on kannettava aina, mikäli hän mielii, että hänestä jatkuvasti löytyisi uskoa ja sen hedelmiä, että hänen vanha ihmisensä tukahtuisi ja että uusi varttuisi hänessä. Jos me näet aiomme pysyä kristittyinä, meidän on harjoitettava sitä tekoa, joka on tehnyt meidät kristityiksi. Jos joku lankeaa siitä pois, hänen on palattava siihen takaisin. Kristus, armoistuin, ei järky siitä, että teemme syntiä, eikä hän estä meitä palaamasta takaisin luokseen. Samoin pysyvät myös kaikki hänen aarteensa ja lahjansa. Niin myös se syntien anteeksiantamus, jonka olemme kerran kasteessa saaneet, pysyy yhäti voimassa joka päivä koko tämän elämämme, jonka aikana vanha ihminen riippuu meissä kiinni.

    http://tunnustuskirjat.fi/ik/4osa.html

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Me kaikki ihmiset synnymme ja kuolemm täysin samanarvoisina. Meidän kohtalostamme kuoleman jälkeen päättää Korkein, jos hän on olemassa.

      Me ihmiset emme päätä toistemme kohtalosta, me emme ole maanpäällisiä jumalia. Vaikka näin ajattelevat papit ja muut uskon käsityksistä kirjoittavat. Ihmisten kirjoitukset ovat kirjoittajan omia käsityksiä. Tietääkseni Jumala ei ole kirjoittanut mitään eikä edes vaikuta planeetallamme, joka ei ole lähimmäisen rakkauden perikuva. Lutherin ihmisarvostus oli kaikkea muuta kuin Jeesuksen ilmoittaman lähimmäisen rakkauden toteuttamista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Me kaikki ihmiset todellakin synnymme Jumalan edessä samanarvoisina, vaikka ulkonaisesti elämänolosuhteemme ovat hyvinkin erilaisia. Myös kuolema kohtaa jokaista tasapuolisesti vaikka ulkonaisesti kuolintilanteet vaihtelevatkin. Vastuumme Jumalan edessä myös on sama kaikille.

      Tulevan maailman elämä kuitenkin on ratkaisevasti riippuvainen siitä, olemmeko tulleet kasteen kautta Jumalan lapsiksi ja tässä uskossa eläneet loppuun asti. Kristuksen omat pääsevät taivaaseen ja ilman Kristusta pois siirtyneet joutuvat kadotukseen.

      Me ihmiset emme todellakaan päätä toistemme kohtaloista yli tämän maailman tapahtumien, missä yhteiskuntien päätökset vaikuttavat ympäristöönsä joko myönteisesti tai kielteisesti. Tässä maailmassa voimme sanoa että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esim kerran 1970 -luvulla USA:n ulkoministerin Kissingerin vierailu Iranissa vei Humppilassa yhden tehtaan kolmen vuoden tilaukset, kun Iranin rahat menivät Amerikkoihin eivätkä enää riittäneet täkäläisten tilausten maksamiseen.

      Emme ole jumalia vaan luomisen perusteella olemme Jumalan kuvia. Mutta syntiinlankeemuksen takia langenneita kuvia.

      Raamatun kirjoitukset ovat kokonaan ihmisten kirjoittamia, mutta ne ovat myös kokonaan Jumalan sanaa. Jumalan Pyhä Henki on vaikuttanut ei vain yksittäisiä kirjaimia vaan myös kaikki ne historian tapaukset joiden kuvauksena ja tulkintana Raamatun tekstit ovat. Koko Raamatun kokonaissanoma on Jumalan sana.

      Jumala ei ole vaikuttanut maailmassamme vain joihinkin erillisiin tapahtumiin, vaan hänen vaikutuksensa on jo luomisesta alkaen ollut koko maailmankaikkeuden ylläpitäjänä. Yli kaikkien galaksien ja yli kaiken maailmankaikkeuden hänen olemuksensa voima on suurempi kuin meidän kykymme pitää pientä sinivuokkoa kädessämme ja toisaalta hänen vallassaan ovat jokaisen atomin jokaisen ytimen jokaisen protonin jokaisen kvarkin kaikki liikkeet ja voimakentät vielä perusteellisemmin kuin mitä me voimme omilla sormillamme hieroa poskiamme.

      Olen tehnyt yhden tutkimuksen Lutherin käsityksistä ihmisoikeuksista hänen talonpoikaiskapinan aikaisissa kirjoituksissaan. Voin sanoa, että hänen teksteissään esiintyy jo sellaisia ajatuksia, jotka historian kuluessa ovat edelleen kehittyneet meidän nykyaikaisiksi ihmisoikeuskäsityksiksemme.

      Muista että filosofi Hegel oli aluksi ihastunut Ranskan vallankumouksen iskulauseeseen: “Vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus”, mutta jo yhden vuoden perästä Ranskan vallankumouksen alkamisesta hän totesi pettyneenä, ettei 16 giljotiinilla voi luoda taivasten valtakuntaa maan päälle. Eli jo tuolloin tuli näkyviin etteivät pelkät iskulauseet tai muodollisesti kauniit eettiset lauseet riitä ihmisten onneen, vaan tarvitaan myös reaalista elämän todellisuuden tajua.

      Tämä elemisen realistinen todellisuuden taju on tullut erittäin selkeästi esille Lutherin toteamuksessa meistä ihmisistä: “Simul iustus et peccator”, “Syntinen ja vanhurskas yhtä aikaa”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Hyvä perustelu uskon käsityksellesi.

      Sinun Jumala käsityksesi perustuu Raamatun Jumalaan alkaen Mooseksesta.

      Minun Jumala käsitykseni perustuu tutkijoiden tuloksiin Jeesuksesta kirjoitettujen 20 evankeliumin rehelliseen ja realistiseen sanomaan Jeesuksen esiintymisestä lähimmäisen rakkauksineen.

      Tiemme kulkevat aivan eri suuntiin kuolumamme jälkeen tästä maailmasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Evankeliumiksi nimitettyjä kirjoituksia on lukemattomia ja hyvin useilta vuosisadoilta aivan kirkon alkuajoilta nykyaikaan.

      Raamattuun sisältyvät evankeliumit ovat valikoituneet siksi että ne ovat paitsi vanhimpia myös perinteen kaikkein uskollisimmin tallentaneet kirjoitukset Jeesuksen elämästä ja sen oikeasta tulkinnasta.

      Myöhemmistä mainittakoon esimerkiksi José Saramagon teos, vuonna 1991 ilmestynyt teos O evangelho segundo Jesus Christo, Erkki Kirjalaisen suomentamana Jeesuksen Kristuksen evankeliuimi vuodelta 1998.

      Kerronnaltaan se kuvaa jumalaa joka on julma ja vihamiehinen ja saatanaa joka on ystävällinen ja lempeä. Sanomaltaan se kuitenkin liittyy Portugalin sisäpoliittiseen tilanteeseen, joten Saramago sanoo että kristillisdemokraatit ovat pahoja ja vasemmistolaiset ovat hyviksiä.

      Tästä ei ole Vapahtajamme elämäkerraksi vaan yhden suunnan kannanotoksi Portugalin sisäpolitiikkaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25