Kirkastussunnuntain taustaksi

Kirkastusta kirkastussunnuntaihin

Jos olisin pappi tai saisin ”saarnata” tänä sunnuntaina ( pari kolme seurakunnan kirkkoherraa on luvannutkin, muttei siitä vain mitään ole tullut) aloittaisin Souns of Musicin alkulaululla: Climb every mountain, kiipeä kaikille vuorille. Sieltä näkee kauas ja siellä tuntee itsensä vapaaksi, onnelliseksi, miksikä vain. Korkealle kiivennyt on mhyös velvollinen julsitgamaan onneaan muille vaikkapa laulun sanoin.
Alku liittyy siihen, että nyt on kirkastussunnuntai, jolloin Jeesus ilmestyi vuorella. Tätä sunnuntaita, Kristi förklarings dag on vietetty Ruotsissa 1500-luvulta lähtien. Se on siis ruotsalaisten lahja meille suomalaisille.
Samalla tapaa niin kummalliselta kuin kuulostaakin Hoosiannakin on ruotsalaista perua; muualla sitä ei tunneta. Mutta osaako Suomen kirkko tänäkään hetkenä kertoa tästä pohjoismaisesta erikoisuudesta. Taatusti ei.
Aivan samoin mahdetaanko ruotsin tunnilla sanoa, että Hoosianna on yhteispohjoismaista perua. - Ikävä velvollisuuteni on tästä taas huomauttaa.
Tämä sunnuntai on seitsemän kolminaisuuden sunnuntain jälkeinen sunnuntai niin Ruotsissa kuin Suomessakin, mutta jostakin syystä meillä on suluissa lisäys (nykyisin 8. sunnuntai helluntaista) – eikö se olekaan sama asia.
Mutta en ryhdy tekemään saarnaa, tyydyn vain hengessä sitä kuuntelemaan. Yllätykseksi huomasin katsoessani Ruotsin kirkon sivuja, että valitut tekstit ovat eriä. Evankeliumiteksti on meillä Luukkaalta (9:28-36) ja Ruotsissa Matteuksen (17: 1-8). Meillähän on meneillään kolmas vuosikerta, mutta tuo ruotsalaisten Matteus ei meillä muissakaan vuosikerroissa. Minulle tämä oli yllätys.
Psalmikin on eri, Suomessa 97 ja Ruotsissa 89:12-18. Ruotsin tekstikohta on upea ja liittyy jopa pohjolaan. Psaltaren kapitel 89, vers 12 – 13:
Din är himlen och din är jorden, du har grundlagt världen och allt den rymmer. Du skapade norr och söder. Tabor och Hermon jublar över dig.
Suomeksi 12 Sinun on taivas ja sinun on maa, sinä olet perustanut maanpiirin ja kaiken mitä siinä on. 13 Pohjoisen ja etelän sinä olet luonut, Tabor ja Hermon ylistävät sinun nimeäsi. - Ja Taabori on vielä Aleksis Kiven Nurmijärvellä! Tapaan aina silloin tällöin katsoa vanhoja ja ulkomaalaisia käännöksi havaitakseni aina silloin tällöin kummallisuuksia etenkin omassa raamatunkäännöksessämme. Nyt tuli tulokseksi se, että Luther käänsi pohjoisen ja etelän (huomatkaa järjestys) keskiyöksi ja keskipäiväksi Mitternacht und Mittag. Suomenkielinen käännös ei ole paljon muuttunut Agricolan päivistä. Mikaelin käännös vuodelta 1552 on täysin ymmärrettävää: Taiuas ia Maa on sinun/ Sine olet perustanut Maan pirin/ ia mite sijnä siselle on.
Pohian ia Etelen olet sine loonut/ Thabor ia HErmon ihastuuat sinun Nimehes.
Xxx
Lopuksi virsiin, jonne tielle olen joutunut saarna kautta tai ajamana. Olen paristi kirjoittanutkin ja tohtinut vastata kysyttäessä, miten olen alkanut kiinnostua virsistä. No, kun saarnat ovat olleet niin huonoja, olen selannut virsikirjaa ja katsonut lopussa olevia luetteloita. - Totta.
En löytänyt ihme kyllä Ruotsin kirkon sivuilta ollenkaan virsisuosituksia, jollaiset on suomenkielisessä kirkkokäsikirjassa. Olen kautta vuosien kirjoitellut lähinnä facebookiin siitä, miten suuresti suomenkielinen ja ruotsinkielinen virsikirjamme eroavat toisistaan. Esimerkkinä olen käyttänyt satunnaisesti valitsemiani pyhiä, ja tämä kirkastussunnuntaikin antaisi samansuuntaisen tuloksen.

Pisteet Suomen kirkolle virsien esillä pitämisestä!

PS
Teen eri jutun virsistä, jos jumalanpalvelukselta kerkeän!

5 kommenttia

  • Yrjö Sahama sanoo:

    Seppo on huonosti lukenut kirkkokäsikirjaa, sillä Matteuksen versio kirkastusvuoritapahtumasta on 1. vuosikerran tekstinä meidän käsikirjassamme.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Väisänen sanoo:

    Kiitokset kommentista. Minusta Ruotsin teksti oli eri kohdasta. Joka tapauksessa mennään ainakin eri tahdissa ellei sitte eri polkuja! – Tarkistan vielä asian ja palaan, jos noin ei ole.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    1) Suomen kirkko teki mielestäni kömmähdyksen kun se aloitti uusimman käsikirjan hyväksymisen yhteydessä ensimmäisestä vuosikerrasta. Näin hävitettiin kirkkomme yhteismarssi pohjoismaisessa kirkkovuosissa. Aikaisemmin kävimme käsi kädessä Ruotsin kanssa.

    Tämä merkitsee että jos haluan kirjoittaa jotain sisarkirkkomme juttua niin pitää tehdä kaksinkertainen työ kun maamme marssivat eritahtiin.

    2) Kirkastussunnuntai on vanhastaan vietetty 6. elokuuta. Juhlaa on vietetty jo 300 -luvulla itäisessä kirkossa autiomaaisien toimesta. Iberiaan se tuli jo 500-luvulla ja siitä eteenpäin erityisesti Vichissä, Kataloniassa ja monin paikoin Italiassa ja Ranskassa.

    Meidän maassamme arkipyhien siirtoa on harrastettu aikaisemminkin kuin viime vuosisadalla. 1500 -luvulla juhlan vietto siirrettiin nykyiselle paikalleen.

    Katolisten ranskankielisen juhlan 6.8. nimi on “La Transfiguration du Seigneur”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    3) Ai niin. Unohtui kirjoittaa että maamme ruotsinkielinen virsikirja on eri kuin suomenkielinen virsikirjamme. Kirjoissa on kuitenkin ristiinviitteet niin että on helppoa katsoa mitkä virret voidaan laulaa yhteisesti kaksikielisissä tilaisuuksissa.

    Sen sijaan Ruotsissa suomenkielinen virsikirja seuraa tiukasti naapurimaamme ruotsinkielistä kirjaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Kiitos Seppo että otit kirkastussunnuntain esille. Kiitos myös siitä että nosti keskusteluun tuon suomalaisten lipsumisen yhteisestä pohjoismaisesta linjasta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Seppo Väisänen
    Seppo Väisänen

    Olen historian maisteri ja eläköitynyt YLE:n toimittaja. Kirjoittelen yhteiskunnasta, historiasta, kirkosta ja uskonnosta syrjäisen ja sivuun pannun asemasta. Kannatan kansankirkkoa, kirkollisesti olen vapaamielinen traditionalisti, joka määrittyy blogiensa kautta. Tutkimuksellisia kohteitani ovat virret ja Luther sekä tietenkin vuosi 1917.