Kirkolliskokous päättää kirkon tulevaisuuden Turussa

C7FCFBCD-A820-44BA-9CEF-C5DF42E2D915

 

Kirkon parlamentti, kirkolliskokous aloittaa nelivuotisen istuntokautensa 9.5. Turussa. Alkava kirkolliskokous tulee päättämään kirkon tulevaisuuden suunnasta kaikissa merkittävissä asioissa: pöydällä on hallintorakennetta, vaaliuudistuksia ja kirkon opin kannalta merkittäviä kysymyksiä, kuten kirkon avioliittokäsitys. Kirkon yhteiskunnallinen asema on jo pitkään ollut hyvin haastettu ja muutoksia on vääjäämätöntä tehdä tällä kaudella. Sen takia matkaan päätöksentekijänä Turkuun hyvin nöyrin mielin merkittävää luottamustehtävääni hoitamaan.

Tiedämme jo nyt, että tällä nelivuotiskaudella tärkeitä aiheita ovat seurakuntarakenneuudistuksen jatko, tulevaisuuskomitean esitys kirkon kokonaisrakenneuudistuksesta ja muuttuvan avioliittolain vaikutukset kirkkoon. Laskevan jäsenmäärän vuoksi kirkon on kevennettävä rakennettaan ja joustavoitettava seurakuntarakennettaan, jotta vähenevät resurssit kohdistuisivat kirkon perustehtävään, sanan ja sakramenttien jakamiseen sekä yhä enemmän myös suoranaiseen jäsenistön tavoittamiseen.

Avioliittolain uudistuminen vaikuttaa vääjäämättä myös kirkkoon ja siihen, kuinka jatkossa suhtaudumme samaa sukupuolta olevien parien avioliittoihin. Tulkaa kaikki -liike on aktiivisesti ajamassa sitä, että kirkko määrittää kantansa pikaisesti ja kohtaa kaikki jäsenensä kunnioittavasti. Itse toivon, että voisimme vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. Papeilla voisi olla omantunnon oikeus kieltäytyä vihkimisestä, mutta seurakunnalla olisi kokonaisuudessaan velvollisuus huolehtia, että kirkollisen vihkimisen haluavat seurakuntalaiset tulisivat vihityiksi. Vaikka emme ehtisi 10 kuukauden aikana muuttaa varsinaisesti kantaansa, kaikkein tärkeintä kuitenkin on, millaisen viestin kirkko lähettää jäsenilleen 1.3.2017. Olemmehan jäseniämme kuunteleva ja palveleva kirkko?

Tulkaa kaikki -liikkeen kannalta uusi kirkolliskokous näyttää toivoa herättävältä: ohjelman allekirjoittaneita edustajia on 109-henkisessä parlamentissa parikymmentä ympäri maan. Laajalla edustuksella on merkitystä, mutta suurin osa päätöksistä tehdään kuitenkin eri kokoonpanoissa yhteistyössä koko kirkolliskokouksen kanssa. Tärkeintä kirkolliskokouksessa on tehdä työtä Kristuksen kirkon parhaaksi, tulevaisuuden seurakuntalaisia varten. Tähän pystymme vain yhdessä toinen toisiamme tukien ja yhdessä rukoillen.

 

Katri Korolainen

toisen kauden kirkolliskokousedustaja

Helsinki

8 kommenttia

  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Kirkon perustehtävä tosiaankin on Sanan ja sakramenttien jakaminen. Kiitos tästä huomiosta. Tähän perustehtävään kuuluu myös kirkolliset toimitukset, jotka kaikki ovat luonteeltaan erityisiä jumalanpalveluksia. Kirkollisia toimituksia ei toimiteta jäsenmaksun vastineeksi, vaan lähtökohtana on kirkon usko ja oppi.

    On totta, että avioliittolain uudistuminen vaikuttaa vääjäämättä myös kirkkoon ja siihen, kuinka jatkossa suhtaudumme samaa sukupuolta olevien parien avioliittoihin. Riippumatta kirkon omasta avioliittokäsityksestä, kohtaamme jatkossa myös sellaisia aviopareja, jotka ovat samaa sukupuolta. Sitä vastoin käsitys että tulevakirkolliskokous tulisi päättämään kirkon avioliittokäsityksestä on ennenaikainen. Sellaista aloitetta ei ole edes esitetty että kirkon tulisi muuttaa avioliittokäsitystään.

    Vaikka keskustelu samaa sukupuolta olevien avioparien kohtaamisesta on väistämätöntä, ei mikään velvoita kirkkoa edes harkitsemaan mahdollisuutta oman avioliittokäsityksensä muuttamisesta. Eduskunta ei sellaista edellyttänyt, vaan lakimuutoksen perusteluissa erityisesti korosti, ettei tahdo vaikuttaa lakimuutoksella kirkolliseen keskusteluun.

    Kirkon voimassaoleva kanta avioliitosta on mainittu kyllin selkeästi luterilaisissa tunnustuskirjoissa ja se ilmenee myös kirkolliskokouksen käyttöön vahvistamasta katekismuksesta.

    Arvatenkin aloite kirkon avioliittokäsityksen muuttamisesta on tulossa, mutta toivoisin että myös Tulkaa kaikki – liike kunnioittaisi eduskunnan tahtoa ja olisi asiassa maltillinen. Lakimuutoksen voimaan astumisen jälkeen vihittävät parit eivät menetä mitään sellaista mikä heille olisi luvattu vaikka kirkko pitäytyy nykyisessä kannassa. Mikäli kirkko jonakin päivänä muuttaisi kantaansa, voisivat he pyytää liitolleen kirkollista siunausta tuolloin Kirkolliskokouksellamme ei siis ole mikään kiire keskustella asiasta vuosina 2016 – 2019

    Koska kirkolliset toimitukset ovat kirkolle vahvasti opillinen kysymys, ei niitä voida ohjeistaa palveluvelvoitteen näkökulmasta. Mikäli kirkko päätyisi monioppisuuteen ja sallisi yksittäisille papeille omantunnonvapauden vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja ja toisille puolestaan olla vihkimättä, ei siitä tulisi muodostaa velvoitetta paikalliselle seurakunnalle. tuollainen velvoite sulkisi kirkkoherran ja seurakuntaneuvoston omantunnon vapauden ulkopuolelle. Jo nykyisinkin vihkipapin voi pyytää myös oman seurakunnan ulkopuolelta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Ketomäki sanoo:

      Jukka Kivimäeltä hyvä selvitys. Siitä huolimatta TK-liike tulee jatkamaan asiasta jauhamista joka ainoassa kirkolliskokouksessa niin kauas kuin silmä siintää. On aivan sama mitä erilaiset työryhmät tai toimikunnat esittävät tai mikä on jo kirkon kanta.

      Kuten blogistilla toteaa, heitä on alle 20 % kirkolliskokouksen edustajista. Tämä ei estä heitä vaatimasta että kaikki pitää tehdä kuten he vaativat.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Virta sanoo:

    Omantunnonvapauteen perustuva oikeus kuulostaa hieman omituiselta tässä asiassa. Se tarkoittaisi käytännössä samaa kuin se, että kirkko jollakin tapaa hyväksyisi samaa sukupuolta olevien parisuhteen/avioliiton siunaamisen. Sehän on se anti, joka kirkolla on antaa juridisen osion lisäksi. Kirkkomme on kuitenkin jo päättänyt että samaa sukupuolta oleville ei voi pyytää viran puitteissa eikä ikirkon nimissä siunausta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Jos otsikon mukaisesti halutaan katsoa mihin suuntaan kirkon tulevaisuus on menossa, niin on mielekästä katsoa kuka on kirkolliskokouksen nuorin jäsen.

    Kirkolliskokouksen nuorin jäsen on Kirkko keskellä arkea – Keskusta ja sitoutumaton seurakuntaväki -ehdokaslistan Marianna Parpala.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Edes sekulaarisen demokratian säännöillä ei kirkolliskokouksesta voisi olla odotettavissa muuta päätöstä kuin pitäytyminen tähänastisessa käsityksessä kristillisestä avioliitosta. Muunlaisiin avioliittoihin kirkolla ei sitten mitään sananvaltaa olekaan. Kun vielä on niin, että voimassaoleva lainsäädäntö edellyttä opillista ulottuvuutta omaavissa kysymyksissä määräenemmistöä, voimme turvallisin mielin todeta, että kirkon virallinen avioliittokäsitys ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä muuttumassa. Hyvä olisi, että asiasta saataisiin niin selkeät säädökset, että omavaltaiset toimet eivät olisi mahdollisia ilman sanktioita.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    “Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta. Myös te olette minun todistajiani, olettehan olleet kanssani alusta asti.” Joh 15:26-27

    Alkuperäisten apostolien todistus on tallennettu meille Raamattuun. Tutkikaamme sitä yhdessä Pyhän Hengen kanssa. Se kelpaa ohjeeksi myös kirkolliskokoukselle.

    Kirkolliskokoukselle on annettu valta tulkita kristinuskoa, mutta edes kirkolliskokouksella ei ole valtaa muuttaa kristinuskoa. Kristinusko pysyy siinä todistuksessa jonka apostolit ovat meille Raamatussa antaneet. Jos TK-liike toimii Raamatun todistuksen puolesta se toimii kristinuskon ja Jumalan puolesta, jos se toimii Raamatun todistusta vastaan, toimii se kristinuskoa ja Jumalaa vastaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Raimo Turunen sanoo:

    Otsikko sanoo “Kirkolliskokous päättää kirkon tulevaisuuden Turussa”. Kyynikko minussa sanoo “Kirkolliskokous jättää päättämättä kirkon tulevaisuuden Turussa”. Ken elää, se näkee.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Tulkaa Kaikki
    Tulkaa Kaikki

    Blogiin kirjoittavat Tulkaa kaikki -henkiset seurakuntavaikuttajat eri puolilta Suomea, kukin omissa nimissään. Yhteistä meille on pyrkimys toimia kirkossa avarakatseisesti lähimmäisyyden hengessä. Tulkaa kaikki -liikkeen perusajatuksen mukaisesti haluamme herättää rehellistä keskustelua kirkon perustehtävästä, lisätä kirkollisen päätöksenteon avoimuutta ja luoda siltoja eri tavoin ajattelevien välille.