Kirkon digiloikasta, sen puuttumisesta ja asiakaslähtöisyydestä

Yhteiskunnan digitalisaatio on ollut viime aikojen paljon käytetty sana. Se ei kuitenkaan ole vain sana vaan se on jo monessa yhteydessä arkitodellisuutta. Mitä nuoremmista ihmisistä on kysymys, sitä suuremman osan he käyttävät arkisista palveluistaan ja asioistaan digitaalisten kanavien ja toimintojen myötä ja avulla.

Jo tänä päivänä on todellisuutta, että vaikkapa lähes kaikki pankki- ja vakuutuspalvelut tulee olla matkapuhelimella hoidettavissa. Niin ne alkavat ollakin. Pian lainatarjouksenkin laskee robotti ja asia hoituu perustilanteessa ilman ihmisen työtä – paitsi että ihminen prosessin panee liikkeelle ja myös sen päättää ottaessaan vaikkapa lainan tai vakuutuksen. Monia muitakin esimerkkejä löytyy.

Toki esimerkiksi OP-ryhmässä, jossa itse toimin hallintohenkilönä, korostamme, että paras asiakaskokemus ja palvelu syntyy tekniikan, digitaalisen sellaisen ja ihmisen yhteispelillä.

Kirkossa digitalisaation haasteisiin ja toisaalta mahdollisuuksiin on herätty kovin hitaasti. Olimme hiljattain kirkon johtamisfoorumissa ja siellä aihe oli yhden vahvan esityksen verran esillä. Hyvä niin! Aiheesta puhui yksi maamme digitalisaatioguru, Digitalist Networkin perustaja Ville Tolvanen.

Joku voi tietysti kysyä, miksi kirkossa pitäisi ”hurahtaa digitalisaatioon”. Kysymys on aiheellinen ja samalla outo! Miksi kirkossa otettiin käyttöön sähköposti, internet ja älylaitteet? Siksi, että ne ovat sen hetken tai tämän ajan tekniikkaa ja tapaa toimia. Kirkossa korostamme tietysti ihmisten kohtaamista livenä, face-to-face. Se on aivan oikean ja ihmisten kohtaamista ei välttämättä voi tekniikalla korvata.

Kirkossa voisimme kuitenkin miettiä, miten digitaalisaatio voisi palvella enemmän kuin se nyt palvelee. Voisiko lähtökohtana olla hieman sovellettuna sama ajatus kuin monilla muilla aloilla, että kirkon tulee ”olla kännykässä”.

Aikoinaan internetin tultua olimme kirkkona edelläkävijöitä, kun silloiset kirkkomme evl.fi-sivut avattiin ja kirkkoverkko tuli käyttöön. Olimme ensimmäisten toimijoiden joukossa, joilla oli valtakunnallinen, yhteinen verkko. Nyt aika on valitettavasti ajanut ohitsemme ja olemme kehityksestä pahasti jäljessä.

Miten kirkko voi olla kännykässä? Vaikkapa kirkon tai oman seurakunnan sivujen myötä. Tässä Lukkari-pohjaiset sivut ovat todella onnistuneet ja toimivat. Ne skaalautuvat kaikille eri laitteille. Seuraava kehitysaskel on saada erilaiset seurakunnan toiminnalliset palvelut digitaalisesti varattaviksi. Nyt voi jo tilata virkatodistuksen ja ilmoittautua leirille tai retkelle, mutta toimitusvarauksia ei sellaista tarvitseva ihminen voi vielä suoraan tehdä. Monia muitakin palveluja ja toimintoja pitäisi miettiä, miten kirkko olisi digitaalisesti ”saavutettavissa”. Some on tietysti yksi ”maailma”, jossa olemme onneksi jo jonkin verran mukana. Sielläkin on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Kirkon hengellisen sanoman ja toiminnan osalta on jo kehitelty sovelluksia, jotka tuovat hartausaineistoa matkapuhelimeen. Tällaisia pitää kehittää lisää. Yksi ongelma on kirkon monipolvinen ja raskas organisaatio. Pitää osata nähdä, mitä on tarpeen ja järkevää tuottaa paikallistasolla ja mihin tarvitaan koko kirkon resursseja. Paikallistasolla kyettäisiin ketteryyteen, mutta resurssit ovat pienemmät. Kokonaiskirkon tasolla taas ongelmana on päätöksenteon ja toiminnan hitaus.

Kirkossa emme varmaan kykene digiloikkaan, mutta määrätietoisia askelia pitäisi kyetä ottamaan. Pitäisi laatia digi-suunnitelma, jota lähdettäisiin välittömästi toteuttamaan. Kirkolliskokous voisi tehdä päätöksen digitaalisesti etäkokouksena, jos on tarvis! Kaikessa tietysti punaisena lankana "asiakaslähtöisyys" eli se, miten ihmiset saavat yhteyden kirkkoon, evankeliumiin ja kirkon palveluihin helposti ja nykyaikaisin keinoin!

PS. Sellainen näkökulma vielä asiakaslöhtöisyyteen liittyen, että kirkossamme monet järjestelmät on kehitetty organisaation sisällä työskenteleviä varten eli lähinnä työntekijöitä varten. Näkökulma ei ole ollut useimmiten suerakuntalaisissa. Sellainen näkökulma on noissa Lukkari-pohjaisissa sivuissa.

Toivo Loikkanen

 

12 kommenttia

  • Hannu Kuosmanen sanoo:

    Hyviä ajatuksia Toivo. Voisiko kirkon digitalisoinnin aloittaa niinkin vaatimattomasti, että Kirkon tiedotuskeskuksen sivut ja tiedotteet skaalautuisivat Android puhelimen näytölle. Vähän on mennyttä maailmaa sivujen nykyinen toimivuus.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juuri niin! Laita viestiä suoraan sinne. Voin minäkin laittaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ja vielä: Ymmärsin, että kirkon sivut tulevat myös Lukkari-pohjalla rakennetuiksi lähiaikana. Silloin skaalautuvat kaikille laitteille. Sivustopohjan toteuttaja on Ambientia, joka tekee varsin edistyksellistä työtä omalla sarallaan. Itse olin viemässä Savonlinnan seurakunnan sivuja Lukkari-pohjalle, jolla ne nyt mainiosti toimivat. Sivupohja on siis seurakuntien maksutta saatavissa – tai ollut ainakin tähän asti. Kirkkohallitus on sen toteuttanut ja maksanut. Ongelmana tässäkin, että kaikki eivät ole lähtenee mukaan osalla seurakunnista on omia “virityksiään”. Osa niistä voi olla nykyaikaisia ja osa taas ajasta ja kehityksestä jääneitä. Ihmettelen, jos maksuton ja nykyaikaisella tekniikalla oleva sivustopohja ei kelpaa!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kuosmanen sanoo:

      Hauskaa. Olen tehnyt varmaankin jo yli 10 vuotta sitten Ambientian kanssa yhteistyötä, kun luotiin silloiselle työnantajalleni sivupohjia ja digitalisointia. Sitä enemmän ihmettelen, että KT:n ja ylipäätään kirkon keskushallinnon sivut eivät skaalaudu älypuhelimille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lari Lohikoski sanoo:

      Puhut varmaan Hannu Sakasti-palvelusta? Nykyinen Sakasti on tosiaan toteutettu muinaisella kehnosti mobiilissa toimivalla Notes-julkaisujärjestelmällä, ja sitä parhaillaan ollaan toteuttamassa uudestaan. Siirtymä alkaa tapahtua tämän vuoden aikana.

      Muuten lähes kaikki Kirkon viestinnän ylläpitämät yleisölle suunnatut sivut on toteutettu mobiilikäytettävyys korkealla prioriteetilla huomioiden, ja nekin harvat, jotka eivät ole, on tarkoitus toteuttaa uudestaan modernimmassa ympäristössä niin pian kuin se resurssien puitteissa on mahdollista. Tahdosta, osaamisesta tai ymmärryksestä se ei ole kiinni, toimimme niiden resurssien puitteissa, joita meille on suotu.

      t. Lari Lohikoski, verkkoviestintäpäällikkö, Kirkon viestintä

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kiitos, Lari, kommentistasi ja vastakuksestasi! Hyvältä kuulostaa, että tehdään nykyaikaisella tekniikalla kun vain resurssit sen sallivat. Uskon myös, että teillä tietämys riittää. Voisi ehkä kuitenkin herättää “kokonaiskirkollisen” keskustelun ja työskentelyn kirkon palveluiden saamiseksi diagitaalisesti. Kuulin johtamisen foorumissa, että Vantaan yhtymässä on jotakin kehitteillä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kuosmanen sanoo:

    Lari, todellakin puhun Sakastista. Ongelma nimittäin on siinä, että jos kirjoitan puhelimessa esimerkiksi Googlen hakukenttään kirkon viestintä tai kirkkohallitus, se vie nimenomaan Sakastiin.

    Jos taas ymmärrän kirjoittaa hakuun mystisen kirjainyhdistelmän evl tai kirkon uutishuone, niin pääsen toiselle alustalle, joka jo skaalautuu mobiililla. Onko se sitten tämä Lukkari?

    Kun siis kerran on jo olemassa mobiilissa toimiva alusta, niin ei kai voi olla teknisesti vaikea ohjata Googlen ym. haut sinne jo nyt eikä ikiaikaiseen Sakastiin. Ilman että se vaatii uusia resursseja.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Lari Lohikoski sanoo:

      Juuri tämä kuvaamasi prosessi on käynnissä: tietojen siirtäminen vanhasta huonosti mobiilissa toimivasta Sakastista uuteen ympäristöön (tarkkaan ottaen kahteen uuteen ympäristöön). Samalla sivuston rakennetta ja tietoarkkitehtuuria myös laitetaan uusiksi. Koska kyseessä ei ole vain tekstien kopioimisesta, tämä muutos ei tapahdu ihan käden käänteessä, vaan vaatii mm. suunnittelua, uusien tekstien, kouluttamista (päivittäjiä on valtavasti), uusien tekstien kirjoittamista ja teknistä kehitystyötä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Lari Lohikoski sanoo:

    Kirkon viestinnän mandaatti tietenkin on ensisijaisesti viestinnällinen, mutta jos puhutaan digitalisaatiosta, niin meillä taitaa silti omissa joukoissani olla tähän kenttään kokonaisuudessaan laajin osaaminen ja asiantuntemus mitä kirkosta löytyy. Olisin innolla viemässä eteenpäin tällaista laajempaa digitalisaatioagendaa, mutta se edellyttäisi ihan aluksi sitä, että tällainen digitalisaatio nostettaisiin prioriteeteissa korkealle, ja kehittämistoiminta resurssoitaisiin tarvittavalla tavalla. Nythän kirkossa liikkuvan rahan trendi on juuri päinvastainen: vähemmän rahaa yhteiseen kehittämiseen, jotta rahaa jää enemmän neljässäsadassa seurakunnassa erikseen tehtävälle työlle.

    Vielä suurempi kynnyskysymys on kuitenkin se, että digitalisaatio ei ole vain kone, palvelin tai palvelu joka voidaan ottaa käyttöön koskematta muuten siihen, mitä ja miten nyt tehdään ja toimitaan. Digitalisaatio merkitsee myös sitä, että asioita aletaan muutenkin tehdä ihan toisin: tarvitaan siis valmiutta muuttaa vakiintuneita toimintamalleja, tavoitella uusia yleisöjä ja luopua monesta sellaisesta asiasta, joka ei enää ole tarkoituksenmukaista. Tämä irtipäästäminen vanhasta ja johonkin uuteen tuntemattomaan astuminen tuntuu olevan kirkossa paljon vaikeampaa kuin olin itsekään osannut kuvitella tänne töihin tullessani. Usein vaikuttaa, että tulevaisuustyössäkin halutaan säilyttää kontrollin ja hallinnan tunne, vaikka vaikuttavampi tapa suuntautua avoimeen tulevaisuuteen olisi kokeilla, tehdä virheitä ja tehdä taas jälleen kerran kokeilla tekemällä asiat toisin. Tällaista uudelleen ajattelua ja toisin tekemistä kirkko ensisijaisesti tarvitsee, ja siinä uudelleenajattelussa digitaalisuus väistämättä tänä päivänä olisi olennainen osa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kuosmanen sanoo:

      Ymmärrän Lari tuskasi. Uudelleen ajattelu on vaikeaa ja vanhasta kiinni pitäminen niin helppoa. Olen tämän sanonut ennenkin: meidän kirkollisveron maksajien rahoilla kirkko pyörittää automaattia, joka turvaa pienen aktiivisen ydinjoukon henkilökohtaiset palvelut ja työntekijöiden työllistämisen, kun suurin osa seurakunnasta jo nyt kokoontuu ihan muualla, siis verkossa, somessa, radion ja television äärellä – mitä sitäkään ei voi vielä digitalisaatioksi kutsua. En väheksy henkilökohtaista face-to-face toimintaa, mutta se on vain yhä pienempi osa siitä kuvasta, mikä seurakuntalaisille kirkosta muodostuu.

      Kävin netin hakutoiminnolla läpi Kirkon tulevaisuuskomitean mietinnön. Se ei tuntenut ollenkaan sanaa digitalisaatio – eikä sanaa löytynyt myöskään kirkon asiantuntijoiden ja seurakuntien mietinnöstä antamien lausuntojen koosteesta. Yhden käden sormilla oli luettavissa myös sanat sosiaalinen media ja media ylipäätään. Ja kyseessä ovat kuitenkin parin vuoden sisällä kirkon tulevaisuutta luodanneet laajat ja tärkeimmät selonteot. Niin että tee nyt sitten tässä ympäristössä digitalisaatiota.

      Kokonaisuudistusta odotellessa voisit Lari kuitenkin ohjata sähköpostiin tilaamani KT:n tiedotteet mobiilissa lähtemään Lukkari järjestelmästä. Ei kai se voi olla iso operaatio, kun ne samat tiedotteet jo löytyvät skaalautuvina Lukkarissa. Antaisi ainakin medialle vähän modernimman kuvan kirkon viestinnästä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lari, kkirjoitat täyttä asiaa ja kuvasit tilanteen paremmin kuin osasin itse sen kuvata. Digitalisaatio ei ole vain uutta tekniikkaa vaan uusia toimintatapoja ja uutta ajattelutapaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sain vinkin Sansan ja KRS:n toteuttamasta rukousapplikaatiosta Domini Life: http://www.domini.life Pitää kokeilla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Toivo Loikkanen
    Toivo Loikkanen

    Olen 60-luvun alkuhetkinä syntynyt Keski-Karjalan kasvatti, nykyisin Savonlinnassa toimiva puolivallaton rovasti. Kirjoitan kirkosta, elämästä sekä uskon, toivon ja rakkauden näkymistä. Mielipuuhaani kesällä on mökkisaunassa saunominen ja talvella retkiluistelu. Matkustelen mikäli aika ja rahat riittävät siihen. Siviilissä kannan vastuuta OP-ryhmän aluepankin hallintoneuvoston puheenjohtajana.