Näin kirkolliskokouksen lähestyessä pari kommenttia. Muuten kirkolliskokouksen valinta ja päätökset ovat kaukana kunnioitettavasta ihmisarvostuksesta.
Kirkon nimi evankelis-luterilainen. Siis luterilainen täällä eläneen ihmisen mukaan. Oppi saman ajattelun mukaista. Ihmisten päätöksiä alkaen ihmisten itse valitsemasta jumalasta. Ihminen syntyy perisynti olemuksessaan ja hän saa pelastuksen ikuisesta helvetistä kirkon jäsenenä olemisessa. Pelastuksen hänelle anravat maanpäälliset jumalat, papit, ottaessaan hänet kasteessa kirkon jäseneksi .Tämä edellyttää myös kirkollisveron maksamista uuden ruumiin saadessa kirkon opin taivaaseen nousemista varten.
Kirkon nimi voisi esim. olla vaikka kristillinen kirkko. Se merkitsee lähimmäisen rakkauden merkitystä olemuksessamme, jonka me itsekukin saamme syntyessämme tänne maailmaan. Sen noudattaminen on elämämme tarkoitus ja rikkaus.
Martti Pentti,
Sinulla on valta kertoa se oikea tieto, minä luen mielelläni.
Kirkko= ”Herralle kuuluva” Kreikan kielen mukaan.
Lutherilainen Kirkko on saanut nimensä Lutherin mukaan, mutta Luther perusti ajatuksensa hyvinkin vanhoihin oppi-isien kirjoituksiin, jotka taas olivat perustaneet oppinsa Paavaliin ja Apostoleihin. Kun Kirkko oli suht nuori, niin silloin vaikuttivat paljon sellaiset opinsuunnat, kuten esim. Gnostilauus, manikeolaisuus ja Pelagiolaisuus (Pelagius s.350 ),joita vastaan taas esim.Kirkko isä Augustinus (354-430) kirjoitti useita kirjoituksia. (kaikkiaan yli 90 )
Kristillinen Kirkko on pitkälti juurtunut Apostolisten oppi-isien päälle, jotka ammensivat opetuksensa alkukielistä. Lähes kaikki tuon aikaiset kirjoitukset ovat kirjoitettu Latinaksi ja nojaavat Septuagintaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Septuaginta
Lutherin ajatukset taas nousevat paljolti Augustinuksen kirjoitusten pohjalta ja Agustinuksen ajatukset taas suoraan Paavalilta. Nykyinen Suomen Kirkon teologia nousee siis suoraan noista lähteistä.
Augustinuksen kirjoitukset vanhurskauttamisesta, Armosta, kasteesta, ennaltamääräämisestä ja muista keskeisistä Kirkon opetuksista toistuivat myös Lutherin kirjoituksissa ja niistä voikin päästä hyvin lähelle niitä ajatuksia, mitä Kirkossa ajateltiin tuolloin 300 luvulla ja varhaisella Kristillisellä ajalla.
Mitään uutta ja ihmeellistä ei siis Kirkosta löydy myöskään tänään, on vain joitakin, jotka hämmentävät ja pyrkivät tietämättömyyden suomalla varmuudella vääristelemään, näiden loistavien teologien Kristillistä opetusta, niinkuin oli silloin, niin on myös tänään.
Samat hengelliset taistelut jatkuvat, Pelgiolaisuus ja gnostilaisuus vaikuttavat edelleen vahvasti Kristillisessä kentässä, vaikka niiden esittämät opit ja perusteet on kumottu jo varhaisten Kirkko isien toimesta. Ei siis mitään uutta auringon alla.
Kirkko kaipaa edelleen kirkasta ja vahvaa teologiaa, sillä hämmentäviä oppeja on paljon liikkeellä.
”gnostilaisuus vaikuttavat edelleen vahvasti Kristillisessä kentässä,”
Mikäs ihme tuo on,kun itse Jeesus moitti ihmisiä gnosiksen avaimen kätkemisestä…
Kreikalainen sanonta Ut:ssa ’gnosiksen avain’ sisältää juurkin gnostilaisen asrtonomisen avaimen.
”Voi teitä te lainoppineet,kun te
olette kadottaneet tiedon (gnosis)
avaimen, itse ette ole menneet sisälle ja muita olette sisälle menemästä estäneet. (Lk. 11:52)
Kreikan avain he kleis on num. 273 ja heprean avain maphtah on num. 528, molemmat liittyvät astronomiaan: kuuvuoden säätelyyn, 27,3 on sideerinen kuuvuosi,joka eroa 52,8 tuntia synodiosesta. 52,8 tuntia on 3168 minuuttia: Herra Jeesus Kristus!
Jeesus ei selvästikään tarkoita avaimella vain konkreettisia vihkimyskammioitten avaimia vaan myös niitä peite- ja salakieliavaimia, joiden avulla avautuisi ”toinen Toora” eli vanhan testamentin kätketyt sisällöt ja merkitykset, joita kirjanoppineet eivät enää tunteneet tai joiden olemassaolon he halusivat kieltää. Ja joita edelleen
salailaan ns.seurakuntateologisellla tasolla tavallisilta uskontokuluttajilta.
”gnostilaisuus vaikuttavat edelleen vahvasti Kristillisessä kentässä,”
Mikäs ihme tuo on,kun itse Jeesus moitti ihmisiä gnosiksen avaimen kätkemisestä…
Kreikalainen sanonta Ut:ssa ’gnosiksen avain’ sisältää juurkin gnostilaisen asrtonomisen avaimen.
”Voi teitä te lainoppineet,kun te
olette kadottaneet tiedon (gnosis)
avaimen, itse ette ole menneet sisälle ja muita olette sisälle menemästä estäneet. (Lk. 11:52)
Kreikan avain he kleis on num. 273 ja heprean avain maphtah on num. 528, molemmat liittyvät astronomiaan: kuuvuoden säätelyyn, 27,3 on sideerinen kuuvuosi,joka eroa 52,8 tuntia synodiosesta. 52,8 tuntia on 3168 minuuttia: Herra Jeesus Kristus!
Jeesus ei selvästikään tarkoita avaimella vain konkreettisia vihkimyskammioitten avaimia vaan myös niitä peite- ja salakieliavaimia, joiden avulla avautuisi ”toinen Toora” eli vanhan testamentin kätketyt sisällöt ja merkitykset, joita kirjanoppineet eivät enää tunteneet tai joiden olemassaolon he halusivat kieltää. Ja joita edelleen
salailaan ns.seurakuntateologisellla tasolla tavallisilta uskontokuluttajilta.
Jos jeesuksen oppi on niin hienoa, niin menkää sitten ja luopukaa kaikesta mitä teillä on, muuten ette kelpaa. Jeesus lupasi, että saatte kaksinkertaisesti takaisin tässä ajassa ja tulevassaa iänkaikkisen elämän. Uskalletteko luottaa ?
Minä luulen, että jää tekemättä.
Laki ei sellaista vaadi.
Kirkkoa merkitsevistä sanoista nostaisin esiin ’ekklesian’, joka tarkoittaa alunperin yhteisistä asioista päättämään tullutta kansankokousta. Kun ’kyriakee’ kertoo sen, että kirkko kuuluu Herralle, kertoo ’ekklesia’ sen, mikä kirkko on, yhteisö, joka rakentuu jäsentensä keskinäiselle arvostukselle ja yhteistyölle.
Juuri näin, kuten Martti asian esittää. Kirkolle kuuluva yhteisö on Herran lapset, jotka elävät Kristuksen johdolla. (Kristus on seurakunnan ”Pää”)
Seppolla on ajatuksia, jota on paljon aikojen saatossa polemisoitu, eikä lasta kannata heittää kokonaan pesuveden mukana, mutta on syytä tuntea myös yleisimmät suuntaukset, joita aika on tuonut mukanaan.
Kun Kirkon historiaa kulkee taaksepäin, niin sieltä löytyy monelaisia hajaanuksia ja polkuja, yksi merkittävimmistä lienee Islam ja koraanin synty, joka sekin ponnistaa paljolti vanhojen kirjoitusten tuntemisesta ja tulkinnasta. Koraania lukiessa törmää selkesti ajatukseen, että kirjoittaja on tuntenut Kirkon käyttämät paimenkirjeet ja niiden opetukset. Islamia voi perustellusti pitää ainakin osittain gnostilaiselle pohjalle rakenteuneena kristilisenä lahkona.
Luther oli myös mieltynyt mm. mystikkojen kirjoituksiin, mutta myöhemmin hylkäsi niiden opetukset sekavina ja harhaan johtavina. On lopulta myös hyvä muistaa, että Kirkon isät ovat yhteisellä päätöksellä ja tutkimuksella hylännyt ja jättänyt ulos kaanonista valtavan määrän kirjoituksia. Hyvä on tutkia kaikkea, mutta samalla myös miettiä, miksi vain tiettyä kirjakokoelmaa kutsutaan Raamatuksi
Raamattua ei myöskään kannata lukea rivien välistä, vaan juuri niin, että ymmärtää
mitä itse tekstissä sanotaan. Ihmisellä on taipumus etsiä salaisuuksia ja myös kiusaus tulkita Raamattua monimerkityksellisesti. Kaiken päämääränä on kuitenkin löytää Kristus, jossa Korkeimaman Jumala on ilmaissut oman tahtonsa ihmiskunnalle.
On hyvä ymmärtää yksi sana oikein ja kunnolla, kuin sata sanaa sekavasti tulkittuna.
Kreikassa on myös Lutherilainen Kirkko, joka lukee Uuttatestamenttia omalla kielellään, ja ”seurakunta” tarkoittaa ”kutsuttua kokousta.” ja kaste seurakuntaan suoritetaan vauvoille, kuten on ollut alusta asti. Kaste on kutsu Kristuksen seurakuntaan. Paavali kirjoittaa tuosta ”kutsusta” Kreikan Korintolaisille:
”Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.
Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.
Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne.
Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: ”Minä olen Paavalin puolta”, toinen: ”Minä Apolloksen”, joku taas: ”Minä Keefaan”, joku vielä: ”Minä Kristuksen”.
Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?
Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen, niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.
Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.” 1.Kor.1:9-16
Kiitos varovaisesta tuesta Ismo. Totean kuitenkin, että Raamattua on syytä lukea monimerroksellisesti koska sen kijroitajat itse toteavat kirjoitustensa olevan monimrkitykselsiä juutalaisesta perimätiedosta puhumattakaan. Tutustupa kuluisimpa juutalisen perimätiedonja raamatuntuntijan pofesori Gerschom Scholemin töihin.
Yksi avain näihin monimerkityksiin on Danielilla:
”Mutta sinä, Daniel, l u k i t s e nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti.
Monet matkaavat edestakaisin, ja t i e t o kasvaa” Daniel 12:4.
Huomattava, että alkuhepreassa ko kohdissa käytetään ’tieto’ sanasta heprean käsitettä D A T! (vrt. moderni Data-kone) Tässä kohtaa on myös heprealaisessa tekstissä els-kirjoitus, joka muodostaa sanan MUCHSEB eli: ’tietokoneitse’.
”vrt. moderni Data-kone.” Huomattakoon, että tässä yhteydessä ’data’ on latinaa ja tarkoittaa ’annetut’. Data ei ole oikeastaan vielä tietoa vaan sen ’raaka-ainetta’, josta käsittelemällä saadaan informaatiota. Tietoa se on vasta ihmisen omaksumana.
Olennaista tässä on Pentti se,että h e p r e a n tietoa tarkoitava sana on DAT ja että varisin arkisesti puhuimme data-koneista, joita käytimme myös nimeä tietokoneet.
Eikö Sinua häämästytä että ko Danielin kohdassa on els-koodina sana muchseb eli nykyheprean juurikin tietokone?
Latinalainen Raamatun Vulgata käännös ao kohdasta :
et multiplex erit s c i e n t i a
”Eikö Sinua häämästytä, että…” Ei.
Jep, tuo ilmoitus Danielille on mielenkiintoinen, kerran olin luennolla, jossa tulkittiin tuon Dan.12:4 kohdan Hebreaa, tuo voidaan tulkita väljästi, myös ajatuksena: ”Tieto matkaa edestakaisin ja lisääntyy” en tunne asiaa sen tarkemmin, mutta ennustuksensa sen merkitys korostuu, juuri meidän aikana, jolloin ihmiset kulkevat lentäen ja tietoa on jaossa paljon… Ajassa on paljon merkkejä, jotakin löytyy Raamatun sivuilta hyvinkin selkeästi. Israelin heimojen ja Juutalaisen kansan kerääntyminen takaisin ympäri maailmaa on yksi mielenkiintoisimpia ajan merkkejä. On Raamatussa paljon symboliikkaa, ynm. Se täytyy myöntää.
Niinpä, ’lukitsemine’ tarkoitti salakirjoittamista,mihnkä avamisen tarvitaan avainta ja dataa. Tutustupa Ismo tähän: ”Raamattukoodi on monien matemaatikkojen mukaan todellinen ja sitä on yritetty aikojen saatossa avata monien oppineitten toimesta jo vuosisatoja sitten. Lukko saatiinkin siis varsinaisesti auki vasta sitten, kun data-kone oli keksitty. Kuten Daniel 12:4 asian ennakoi. Kun verbimuoto j t t s v tarkoittaa kierreskelemistä, kuljeskelemista, voidaan se tässä aivan hyvin lukea surffailuksi. Tämä tekee kohdan sangen merkittäväksi etenkin, kun tähän pintatekstin vihjeeseen tekstien kätkemisestä liittyy vielä Els 29-sana machseb, joka tullen muinaishebrean ajatusta merkitsevästä sanasta saa nykyhepreassa uskomattoman merkityksen – tietokone !
Tietokoneeseen törmäämme sekä pinta- että salatekstinä myös niissä olennaisissa kohdissa, missä Herra kouluttaa taitavia miehiä tietoon ja viisauteen ja tekemään ”ajattelijoita” tai missä Herra antaa laintaulut, joihin on ”sormellaan” kaivertanut.
Näin esim. II Ms 32:15-16:ssa. ”Ja kääntyi ja laskeutui Mooses vuorelta ja kahdet taulut todistuksen kädessään. Taulut olivat kirjoitetut molemmilta puoliltaan. Tältä ja tuolta puolen ne olivat kirjoitetut. Ja ne taulut olivat elohjimien tekoa ja kirjoitusta, tuo tauluihin kaiverrettu.” Tietyt kirjaimet tuottavat Els 9 välein taas eurooppalaisessa lukutavassa kirjaimet mvchshb, mutta vokalisointi viittaa muotoon muchsev, joka tuottaa käännöksen ajateltu tai tietokoneistettu ! Mutta kysymys kuuluu: Keitä nämä muinaiset tietokoneen käyttäjät ovat olleet ?
Nämä ovat mielenkiintoisia ja olisi typerää jättää asioita tutkimatta, Juutalaiset yliopistot ovat hyvin kiinnostuneita Raamatun erillaisita merkityksistä ja tutkivat tekstejä monin eri metodein. On hyvä tukia kaikki ja pitää se mikä on hyvää.
Siitä mikä on hyvää oltaisiin ja ollaan vain niin kovin eri mieltä…
Näinhän se on, mutta päämäräänä on uskon kautta vaikuttava Rakkaus. Paljon on siis meillä opittavaa, kun tuon pitää mielessä. Tieto on aina hyvää, kun se suuntautuu Armahtavaisuuteen ja sydämmelliseen rakkauteen. Kostaminen on syytä jättää Jumalalle. Ihmisen osa on auttaa lähimmäistä ja pitää huolta heikoista ja jättää Jumallle mikä Jumalle kuuluu. Uskonnolisuus on yleensä tekopyhää ja paljon on pahaa tullut maailmaan, kun ihminen on alkanut hoitamaan Jumalan virkaa.
Elihu lausui ja sanoi:
”Pidätkö sitä oikeutena, sanotko sitä vanhurskaudeksi Jumalan edessä,
että kysyt, mitä se sinua hyödyttää: ’Hyödynkö siitä sen enempää, kuin jos syntiä teen?’
Siihen minä vastaan sinulle sekä ystävillesi, jotka luonasi ovat.
Luo silmäsi taivaalle ja näe, katsele pilviä, jotka ovat korkealla pääsi päällä.
Jos sinä syntiä teet, mitä sillä hänelle teet; ja vaikka sinulla paljonkin rikoksia olisi, mitä sillä hänelle mahdat?
Jos olet vanhurskas, mitä sillä hänelle annat, tahi ottaako hän mitään sinun kädestäsi?
Ihmistä, kaltaistasi, koskee jumalattomuutesi ja ihmislasta sinun vanhurskautesi.
Sorron suuruutta valitetaan, huudetaan apua suurten käsivartta vastaan,
ei kysytä: ’Missä on Jumala, minun Luojani, joka yöllä saa viriämään ylistysvirret,
joka opettaa meille enemmän kuin metsän eläimille ja antaa meille viisautta enemmän kuin taivaan linnuille?’
Valittakoot sitten pahojen ylpeyttä; ei hän vastaa.
Ei, turhia ei Jumala kuule, eikä Kaikkivaltias niihin katso,
saati jos sanot, ettet voi häntä nähdä; asia on hänen edessänsä: odota häntä.
Job.35:2-14
Nimike Kristillinen kirkko ei ole ev.-lut. tunnustuskuntamme identiteettiä riittävästi kuvaava, sillä kristillisiä kirkkoja ovat kaikki kristillistä uskoa tunnustavat kirkkokunnat, siis esim. katolinen, ortodoksinen, anglikaaninen, metodistikirkko, helluntaikirkko, vapaakirkko ym.ym. Lutherin kotimaassa toimiva sisarkirkkomme käyttä nimitystä evankelinen kirkko, mutta Suomessa tämän sinänsä erinomaisen nimen käytön ongelmaksi voisi muodostua se, että yhtä kirkkomme herätysliikkeistä nimitetään evankelisiksi, joskaan liikkeen virallisessa nimessä tämä sana ei esiinny. Toki olisi siistimpää, jos kirkon nimessä ei olisi henkilöön kohdistuvaa viittausta, mutta korvaavan riitävän täsmällisen nimen keksiminen lienee vaikeaa.
’Evankelinen’ on sikälikin hankala sana, että se on saanut englannin kautta rinnalleen sanan ’evankelikaalinen’. Sillä tarkoitetaan tiettyä amerikkalaisperäistä kristillistä suuntausta. Teonsana ’evankelioida’ on myös muodostunut ongelmaksi saatuaan sivumerkityksiä, jotka viittaavat – ainakin mielikuvien tasolla – tungettelevaan käännyttämiseen eikä iloisen sanoman kuuluttamiseen.