Kirkon tehtävänä on julistaa Jumalan sanaa

Kotimaa pro lehden 10.1. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan toimittaja-kirjailija Pentti Harjumaa otti kantaa kirkon perustehtävään. Hänen mukaansa kirkko on jäänyt pienen konservatiivisen uskovien ryhmän vangiksi. Tämä joukko on Pentti Harjumaan mukaan hukkaamassa kirkon vuosisatoja kestäneen sivistyksellisen ja kulttuurisen perinnön.

Pentti Harjumaan mukaan kirkon tulisi antaa enemmän tilaa ilmaista epäilyksensä onko jumalia tai jotain korkeampaa edes olemassa.  Hänen mukaansa nämä ihmiset haluaisivat olla mukana vaalimassa kirkon vuosisataista perinnekulttuuria erilaisine rituaaleineen ja tapoineen.

Pentti Harjumaa on aivan oikeassa todetessaan, että kirkko on erityisen merkityksellinen ihmiselämän käännekohdissa, niin ilossa kuin surussa. Kirkon varsinainen tehtävä ei kuitenkaan ole perinnekulttuurin vaalinta. Juuri perinnekulttuuri on asia, joka kirkossa voi muuttua ja jollakin aikajänteellä se tuleekin muuttua. Esimerkiksi seurakuntien toimintaan mukaan tulevat uudet suomalaiset tuovat mukanaan myös uutta perinnekulttuuria, joka on rikkaus ajassaan elävälle kirkolle.

Kirkkolain mukaan kirkon tehtävä on julistaa tunnustuksensa mukaisesti Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaan esimerkiksi kirkon jumalanpalveluselämää, lähetystyötä ja diakoniatyötä.  Kirkon omasta näkökulmasta Pentti Harjumaan kuvaamat perinnekulttuuriin liittyvät rituaalit ovat uskonnon harjoittamiseen liittyviä kirkollisia toimituksia. Esimerkiksi kodin siunaus taikka avioliittoon vihkiminen ovat luonteeltaan jumalanpalveluksia.

Valtaosa niistä kirkon jäsenistä, joita uskon asiat eivät henkilökohtaisesti kiinnosta, hyväksyy ongelmitta kirkollisten toimitusten jumalanpalvelusluonteen. Tällöin perinnekulttuuriin kuuluu koko paketti, myös se, että julistetaan Jumalan sanaa, rukoillaan ja kenties lausutaan uskontunnustus. Ilman niitä kirkolliset toimitukset menettävät varsinaisen sisältönsä ja jäljelle jää pelkkä näytelmä.

55 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Harhaopit olivat ennen yhtä vaarallisia kuninkaille ja keisareille, kuin nyt oikea kristillinen oppi diktaattoreille. Yksinvaltiaan hallinnalle tuottaa suuria hankaluuksia väki, joka ei pidä hallitsijan päätöksiä korkeimpana totuutena. Harhaoppinen kannattajat saattoivat ennen jopa ryhtyä kapinaan ja kun kirkko oli naimisissa hallinnon kanssa, niin toki harhaopit oli kukistettava voimakeinoin. Tänään, kristittyjen elämää hankaloitetaan niissä maissa, joissa mielipiteenvapauutta ei ole. Sitä kutsutaan yleensä kristittyjen vainoksi. Siihen suuntaan olemme suomessakin menossa. Se alkaa saada näkyvämpiä muotoja, kunhan kirkon jäsenmäärä putoaa riittävän alas.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Meidän ajassamme vahvin harhapppi kirkossamme lienee evankeliumin hukkaaminen.

      Sen sijaan on tullut henkilökohtaisen täydellisyyden ja ajallisen oikeudenmukaisuuden tavoittelu.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Monet profeetat ja mm.Jeesus ajoivat voimakkaasti juuri ja nimeoman yhteiskunnallista oikleudenmukaisuutta,joka Jeesuksen ajan Palestinassa oli varsin ohuissa kantimissa. Kansa oli rajusti köyhtynyt Rooman verojen ja roomalaismielisten oman kansan isorikkaiden ja papiston puristuksessa. Kuten palstalla on monesti todettu sana ‘vanhurskas’ (zaddiq hepr) merkitseekin just eikä melkein samaa kuin oikeudenmukaisuus. Sadinmaa on oivaltanut tämän. Ja saanut vihta päälleen–tietysti… Tämä olivat oivaltaneet myös aikaanaan ennen suurta ns. talonpoikaiskapinaa Englanissa jo 1300-luvun lopulla muutamat kirkonmiehjet yhtenä johtajanaan pastori John Ball, joka kapinan epäonnistuttua tietysi mestattiin julmasti. Mutta kapinalla oli siltikin seuraukset, yhteiskunnalliset reformit saivat vauhtia aivan kuin ne saivat 1918 kapinan jälkeen Suomessakin , tuli voiman mm. uskonnonvapaus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_talonpoikaiskapina

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Harhaopin merkitys kait on juuri se, että ne vievät pois evankeliumin totuudesta. Toisella puolen kuviteltuun omaan pyhyyteen ja toisella puolen käskyjen hylkäämiseen. Hankalaksi on tehty pelastuksen tie. Molemmille puolille lipsuu herkästi jalka.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Tämän päivän kuten myös vuosisatojen valhe evankeliumi on että pienille lapsille opetetaan että heillä on jo kaikki mitä Jumala antaa eli eivät hädässään osaa enää kääntyä Jumalan puoleen nöyrästi vaan tuoden esille omaa todistustaan Jumalan lapseudesta, siis ovat jo terveitä eivätkä tarvitse parantajaa, Jeesusta.

    Miten tämä näkyy, he vaeltavat pimeydessä tehden oman mielen mukaan eivätkä pelkää Jumalaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    “Kirkon tehtävänä on julistaa Jumalan sanaa.” Mikä se Jumalan sana sitten on? Kirkon Herra määritteli sen muun muassa näin: “Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan: — Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta. Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui. Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavasti häneen. Hän alkoi puhua heille: ‘Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.'”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Tuo mitä kirjoitat on totta mitään pois ottamatta. Tuossa ei kuitenkaan ole vielä kaikki.

      Siteeraan Paavalia:” Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni, ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin; muuten olette turhaan tulleet uskoviksi. Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: – Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois. Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin, joka olen kuin keskosena syntynyt. Olenhan apostoleista vähäisin enkä edes ansaitse apostolin nimeä, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole mennyt hukkaan. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä itse, vaan Jumalan armo, joka on ollut voimani. Näin me siis julistamme, minä niin kuin hekin, ja näin te myös olette uskoneet. ” (1 kor 15:1-11) Tuon saman kirjoittivat talteen kaikki neljä evankelistaa hieman laveammin ilmaisten.

      Yksi kysymys kuitenkin pohdittavaksemme: Me ihmiset kyllä riitämme Jumalalle juuri sellaisena kuin olemme, ilman omia tekojamme, mutta riittääkö Jumala meille ihmisille juuri sellaisena kuin hän on itsenä meille Raamatussa ilmoittanut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Tuossa ei kuitenkaan ole vielä kaikki.” Riippuu siitä, miten ymmärretään ‘köyhät, vangitut, sokeat ja sorretut’. Sanat voivat toki tarkoittaa varattomia, vapautensa menettäneitä, näkövammaisia ja kaltoin kohdeltuja ihan käytännöllisessä mielessä. Ne voi ymmärtää myös syvällisenä kuvauksena ihmisen osasta viheliäisenä olentona tässä matoisessa maailmassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Jukka Kivimäki:” Me ihmiset kyllä riitämme Jumalalle juuri sellaisena kuin olemme,…””

    Mistä tämän löytää?

    Miksi Jumala laittaa kadotukseen jos kerran ihminen riittää juuri sellaisena kuin on?

    Raamatun Sana on selkeä, Jumala laittaa henkensä uudestisyntyneeseen ja tällöin vasta on vanhurskas eli Jumalalle kelpaava.

    Jaak. 4:5 Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: “Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan”?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Mistäkö löytää? No esimerkiksi tästä: ” Me tiedämme, että lain sanat kohdistuvat niihin, joilla on laki. Näin ei kukaan voi väittää vastaan, vaan koko maailma joutuu Jumalan tuomion alaiseksi. Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on.

      Nyt Jumala on kuitenkin laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat. Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta, mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen. Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mikä laki on saanut tämän aikaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki. Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo, ilman lain vaatimia tekoja. ” Room 3:19-28″

      Kaikki me olemme omana itsenämme kelvottomia, mutta Jeesuksen Kristuksen tähden Jumala lukee meidät kelvolliseksi juuri sellaisena kuin olemme. Kaikkivaltias Jumala voi toki halutessaan muuttaa meidät joksikin toiseksi, mutta ei hänen tarvitse muuttaa meissä mitään, sillä Kristus on kuollut juuri sellaisten lainrikkojien vuoksi mitä me kaikki olemme. On toki syytä muistaa myös tämä: ” Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo.” Room 3:31

      Miksikö Jumala laittaa kadotukseen? Laittaako? “Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin,” Room 8:1-3

      Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Mitä sitten on olla Jeesuksessa Kristuksessa? Mitä on uudestisyntyminen. Mitä Kristus itse asiasta opetti? »Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: ’Teidän täytyy syntyä uudesti.’ Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.» Joh 3:5-8

      Mitäkö Jeesus vastasi Nikodeemuksen kysymykseen »Miten tämä kaikki on mahdollista?» Hän vastasi näin: »Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. »Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta.» Joh 3:14-21

      Uudestisyntyminen on siis sitä, että uskoo Jeesukseen Kristukseen. Kyse ei ole siitä että “tulee uskoon” vaan siitä että uskoo Kristukseen vapahtajanaan. Samoja Aatameja me kaikki olemme uskoontulon jälkeenkin, eli Kristuksen tähden kelpaamme juuri sellaisina kuin olemme, ilman Kristusta ei mitkään lain tekomme riitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Hyvää tekstiä Kivimäen Jukalta. Kiitos.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Jukka Kivimäki:””Uudestisyntyminen on siis sitä, että uskoo Jeesukseen Kristukseen. Kyse ei ole siitä että “tulee uskoon” vaan siitä että uskoo Kristukseen vapahtajanaan. Samoja Aatameja me kaikki olemme uskoontulon jälkeenkin, eli Kristuksen tähden kelpaamme juuri sellaisina kuin olemme, ilman Kristusta ei mitkään lain tekomme riitä.””

    Täyttä harhaa tuo, siis Raamatun mukaan Jumala antaa uudestisyntymässä kaikki ennen tehdyt synnit anteeksi, armon. Ihmiseen vuodatetaan Pyhä Henki ja sen kautta Jumalan rakkaus. Siis paatunut sydän parannetaan ja alkaa kuulemaan Jeesuksen ääntä.

    Mistä tulee kaikki paha, sydämestä, entä kun Jeesus parantaa sydämen niin mitä sieltä tulee, rakkauden kautta vaikuttavat teot. Siis rakkaus on lain täyttymys eli kun ihmisessä vaikuttaa Jumalan rakkaus ei häntä enää tarvitse lailla ohjata vaan on sydämen halu elää Jumalan rakkauden mukaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Jukka Kivimäki Jeesus vapauttaa synnin orjuudesta, siis on aivan eriasia olla vapaa kuin orja.

    Miksi Jumala armahtaa ihmisen, koska ihminen ei itse hallitse itseään vaan on synnin orja.

    Pimeydessä kuvitellaan olevansa Jumalan lapsi mutta kuitenkin eletään synnin orjuudessa eli selitetään “perisynnin” voimalla, valheella pidetään toisetkin pimeydessä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Synnin orjuudesta vapautettu ei kuitenkaan ole synnitön siinä mielessä, että hän joka tilanteessa toimisi erehtymättä Jumalan tahdon mukaan eikä kertaakaan enää hairahtuisi loukkaamaan lähimmäistään ja sitä kautta Kristusta. Kristityksi tuleminen ei merkitse enkeliksi muuttumista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Kristityksi tuleminen ei merkitse enkeliksi muuttumista.”

      No ei varmaan kun ne enkelitkin olivat usein varsin pelottavia, väkivaltaisia ja julmia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Martti Pentti mitä tarkoittaa vapauttaa orjuudesta, selitäppä tämä niinkuin selittäisit lapsille?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Martti Pentti et ole vastannu viel, esitämpä vielä tähän ajatuksena että kun vapautuu orjuudesta niin silloin ei olekkaan enää pakko tehdä mitä entinen “isäntä” sanoo eli ei ole synnillä otetta pakottaa, mistä taasen seuraa “perisynti-opin” valheellisuus, eikö vain?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Eipä seuraakaan. Kun laiska orja vapautuu, hän ei muutu ripeäksi. Kun äreä orja vapautuu, hän ei muutu leppoisaksi. Vaikka kristitty vapautuukin synnin orjuudesta, hän ei pääse irti itsestään vaan joutuu kilvoittelemaan koko ikänsä itsekkyytensä kanssa. Synti ei ole enää pakko, mutta se ei lakkaa houkuttelemasta. Kenties varkaudesta, haureudesta ja väkivallasta pääsee eroon, mutta tilalle astuu, jos ei muuta, omahyväisen ulkokultaisuuden vaara.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jukka Kivimäki
    Jukka Kivimäki

    Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.