Kirkon tulevaisuuskomitea: Kirkko tarvitsee merkittäviä uudistuksia

Kirkon tulevaisuuskomitea on julkaissut mietintönsä ja siihen liittyvät taustatutkimukset

Kirkko ei ole organisaationsa, hallintonsa tai taloutensa puolesta kriisissä, toteaa Kirkon tulevaisuuskomitea vastikään valmistuneessa mietinnössään. Kirkon toiminta on monipuolista, ja se tavoittaa edelleen laajoja ihmisjoukkoja. Tästä huolimatta kirkko tarvitsee merkittäviä uudistuksia voidakseen vastata tulevaisuuden haasteisiin. Pelkkä organisaation muokkaaminen ei riitä, sillä sen ohessa tarvitaan toiminta- ja johtamiskulttuurin uudistusta ja jatkuvaa kehittämistoimintaa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon korkein päättävä elin, kirkolliskokous, nimitti toukokuussa 2015 komitean arvioimaan kirkon organisaatiota ja laatimaan ehdotuksen uudesta organisaatio- ja toimintamallista. Komitea ottaa mietinnössään kantaa siihen, millä tavalla kirkon organisaation tulisi uudistua, jotta se kykenisi vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin ja toteuttamaan tehokkaasti perustehtäväänsä muuttuvassa toimintaympäristössä.

 

Työntekijäkeskeisestä seurakuntalaislähtöiseen toimintakulttuurin

Tärkein komitean muutosesityksistä on siirtyminen virkavaltaisesta ja työntekijäkeskeisestä toimintakulttuurista seurakuntalaislähtöiseen kulttuurin. Seurakuntalaiset eivät ole seurakunnan toiminnan kohde, vaan he ovat yhtä kuin seurakunta. Seurakuntalaisten toimintamahdollisuuksiin liittyvät konkreettiset esteet on kartoitettava ja purettava. Kirkoista tulee tehdä monikäyttöisiä yhteisön keskuksia, jonne seurakuntalaiset voivat kokoontua.

Kirkon työkulttuuria tulee kehittää ja vapauttaa. Virkasuhteista tulee siirtyä työsopimussuhteisiin, ja kirkollisten johtajien kohdalla tulee harkita siirtymistä määräaikaisiin työsuhteisiin.

Nuorten osallisuutta kirkon elämässä ja päätöksenteossa on vahvistettava. Tämä edellyttää nuoria ja nuoria aikuisia koskevia kiintiöpaikkoja niin seurakuntien hallintoon kuin kirkolliskokoukseen.

Taloudellisten vaikeuksien keskellä kamppailevat seurakunnat tarvitsevat tukea. Tähän pyritään pienentämällä seurakunnilta kerättäviä keskusrahastomaksuja. Muutos on mahdollista vain keskushallintoa koskevien uudelleenjärjestelyiden kautta.

Seurakuntien toiminnanvapauksia pyritään vahvistamaan karsimalla sääntelyä ja alistusasioita sekä avaamalla rajattu mahdollisuus henkilöseurakuntiin. Komitea ei kannata seurakuntarakenteita koskevia pakkoratkaisuja, mutta se asettaa seurakuntien itsenäisyyden ehdoksi taloudellisen omavaraisuuden.

 

Kirkolliskokous dynaamiseksi ja tehokkaaksi

Kirkolliskokouksen dynaamisuutta ja tehokkuutta pyritään lisäämään pienentämällä kokoa, lisäämällä kokoontumistiheyttä, uudistamalla aloitekäytäntöjä ja toimintakulttuuria sekä korjaamalla määräenemmistövaatimuksia.

Kirkkohallitusta kehitetään nykyistä paremmin hiippakuntia ja seurakuntia palvelevaksi elimeksi. Kehittämistoimintaa varten rakennetaan maanlaajuinen verkosto, joka tukee seurakunnissa ja hiippakunnissa tehtävää työtä sekä levittää seurakunnissa kehitettyjä innovaatioita ja hyviä toimintamalleja. Verkoston toimintaa koordinoi Kirkon kehittämispalveluiksi kutsuttava uusi yksikkö.

 

Kirkon tulevaisuuskomitea (http://sakasti.evl.fi/tulevaisuuskomitea) koostuu kolmestatoista yhteiskunnan eri sektoreita edustavasta kokeneesta asiantuntijasta. Sen puheenjohtajana toimii kirkolliskokouksen lakivaliokunnan puheenjohtaja, laamanni Antti Savela.

Kirkolliskokous aloittaa mietinnön käsittelyn kokouksessaan 8.-11.11.2016.

Mietintö on luettavissa kirkon verkkosivuilla osoitteessa (sakasti.evl.fi/päätöksenteko/kirkolliskokous/mietinnöt).

Lisätietoa: Antti Savela, tulevaisuuskomitean puheenjohtaja (antti.savela@gmail.com), Aulikki Mäkinen, tulevaisuuskomitean varapuheenjohtaja (aulikki.makinen@evl.fi), Juha Meriläinen, tulevaisuuskomitean sihteeri (juha.merilainen@evl.fi).

5 kommenttia

  • Reino Suni sanoo:

    Kirkko tarvitsee todella merkittäviä uudistuksia. Ne ovat lähinnä kaikki uskoon siis oppiin kuuluvia. Realistinen reformaatio on parhaillaan menossa, jonka pitäisi olla realistinen herättäjä kirkolle.

    Lähtökohtana pitää olla Nikean, Konstantinopolin ja muiden kirkolliskokousten päätöksien peruuttaminen, jotka eivät ole Jeesuksen mahdollisimman todennäköisen sanoman mukaisia. On myönnettävä tosiasia, että Jeesuksen elon aikana ei tarkka juutalais yhteiskunta eikä kukaan apostoli eikä kukaan muukaan kirjoittanut edes yhtäkään sanaa hänen toiminnastaan. Hän eli realistisesti asutussa yhteisössä ja toimi Korkeimman lähettiläänä, jossa toiminnassa hän joutui toimimaan yhteiskunnan lakien ja järjestyksen vastaisesti, joka johti kuoleman tuomioon. Jeesuksen persoonallisuudesta saa rehellisen ja realistisen käsityksen hänestä perimätietoon pohjautruvien evankeliumien perusteella.

    Merkitykseltään erittäin tärkeä on ymmärtää 200 luvulla Raamatun, siis uuden testamentin myös, rakentajien toiminta. He valitsivat neljä evankeliumia, joita he täydensivät ainakin Markuksen evankeliumin viimeisellä luvulla , ylösnousemuksesta. Samalla hetkellä evankeliumien valinnan yhteydessä he määräsivät kaikki muut Jeesuksesta kirjoitetut tekstit hävitettäväksi tulevilta sukupolvilta. Miksi ? Ei pitäisi olla vaikeata ymmärtää.

    Kirkon oppi, Jeesuksen todennäköisen sanoman lähimmäisen rakkaus tasa.arvoisin ihmisarvostuksineen, jossa on kaikki laki ja profeetat ja joka saa Korkeimman, Jumalan, hyväksymisen ihmisten elämän tarkoituksena, mitä se hyväksyminen sitten aikanaan tarkoittaakin. Se selviää, jos selviää, poislähtömme hetkellä tästä maailmasta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ymmärrän tulevaisuuskomitean tehneen tärkeää ja hyvää työtä. Silti sanat tulevaisuus ja komitea yhdessä herättävät myös hieman humoristisen mielleyhtymän. Tarkoitan edelleen myös sitä, että vaikka komiteoitakin tarvitaan, on kirkon uudistuminen ja uudistaminen sittenkin jotakin muuta tai myös paljon jotakin muuta. Se on yhteisötasolla tapahtuva uudistuminen, jossa pitäisi olla paljon rohkeampi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Oletko, Toivo, lukenut mietintöä? Komitea on nimenomaan pyrkinyt raivaamaan esteitä peräänkuuluttamasi yhteisötasolla tapahtuvan uudistumisen tieltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha, Enpä ole ehtinyt vielä lukemaan, mutta otan sen asiaksi heti kun ehdin. En väheksy komiteatyötä ja uskon sen tehneen hyvää työtä. Jotenkin vain pitkään kirkossa toimineena epäilen, että mietinnöt sinällään eivät synnytä muutosta. Vaikeampi kysymys on sitten se, millä muutoksen saa liikkeelle. Siinäkin pitää luottaa “pieniin alkuihin” ja olen myös realisti ja pidän kirkon työn jatkuvuutta myös tärkeänä. Voisi ottaa ehkä opiksi muusta toiminnasta jotakin. Itse toimin kotimaisen finanssiryhmän hallinnossa ja siellä on kovat strategiset tavoitteet muutokselle. Eräitä avainsanoja ovat disruptio ja digitalisaatio.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Komitean mietintö ajaa tosi hyviä uudistuksia. Juuri näin voisi kirkko päästä uudistumaan ja sinne syntyisi juuri sitä elämää mitä moni kaipaa. Nyt tiedetään selkeästi mitä muutoksia tulisi tehdä. Ei muuta, kuin toteuttamaan.

    Pikku hankaluutena näen monissa seurakunnissa vallitsevan yhteistyökyvyttömyyden. Seurakuntakeskeinen malli toteutuakseen vaatii välttämättä hyvää yhteistyötä eri kirkon työalojen välillä.

    Kukin tekee työtään persoonallaan ja ihan omalla tavallaan. Lisäksi työalojen rajat ovat tiukat. Niiden ylittämistä pelätään. Ei tahdota astua toisten varpaille. Mikäli seurakuntalaiset tulisivat aidosti vastuullisiin tehtäviin, nii heillä ei voi olla käsitystä seurakunnan sisäisistä raja-aidoista. Niinpä he talloisivat jakoihinsa niitä ja saisivat aikaan melkoisia sotkuja.

    Ennekuin komitean näköalat voi toteutua, on luotava yhteinen toimintakulttuuri. Siihen asti seurakuntalaisille voidaan tarjota ainoastaan avustavia tehtäviä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Meriläinen
    Juha Meriläinen

    KIRKON TULEVAISUUSKOMITEA Blogissa keskitytään komitean työhön sekä kirkon tulevaisuuden näkymiin; menneisyyttä ja nykyisyyttä unohtamatta. Kirjoittaja on tulevaisuuskomitean sihteeri, pastori ja teologian tohtori.