Kirkon yhteiskunnallisesta merkityksestä

Jotkut asiat ja tilanteet jäävät erityisesti mieleen. Eräs tällainen on kohdallani Kuopion Mielenterveyspäivät pari vuotta sitten. Silloin oli viimeisenä aiheena ”Onko kirkolla tänä päivänä yhteiskunnallista merkitystä”. Aihe veti pääkirjaston auditorion täyteen kuulijoita. Tarjolla oli avaraa ja syvällistä pohdintaa mm. piispa Jari Jolkkosen ja kansanedustaja Markku Eestilän toimesta. Jolkkonen korosti uskon ja kirkon opin vaikutusta ihmisten terveyteen. Eestilä nosti esille kirkon diakoniatyön ja sen merkityksen syrjäytymisen ehkäisyssä. Kaikki puhujat vastasivat otsikon kysymykseen KYLLÄ.

Mielestäni kirkon yhteiskunnallinen merkitys kasvaa koko ajan. Vaikuttaa siltä, että yhä useampi alkaa saada tarpeekseen pinnallisesta, kiireisestä ja materialistisesta elämäntavasta. Huomio suuntautuu enemmän henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin ja elämyksiin. Aineellinen kasvu tulee ennen pitkää tiensä päähän rajallisella planeetallamme. Suomen johtava talousguru Sixten Korkman toteaa uudessa kirjassaan Talous ja utopia: ” Talouskasvun tulee tavaratuotannon sijaan yhä enemmän perustua palvelutuotantoon, kuten sosiaali- ja kulttuuripalveluihin”.

Kirkko on murroksessa, joka on syntynyt jäsenkadosta ja pienenevien taloudellisten resurssien paineesta. Työntekijöiden määrä vähenee tulevina vuosikymmeninä ja vapaaehtoistyö nousee suurempaan rooliin. Tilanne pakottaa uudistumaan ja miettimään innovatiivisesti perustehtävän toteutustapoja. Sanaa voi julistaa sekä lähimmäistä auttaa monin tavoin. On oikea hetki panostaa uusien palvelumuotojen kehittämiseen, jotka vastaavat kasvaviin henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin. Esim. retriitit ja vastaavat palvelut voivat tuoda työpaikoille työniloa ja voimaa jaksamiseen

Suomalaista hyvinvointivaltiota pidetään monille muille maille malliksi kelpaavana hyvänä yhteiskuntana. Siihen tullaan kaukaakin tutustumaan. Ulkopuoliset ihailevat sen peruskiviä kuten altruismia, epäitsekkyyttä ja toisista välittämistä. Sen suosio perustuu mm. siihen, että se tuottaa kansalaisille turvaa ja torjuu köyhyyttä. Sen jatkuva kehitys ja vahvistuminen on meille suomalaisille kunnia-asia. Tässä työssä kirkko voi kantaa korttansa kekoon entistä vahvemmin.

 

 

Kirjoittaja

Upi Heinonen
Upi Heinonen

Olen toiminut konsulttiyrittäjänä yli 30 vuotta johtamisen, liikkeenjohdon ja markkinoinnin saroilla. Naimisissa Eeva-vaimoni kanssa olen ollut 42 vuotta, meillä on kaksi täysi-ikäistä tytärtä. Tätä nykyä yritystoimintani on pikemminkin harrastus sekä mentorointia nuoremmille, sillä siirryin viitisen vuotta eläkkeen saajien sankkaan joukkoon. Aika kuluu mukavasti ukin roolissa sekä luottamushenkilönä Kuopion Alavan seurakunnan seurakuntaneuvostossa ja sekä yhteisessä kirkkoneuvostossa ja - valtuustossa sekä henkilöstöasiain johtokunnassa. Ihminen ja rakentamansa organisaatiot ja yhteisöt kiinnostavat niin yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta, henkisestä kuin myös hengellisestä näkökulmasta. Johtaminen eri muodoissaan vilahtelee myös melko usein teksteissäni.