Kirkossa puhutaan liikaa – myös Jumalasta?

Syyskuulla kirkkomme pappi Henrik Wikström synnytti jonkin verran keskustelua siitä, että kirkossamme ei puhuta riittävästi Jumalasta. Näin Wikström itse Kirkko ja kaupunki –lehdessä kommentoi (KK 25.9.2019):

”Kuvaan sitä, miten kirkolle on käynyt. Kirkko on ikään kuin vahingossa työntänyt Jumalan sivuun. Nykytilanne on pitkän kulttuurisen kehityskaaren väistämätön pää. Nämä ovat sellaisia juttuja, joihin kukaan ei ole syyllinen ja joihin kaikki ovat syyllisiä, Wikström sanoo.

– Ainakin Suomessa kirkko kieltäytyy keskustelemasta ihmisiä kiinnostavista suurista hengellisistä kysymyksistä, siitä, mikä aiemmin on ollut uskon ydinaluetta: Jumalasta, Saatanasta, taivaasta, helvetistä. Sen sijaan puhutaan moraalista. Taustakangas on sama, mutta keskustelunaiheet ovat ihan toisia kuin ne, joista kristinusko syntyi.”

Wikströmin ajatuksia ei ole syytä teilata, vaikka oman kirjoitukseni otsikko kysyykin asiaa toiseen suuntaan. On paikallaan kriittisesti arvioida, onko noin käynyt.

Itse vastaan, että on ja ei. Lisään myös sen, että Wikströmin nostama ajatus ei ole uusi vaikka Wiktsröm avaakin asiaa melko tuoreella tavalla. Minulle ja varmaan monille muillekin on tuttua kirkkomme tiettyjen herätysliikkeiden suunnalta tuleva kritiikki siitä, että kirkossa emme puhuu tarpeeksi Jumalasta ja hengellisistä asioista vaan puhumme liikaa tämän maailman asioista.

Asetelma on ainkin minulle ärsyttävä eli se, että laitetaan vastakkain tämän maailman ja pelastuksen asiat. Ne nimittäin liittyvät olennaisesti yhteen. Elämme Jumalan luomassa maailmassa ja pelastus koskee sekä tätä että tulevaa aikaa ja maailmaa!

Itse uskallan väittää ensinnä, että puhumme kirkossa liikaa. Tietysti kirkon perustoimintoihin kuuluu julistus, joka on usein puheen muodossa. On tietysti hyvä muistaa, että se on myös musiikin, virsien ja monen muunkin asian muodossa. Puhe ja puhuminen on meillä kuitenkin korostunut.

Väitän myös toiseksi, että kirkossa puhumme liikaa Jumalasta – tai ainakin huonolla tai väärällä tavalla. Se tarkoittaa sitä, että yritämme ”selittää Jumalan puhki”. Tällekin on omat juurensa teologianhistoriassa ja kirkon historiassa. Jumalan olemassaoloa ja olemusta on pyritty todistamaan ja selittämään.

Jos puhetta yleensä ja myös puhetta Jumalasta on liikaa tai väärällä tavalla niin mikä sitten olisi parempi tie?

Puhumisen rinnalle voidaan nostaa vuorovaikutus, kuuntelu, läsnäolo ja yhdessä tekeminen, kaikki nämä. Niitä tarvitaan kirkossa enemmän. Ja tarvitaan myös liikettä ihmisten luo ja kanssa. Joillakin on se vahva usko, että riittävän vahva julistus saa ihmiset tulemaan julistajan luo vaikkapa kirkkoon tai muuhun julistamisen paikkaan. Joskus voi näin olla, mutta uskallan epäillä asiaa eli sitä, toimiiko se nykypäivän maailmassa ja tulevaisuudessa.

Vahvaa ja hyvää julistusta tarvitaan. Mutta sen rinnalle ja ehkäpä sitä ennen tarvitaan ihmisten kanssa olemista, ihmisten kanssa elämistä ja kulkemista. Se on paljon työläämpää ja enemmän aikaa vievää kuin puhuminen, julistaminen! Sen tietävät ainakin kokeneet, vaikeiden lähetyskenttien lähetystyöntekijät.

Entäpä sitten liiallinen tai vääränlainen puhe Jumalasta? Mielestäni olennaista on Jumalan edessä oleminen, rukous, ylistys ja Jumalan kuunteleminen. Lisäksi olennaista on, että yhdessä toisten hapuilevien ja etsivien kanssa etsimme Jumalaa ja sitä, mitä hän tahtoo. Pyhä Jumala on mysteeri, kiehtova ja pelottava kuten Eero Huovinen usein viisaasti on opettanut. Jeesuskin opetti fariseuksille, etteivät taivasten valtakuntaan pääsee tiuhaan ”Herra, Herra” lausuvat vaan ne, jotka tekevät taivaallisen Isän tahdon.

Vielä perinteiseen kysymykseen maallisista ja taivaallisista puhumisesta. Kirkossamme on varmaan Wikströmin kuvaamalla tavalla viime aikoina puhuttu myös tämän maailman asioista tai moraalista. Ehkä entistä terävämmin tai vahvemmin pitää miettiä sitä, mitä evankeliumi tarkoittaa meidän aikamme kysymyksissä. Mitenkään emme voi mennä siihen, että annamme tämän maailman asioiden olla ja puhumme vain taivaallisista. Sitä varmasti ei myöskään Henrik Wikströn tai muut hänen laillaan ajattelevat tarkoita.

Meillä on siis kirkossa liikaa puhetta – ja liikaa tai vääränlaista puhetta Jumalasta!

Toivo Loikkanen

 

 

 

 

 

 

121 kommenttia

  • Marko Sjöblom sanoo:

    Antti Hämäläinen. Muutama ajatus. Olet mielestäni oikeassa siinä kun puhut uskovien vastaanottokyvyn muutoksesta. Mutta kyse on aina myös siitä, mikä saarnan tehtäväksi ajatellaan messun kokonaisuudessa ja mikä on sisältö. Kreikan ortodoksisessa kirkossa ei aina edes ole saarnaa vaan se jaetaan traktaattina luettavaksi. Katoliset maallikkodiakonit lukevat valmiita saarnoja. Ei huono idea ollenkaan.

    Tunnut ymmärtävän termin “Jumalan valtakunta” aika lailla karismaattisesti ja vapaakirkollisesti värittyneenä. Olen omasta puolestani huomannut, että koko saarnan tehtävä on vähän hukassa nykyään. Minulle saarna on ennen kaikkea armonväline (laki ja evankeliumi yhdessä), jossa Kristus tulee pelastuslahjoineen meidän ulottuvillemme vaikka myös yritän opettaa sarnoissani. Monille karismaatikoille saarna tuntuu olevan vain “opetusta”, joka jotenkin ohjaa seurakuntalaisia “varsinaiseen” kristillisyyteen, joka taas toteutuu “Hengen voimassa” ja “Raamatun periaatteiden mukaan” elämisessä sekä jotenkin oikealla tavalla rukoiltaessa tai hengellisiä lahjoja käytettäessä. Tällöin puhumme myös pomminvarmasti toistemme ohi. Mielestäni on olemassa ihan oikeaa kristillistä humanismia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      No en ymmärrä Jumalan vatakuntaa erityisen karismaattisesti, kylläkin minulle se on olemassaolon iankaikkinen hengellinen ulottuvuus. Siis tämä on eri asia kuin kirkko tai herätysliike tai lahko. En kuitenkaan mielellän määritele sitä karismaatikkojen tavoin, koska karismaattisessa liikkeessä rasitteena ovat juuri mainitsemasi ym. painotukset. Myöskään saarnaa en määrittele noin, koska saarnatavat ja seurakuntakulttuurit ovat moninaiset ja niinpä ovat saarnatkin. Tässä yhteydessä askarrutti lähinnä 12 minuutin aikaraja, ja siinä ks. myönnän voi puhujan taito tiivistää ja painottaa oleellista kehittyä. Olen omassa työssäni huomannaut, että Pyhä Henki on kykenevä toimimaan erilaisissa seurakunta-ja jumalanpalveluskulttuureissa ja on tässä mielessä aina kohtelias ja kunnioittava , jos näin voidaan sanoa. Kristillinen humanismi ei ole minusta ongelmallista, kunhaan se on Pyhän hengen synnyttämää ja inspiroimaa. Kristillinen maalaustaidekin on hienoa, vaikka kukaan ihminen ei osaa maalata kuin jäljitelmän Luojamme töistä. Taiteiljat siis maalaavat ikäänkuin Luojamme varjossa. Luovuus on yleisinhimillinen ominaisuus ja luovuudessa toteutuu jotain siitä, että meidät ihmiset on luotu Jumalan kuvaksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Antti Hämäläinen. Jatkan vielä vähän. Sekä termit Jumalan valtakunta että humanismi/kristillinen humanismi ovat hyvin laajoja ja eri tavoin ymmärrettyjä käsitteitä. Ne linkitetään myös toisiinsa niin eri tavoin, että yksistään eri suomalaiset vaihtoehdot kartoittamalla voisi tehdä ainakin yhden väitöskirjan. Ajattelen toki omasta puolestani kristillisen humanismin määritelmän vähän samaan tapaan kuin sinä, vaikkakin väljemmin. Esittämäni saarnan olemuksen määritelmä on oikeastaan perusluterilainen itsestäänselvyys ja itse otan sen annettuna (toki herätyskristillisellä pietismillä maustettuna); toki saarnatapojakin on monenlaisia. Perusjuju on kuitenkin se, että Jumala itse tulee tuonpuoleisesta todellisuudesta luoksemme. Sanassa ja sakramenteissa luoden, opettaen ja ylläpitäen. Silloin ongelmaksi tulee minun silmissäni tuo, että saarna ymmärretään inhimillisen todellisuuden pyörittelemiseksi vaikka se selitetään hurskaasti “Jumalan puhuttelussa” tms olemiseksi ja ajatellaan, että se, mikä on inhimillistä on myös jumalallista. Silloin saarnaaja ajattelee ihan tosissaan tuovansa esiin Jumalan sanaa vaikka minun silmissäni kaikki pyörii vain ihmistodellisuudessa. Julistetun sanan kun pitäisi käsittääkseni olla Raamatun mukaista ja sen soveltamista meidän aikaamme.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Marko, minulle Jumalan valtakunnan määritelmäksi riittää Room 14:17. Tällä pääsen henkilökohtaaisesti pitkälle. Minusta on mahdollista olla oikeasti Jumalan puhuttelussa. Pohjolan parhaimpiin kuulunut evankelista Frank Mangs innoitti jonkun sanomaan hänen puheistaan että niissä oli sanoma Jumalalta, ei vain sanoma Jumalasta. Minäkin kerran kuulin hänä Helsingin Andreaskirkossa, ja sain “piston sydämeeni”. Kyllä tällainen on mahdollista, vaika varmasti ei erityisen yleistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Marko. “Sekä termit Jumalan valtakunta että humanismi/kristillinen humanismi ovat hyvin laajoja ja eri tavoin ymmärrettyjä käsitteitä. Ne linkitetään myös toisiinsa niin eri tavoin, että yksistään eri suomalaiset vaihtoehdot kartoittamalla voisi tehdä ainakin yhden väitöskirjan”. Juu kyllä ymmärrän tämän, mutta minua henkilökohtaisesti ei ensi kädessä kiinnosta Jumalan valtakunnan akateeminen määritelmä, vaan mitä Jeesus takoitti, kun Hän sanoi, että “Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä”. Teen siis eron vahaomenan ja aidon omenan välille, ja its etsin oikeaa omenaa ja tahdon iskeä hampaani siihen. Vahaomena on kaunis katsella, mutta minulle mauton ja vailla vitamiinejaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Oletko varma, Antti Hämäläinen, että osaat erottaa omenat toisistaan? Vitamiinipitoismmat lajikkeet ovat usein pienikokoisia ja vaatimattoman värisiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “Oletko varma, Antti Hämäläinen, että osaat erottaa omenat toisistaan? ”

      Juu, olen tästä kyllä varma. Ero on juuri niinkuin sanoin, vahaomena on kuin oikea, mutta eloton ja mauton, vaikka väri olisikin ulkoisesti hieno. Oikeassa omenassa on reilu maku ja vitamiineja. Tunnen hyvät omenat, koska asun alueella, jolla viljellään 40-50 % Suomen omenoista. Myös tyrnimarjat ovt hyviä, mutta nyt oli puhe nimenomaan omenoista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Omenalajikkeet ovat tässä erilaisten kristillisten perinteiden vertauskuvia. Ajattelen, että suurin, punaisimpana kiiltävin ja makeimmalta maistuvin ei kuitenkaan oloe se terveellisin omena. Pieni, vihreä ja kirpeä saattaa sisältää enemmän vitamiineja ja hivenaineita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti.” Pieni, vihreä ja kirpeä saattaa sisältää enemmän vitamiineja ja hivenaineita.” Tässä tärkeintä oli tehdä ero vahaomenan ja oikean omenan välille. Yleisesti ottaen on niin, useimmat aivan siloposkiset omenat oivat sellaisia myrkkykäsittelyjen johdosta. Kyllä ne silti syötäviä ja vitamiinipitoisiakin ovat, ja niitä useimmat ihmiset haluavat. Luonnollinen myrkyttämätön omena on usein hieman laikullinen jne.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Luonnollinen myrkyttämätön omena on usein hieman laikullinen.” Alat päästä jyvälle siitä, mitä omenavertauksella tahdon sanoa, Antti Hämäläinen. On kristillisyyttä, joka on ‘käsittelyn johdosta siloposkista’, koska sellaista ‘ useimmat ihmiset haluavat’. Olisiko ‘luonnollinen ja myrkyttämätön’ usko kuitenkin enemmän Jumalan tahdon mukaista, vaikka ‘hieman laikullisenakin’?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti.” Olisiko ‘luonnollinen ja myrkyttämätön’ usko kuitenkin enemmän Jumalan tahdon mukaista, vaikka ‘hieman laikullisenakin’?” Nyt puhumme vahaomenan ja oikean omenan erosta, joka on tässä tärkeintä osata tehdä. Sitten oikeissa omenoissa on tietysti kaikenlaisia tarjolla. Nyt minä en tässä puutu siihen, mikä on kullekin hyvä, vaan ainoastaan siihen, että pääasia että haukataan oikeaa omenaa, ei vahaomenaa. Körttiomenaa sanoisin raakileeksi, ja karismaatikkojen omenaa taas vähän liian pehmoiseksi ja kansanlähetysläistä omenaa hieman liian kirpeäksi kun vitamiinien sinänsä terveellinenmaku dominoi liikaa eikä aina omenan herkullinen maku pääse esiin. . Aina ei ole minun mieleisiä omenoita tarjolla, siis hyvin kypsyneitä ja maukkaita. Ne ovatkin sitten harvinaista herkua.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Aina ei ole minun mieleisiäni omenoita tarjolla, siis hyvin kypsyneitä ja maukkaita. Ne ovatkin sitten harvinaista herkkua.” Eipä Jumala meidän mieliksemme toimikaan vaikka meidän hyväksemme toimiikin. Harvinaiset herkut eivät kai Hänen lahjoihinsa taida kuuluakaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. ” Harvinaiset herkut eivät kai Hänen lahjoihinsa taida kuuluakaan”. Oletko varma tästä? Minun kokemus on toisenlainen, vrt Jaakob 1 :172..jokainen hyvä lahja ja täydellinen anti tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä….”. Ef 4:7-8″ Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan. Sentähden on sanottu:”Hän astui ylös korkeuteen, hän otti vankeja saliikseen, hän antoi lahjoja ihmisille”. Kyllä nimenomaan Jumalan lahjoittamat ystävät ja yhteistyökumppanit ovat Jumalan parhaita lahjoja meille itse kullekin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Jumalan täydelliset lahjat ja harvinaiset herkut ovat minulle kaksi eri asiaa. Jälkimmäiset ovat pikemminkin kiusaajan oukutuksia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Äijät on näköjään juuttuneet taas juoksuhautoihin. Humaismi oli aikanaan yksi krsitinuskon haara, nyt siitä on muotoutunut ehkä pahin kristinuskon vastustaja, Riippuen tietenkin siitä miten kristinusko ja humanismi tulkitaan. Kirkon oppia kun tulkitaan kunkin oman näkemyksen perusteella, niinpä taistelutoverit taitavat jäädä taisteluhautoihinsa uusia juonia punomaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pekka. “Humaismi oli aikanaan yksi krsitinuskon haara, nyt siitä on muotoutunut ehkä pahin kristinuskon vastustaja,”. Aivan, ja tämä on erityisesti “lopun ajan” ilmiö. Humanismin harhat ovat myös hunajaisia, ja tässä niiden pirullisuus piileekin. Minusta 2 Piet 1:4b sanoo asian ytimen:”Hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että me niiden kautta tulisimme jumalallisesta luonnosta osallisiksi,ja pelastuisimme siitä turmeluksesta, joa maailmassa himojen tähden vallitsee..”. Lopun ajan humanismi on nimenomaan katalysaattori, jolla kaikki langenneen ihmisen himot vapautaan turmelemaan ihmiskuntaa. Tämä voi olla aika söpön ja harmittoman näköistä, mutta lopputulos tulee olemaan kaamea.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kristinusko on joka tapauksessa hyvin humaani uskonto!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ristinusko on joka tapauksessa hyvin humaani uskonto!

      Uskontoko humaani, jonka lähtökohtana on koko ihmiskunnan pelotteleminen ikuisella kiduttavalla helvetillä ellette usko uskontomme dogmaan? Nykyisen kulttuurikritilisyyden inhimillisti jotakuinin nykytasolle ateistis-deistinen valistus. Kidutukset, polttoroviot ja kuolemnatuomiot eivät poistuneet kirkon aloitteista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Toivo. “Kyllä kirkoissamme on paljon hyvää ja aitoa kristinuskoa”.

      No tämä on onneksi toistaiseksi totta. On myös paljon hienoja pappeja ja hyviä herätysliikkeitä. Suomen ev.lut. kirkko on paljon paremmassa tilassa kuin Ruotsin vastaava. Sanoisin että siellä tavallaan peli on jo menetetty mitä Svenska Kyrkaniin tulee. Tokihan sielläkin on edelleen seurakuntia joissa tapahtuu paljon hyvää kuten Sta Clara Tukholmassa. Myös karismaattinen OAS-liike toimii yhä Svenska Kyrkanin puitteissa. Mutta kyllä nämä ovat marginaalisia ilmiöitä nykyään. Nyt olen paljon pohtinut sitä, mikä on se valuvika joka ilmeisesti koko uskonpuhdistuksessa on ollut joka on aikaansaanut sen, että luterilainen maailma on ollut niin avoin liberaalille teologialle ja kykenemätön sitä vastustamaan. Nythän koko kirkkolaiva tavallaan opillisesti vuotaa kuin seula ja uppoaa yhä syvemmälle sekaviin liberaaliteologisiin “pohjamutiin”. Tämä surullinen kehitys on tapahtunut muutaman kuluneen vuosikymmenen aikana. Eihän tätä kannata yrittää kaunistella varsinkin jos jotain myönteistä muutosta vielä haikaillaan. Svenska Kyrkan on täysin politisoitunut ja papit on ajat sitten työnnetty “jalustaltaan” niin ettei siellä ole minkäänlaista hengellistä johtajuutta. Meillä ei asiat vielä ole näin huonosti, mutta jos etenemme samaan suntaan niin humanismi kyllä tuhoaa meidänkin kirkkomme. Pitää muistaa että tässä on vastassamme antikristillinen henki, ei vain joku harmiton aate tai filosofia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Lopun ajan humanismi on nimenomaan katalysaattori, jolla kaikki langenneen ihmisen himot vapautetaan turmelemaan ihmiskuntaa.” Se, mitä sanot ‘lopun ajan humanismiksi’ on minun ymmärrykseni mukaan libertarismia eikä humanismia. Käytät itsekin sanaa ‘vapautetaan’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “Se, mitä sanot ‘lopun ajan humanismiksi’ on minun ymmärrykseni mukaan libertarismia eikä humanismia”. Tästä lienee turha saivarrella. Humanismi on minusta ihmiskeskeinen antikristillinen filosofia jota saatana käyttää ihmiskunnan harhautamiseen ja myös kirkon tuhoamiseen. Kun ihmisetä tehdään kaiken mitta on Jumal “pelattu ulos” Hänen omasta luomakunnastaan. Juuri tämän humanismi tekee.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Humanismi on minusta ihmiskeskeinen antikristillinen filosofia jota saatana käyttää ihmiskunnan harhautamiseen ja myös kirkon tuhoamiseen.” Pidä erossa mielipiteesi ja totuus, Antti Hämäläinen. ‘Humanismi on minusta’ ei ole sama asia kuin ‘juuri tämän humanismi tekee’. En ole kiistänyt sitä, että ajassamme vaikuttaa antikristillisiä voimia, mutta väitän, että ne ovat muuta kuin humanismia. Mitä tulee ihmiseen ‘kaiken mittana’, ajatukselle on tietty raamatullinenkin perusta luomiskertomuksessa: “Herra Jumala muovasi maasta kaikki villieläimet ja kaikki taivaan linnut ja vei ne ihmisen luo nähdäkseen, minkä nimen hän kullekin antaisi. Ja jokainen elävä olento sai sen nimen, jolla ihminen sitä kutsui. Näin ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille, kaikille linnuille ja kaikille villieläimille.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “…ellette usko uskontomme dogmaan?” Kristinusko ei ole uskoa mihinkään dogmaan vaan uskoa Kristukseen, joka on henkilö eikä opinkappale.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “En ole kiistänyt sitä, että ajassamme vaikuttaa antikristillisiä voimia, mutta väitän, että ne ovat muuta kuin humanismia”. No se on edes hyvä, jos myönnät, että on antikristillisiä voimia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kyllä Pentti se, ‘usko Kritukseen’ pelastuksen edellytyksenä on juuri dogmaa pelastuksen edellytyksestä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. ” Kristinusko ei ole uskoa mihinkään dogmaan vaan uskoa Kristukseen, joka on henkilö eikä opinkappale”. Näinhän helluntailisetkin ajattelevat kastaessaan uskovat Kristukseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. ” Mitä tulee ihmiseen ‘kaiken mittana’, ajatukselle on tietty raamatullinenkin perusta luomiskertomuksessa:” Tässä nyt ei ollut kyse muusta kuin että Jumala antoi luomalleen ihmiselle tehtävän. Tämähän tehtävä meillä on edelleen, tehdä luomakunta meille alamaiseksi ja vallita(hoitaa ja varjella sitä), 1Ms 28. Ei tämä silti tee ihmistä minkään mitaksi, vaan Luojansa luomaksi ja Luojastaan riippuvaiseksi palvelijaksi ja huoneenhaltijaksi. Ei koskaan ollut Jumalan tarkoitus että ihminen alkaisi toimimaan Luojastaan riippumatta niinkuin syntiinlankeemuksessa ja sen jälkeen on käynyt. Tässä tilassa humansimi on synytynyt. Sensijaan, että asiat pyörisivät Luojan ympärillä, ne alkoivat pyöriä Luojastaan erillään olevan luodun ympärillä. Ja Luojastaan erillään ihminen on surkea olento.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Se ‘usko Kritukseen’ pelastuksen edellytyksenä on juuri dogmaa pelastuksen edellytyksestä.” Niinpä. Television käyttöohje on dogmaa television käytöstä. Katson kuitenkin mieluummin televisiota kuin sen käyttöohjetta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Ei koskaan ollut Jumalan tarkoitus, että ihminen…” Eipä meistä kukaan tiedä Jumalan tarkoituksia. Joka luulee tietävänsä, asettaa itsensä Jumalan yläpuolelle.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “Eipä meistä kukaan tiedä Jumalan tarkoituksia. Joka luulee tietävänsä, asettaa itsensä Jumalan yläpuolelle”. Luomiskertomuksessa on kyllä sen verran selkeästi kuvattu luomisen tarkoitusta ihmisen kohdalla ettei täydy asettua kenekään yläpuolelle sitä ymmärtääkseen. Tietysti, silloin asia tietysti mutkistuu, jos tahdotaan ajatella, että jostain syystä se mitä luomiskertomuksessa lukee ei olekaan tarkoitettu ymmärrettäväksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus, kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä! Kuka voi tuntea Herran ajatukset, kuka pystyy neuvomaan häntä?” Raamatun ilmoitus Jumalasta on riittävä, mutta ei täydellinen. Kuinka Jumala voitaisiinkaan tyhjentävästi selittää? Selväsanaisuudestaan huolimatta ilmoitus voidaan ymmärtää eri tavoin ilman että se on vääristelemistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. ” Raamatun ilmoitus Jumalasta on riittävä, mutta ei täydellinen. Kuinka Jumala voitaisiinkaan tyhjentävästi selittää? Selväsanaisuudestaan huolimatta ilmoitus voidaan ymmärtää eri tavoin ilman että se on vääristelemistä”.

      Minusta nyt sanot aasian ytimen. Postmodernissa humanistiusessa mössömaailmassa asia on juuri näin. Kuka vaan tietää kaiken kaikesta eikä kenenkään “totuuus” ole parempi kuintoisen. Nän muutamassa vuosikymmenessä Raamatun arvovalta on murennettu ja tämä työhän edeleen jatkuu, kunnes Raamattu julistetaan pelkästän ihmisten tekosiksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Nän muutamassa vuosikymmenessä Raamatun arvovalta on murennettu.” En usko, että Raamatun arvovalta murentuu. Sen sijaan niiden ihmisten, jotka ovat rakentaneet oman arvovaltansa sen varaan, että ovat julistautuneet Raamatun oikeiksi tulkitsijoiksi, asema saattaa horjua. Pidän tätä vain hyvänä asiana.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “Sen sijaan niiden ihmisten, jotka ovat rakentaneet oman arvovaltansa sen varaan, että ovat julistautuneet Raamatun oikeiksi tulkitsijoiksi, asema saattaa horjua.” Ei täydy kuin katsoa, mitä Ruotsissa on tapahtumassa, kun papie n asema on horjutettu ja poliitikot ottaneet kirkon “haltuunsa”. Raamattuun ei tosin enää Suomessakaan voi vedota julkisessa keskustelussa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Raamattuun ei tosin enää Suomessakaan voi vedota julkisessa keskustelussa.” Raamattuun voi vedota monella tavalla. Sen jakeita voi käyttää niin rakkauden kuin vihankin viestimiseen. Julkisessa keskustelussa kiinnitetään huomio muihin asioihin kuin siihen, millä sanoma perustellaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. ” Julkisessa keskustelussa kiinnitetään huomio muihin asioihin kuin siihen, millä sanoma perustellaan”. No jos joku perustelee näkemyksiään Raamatulla, niin kyllä siihen kiinnitetään negatiivisessa mielessä huomiota. Fundamnetalistiksi tai hurmahenkiseksi tms. leimaaminen on lähellä. Kaikenlaista väkeä tulee tänään kaapista ulos, mutta kyllä Jeesusta rakastaville uskiksille alkaa olla kova kynnys tulla sellaisenaan kaapista ulos. Ensin pitäisi kyetä todistamaan että on “kaikki kävyt kuusessa” jois uskoo Raamattuun.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Fundamnetalistiksi tai hurmahenkiseksi tms. leimaaminen on lähellä.” Mitä siinä on väärin, jos fundamentalisti leimataan fundamentalistiksi? ‘Hurmahenkinen’ on toki sävyltään kielteinen ilmaus, mutta saattaa sekin olla oikeaan osuva.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “Mitä siinä on väärin, jos fundamentalisti leimataan fundamentalistiksi? ‘ No eihän siinä ole mitään väärää, mutta jos fundamentalistiksi leimataan ihan tavallisia Raamattuun uskovia niin se on väärin-ja näinhän näilläkin palstoilla tehdään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Jos fundamentalistiksi leimataan ihan tavallisia Raamattuun uskovia niin se on väärin – ja näinhän näilläkin palstoilla tehdään.” Osoitapa esimerkki tästä, Antti Hämäläinen. Muistele samalla, millaisia leimoja olet itse näillä palstoilla keskusteleviin liittänyt.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. ” Osoitapa esimerkki tästä, Antti Hämäläinen. Muistele samalla, millaisia leimoja olet itse näillä palstoilla keskusteleviin liittänyt.” Turha alka pomimaan essiomerkkejä, en olisi ttä sanonut, jos ei niitä olisi. Minun pahin tölväisy taitaa olla lihapaaä, mikä on sinusta parempi tai oikeampi läskipäänä, mutta tähän kategoriaan luen itsenikin, varsinkin jos on joskus huono päivä,. Fudamentalisti on huono sana koska se tuo mieleen islamistiset kaulan katkaisijat, joide suhde lakiin eio aivan erilainen kuin meidän, jotka vielä ajattelevat, että Jumalan laki koskee uskovaakain ja on relevanytti muillekin. Minun vaimoni tutki Tooraa pitkäänkin ja kyllä se oli hänelle elävää sanomaa Kristuksessa tutkittuna. Että se siitä fundamentalismista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Nyt taisit sekoittaa fundamentaalisuuden ja fanaattisuuden keskenään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “Nyt taisit sekoittaa fundamentaalisuuden ja fanaattisuuden keskenään”. Tokkopa sentää, fanaattisuutta on kyllä kaikkialla missä on aatteeseen perustuvaa toimintaa. En puhu tällaisesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Islamistiset kaulan katkaisijat” ovat fanaatikkoja, mutta eivät liene yleensä fundamentalisteja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. ““Islamistiset kaulan katkaisijat” ovat fanaatikkoja, mutta eivät liene yleensä fundamentalisteja” Näiden touhu perustuu kirjaimelliseen Koraanin tulkintaan sikäli kun ne osaavta lukea.. Aivan näin luonnehditaan Raamattuun uskovaikin näillä palstoilla, ne on fundiksia tms. Kyllä leimakirves on käytössä, ja kaula siis katkaistaan hieman toisella tavalla kuin islamin piirissä, jossa se tehdään kirjaimellisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Fundamentalismin ja fanaattisuuden suhde onkin mielenkiintoinen asia. Joukot saadaan usein kiihotetuksi väkivaltaan vetoamalla jonkin uskonnollisen tai ideologisen perusteoksen kirjaimelliseen tulkintaan. Tätä tulkintaa ei avata sen kummemmin vaan se muotoillaan yksinkertaisiksi iskulauseiksi. Niinpä fanaatikot varmaankin pitävät itseään fundamentalisteina sikäli, että heille on niin uskoteltu. On tietysti eri asia, miten näitä käsitteitä käytetään nimittelyyn ja leimaamiseen. Silloin ei tarvitse piitata sanojen oikeista sisällöstä. Yhtä hyvin voi kutsua eri mieltä olevaa ’asabestiseksi attatistiksi’.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Erkko Järvinen sanoo:

    Humanismi on vihollisen luoma pirullinen käsite. Humanismi on korvaamassa kristinuskon teologisella veitsenterällä. Monet nykyisistä kristinuskon ongelmista on selitettävissä sillä, että kirkkoihin on hiipinyt sisälle vieras ideologia, joka on kaikkessa hiljaisuudessa syrjäyttänyt alkuperäisen kristinuskon. Modermin humanismin perustus laskettiin jo antiikin Kreikassa, jossa Protagoras lausahti kuuluisan lausahduksen, ” Ihminen on kaiken mitta”. Humanismissa siis korkein kuviteltavissa oleva arvo on ihminen itse. Room.12:2 kannattaa lukea ajatuksella.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Oikein Erkkokin tämän asian näkee, juuri tästä on kysymys.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kriittistä arviota kristinuskon ja kirkon tilasta tarvitaan, mutta tämä ampuu hieman yli. Kyllä kirkoissamme on paljon hyvää ja aitoa kristinuskoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Toivo. “Kyllä kirkoissamme on paljon hyvää ja aitoa kristinuskoa”.

      No tämä on onneksi toistaiseksi totta. On myös paljon hienoja pappeja ja hyviä herätysliikkeitä. Suomen ev.lut. kirkko on paljon paremmassa tilassa kuin Ruotsin vastaava. Sanoisin että siellä tavallaan peli on jo menetetty mitä Svenska Kyrkaniin tulee. Tokihan sielläkin on edelleen seurakuntia joissa tapahtuu paljon hyvää kuten Sta Clara Tukholmassa. Myös karismaattinen OAS-liike toimii yhä Svenska Kyrkanin puitteissa. Mutta kyllä nämä ovat marginaalisia ilmiöitä nykyään. Nyt olen paljon pohtinut sitä, mikä on se valuvika joka ilmeisesti koko uskonpuhdistuksessa on ollut joka on aikaansaanut sen, että luterilainen maailma on ollut niin avoin liberaalille teologialle ja kykenemätön sitä vastustamaan. Nythän koko kirkkolaiva tavallaan opillisesti vuotaa kuin seula ja uppoaa yhä syvemmälle sekaviin liberaaliteologisiin “pohjamutiin”. Tämä surullinen kehitys on tapahtunut muutaman kuluneen vuosikymmenen aikana. Eihän tätä kannata yrittää kaunistella varsinkin jos jotain myönteistä muutosta vielä haikaillaan. Svenska Kyrkan on täysin politisoitunut ja papit on ajat sitten työnnetty “jalustaltaan” niin ettei siellä ole minkäänlaista hengellistä johtajuutta. Meillä ei asiat vielä ole näin huonosti, mutta jos etenemme samaan suntaan niin humanismi kyllä tuhoaa meidänkin kirkkomme. Pitää muistaa että tässä on vastassamme antikristillinen henki, ei vain joku harmiton aate tai filosofia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Erkko Järvinen sanoo:

      Toivo, “kyllä kirkoissamme on paljon hyvää ja aitoa kristinuskoa”. Olen samaa mieltä, että on olemassa hyvääkin opetusta. Olen huolestunut, kun jotkut unohtaa Raamatun sanan Room.1:25. sekä Room.1: 24- 32.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Suurimman herätysliikkeemme opetuksesta olen ratiosta kuullut ettei laki kuulu uskovaisille.

    Miten tämä pitäisi ymmärtää kirkon piirissä toimivalle, oma vanhurskautta, ja asiaa julistavassa liikkeessä.

    Onko todella näin ettei kirkkomme Piispoilla ole asiaa puuttua tähän kun He kuitenkin koko ajan vihkivät pappeja joitten todellinen ajatus mielen kanssa on Rauhanyhdistysläisyydessä.

    Olisiko kyse valheellisten Ihmisten konsensuksesta vai mistä kirkkopolitiikassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Väisänen. “Suurimman herätysliikkeemme opetuksesta olen ratiosta kuullut ettei laki kuulu uskovaisille”.

      Jokainen Jumalan kirkkauden kanssa tekemisissä ollut uskova jok tekee syntiä tietää kyllä takuuvarmasti, että laki kuuluu uskovillekin. Sinun kysymys on hyvä, koska juuri piispojen tehtävään kuuluu myös “opin kaitseminen”. Minä myös uskon, että ainakin useimmat piispat olisivat tähä kopulutuksensa ja tietämyksensä puolesta kykeneviä. En tahtoisi puhua valheellisista ihmisistä, mutta ehkä pelokkaista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Erkko Järvinen sanoo:

    Toivo, “kyllä kirkoissamme on paljon hyvää ja aitoa kristinuskoa”. Olen samaa mieltä, että on olemassa hyvääkin opetusta. Olen huolestunut, kun jotkut unohtaa Raamatun sanan Room.1:25. sekä Room.1: 24- 32.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuo on sinusta, Erkko Järvinen, keskeisintä Raamatun sanassa? Tai onko tuo “Raamatun sana” – tarkoittaen koko Raamatun ilmoitusta? Minusta Kristus on enemmän Raamatun sana ja evankeliumit, jotka kertovat hänestä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Kenestä Paavali kirjoittaa kirjeessään roomalaisille, meidän aikamme ihmisistä vai jostakin oman aikansa ilmiöstä Rooman valtakunnan pääkaupungissa? Jakson alustahan sen voi lukea: “He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin.” Paavali ei kohdista näitä sanoja edes kirjeen vastaanottajiin; hän ei muotoile: “Te väitätte olevanne viisaita mutta olette tulleet tyhmiksi.” Myöhemmin kohdistus muuttuu: “Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin. Tuomitessasi toisen julistat tuomion myös itsellesi, koska sinä, toisen tuomitsija, teet itse samoja tekoja. Me tiedämme, että Jumala on oikeassa tuomitessaan ne, jotka tekevät tällaista. Kuvitteletko sinä välttäväsi Jumalan tuomion, kun teet itse sellaista, mistä tuomitset muita?” Kiinnitämme huomiomme helposti johonkin, mistä olemme varmoja, että tuohon emme ole syyllistyneet. Entäpä nämä: “He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä.” Montako listan synneistä voin kokonaan viivata yli?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Olen kyllä tässä sitä mieltä,että ei aleta homoista kinaamaan. Täällä on toinen homokseskustelu meneillään halukkaille. Minua ainakeen ei enää ne kiinnosta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Olen samaa mieltä. Sen sijaan, että jakaisimme asioita kiellettyihin ja sallittuihin, voisimme keskustella, onko tällaisen jaon tekeminen edes oikein. Omassa elämässä joudumme näitä valintoja tekemään, mutta entäpä lähimmäisen puolesta hänen elämänsä kysymyksissä? “Tuomitessasi toisen julistat tuomion myös itsellesi.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Erkko Järvinen sanoo:

      Toivo. “Minusta Kristus on enemmän Raamatun sana ja evankeliumit, jotka kertovat hänestä”. En ymmärtänyt tuota ajatustasi. Minusta Jumala on inspiroinut Paavalia ja Hän kehotti Paavalia kirjoittamaan kuulemansa Jumalalta. Jumala puhui monille Apostoleilleen ja kehotti kuulemansa kirjoittamaan ylös. Näistä kirjoituksista Raamattu on kirjoitettu. Ymmärrän että Raamattu on aito Jumalan puhetta. Voisitko korjata ymmärrystäni, jos olen väärässä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Raamattu on sekä ihmisten puhetta ja Jumalan ilmoitusta. Raamattua pitää lukea ja tulkita sen keskuksesta eli Kristuksesta käsin. Se, mikä Raamatussa “ajaa Kristusta”, on keskeistä! (M. Luther). Et kai sinäkään ota kaikkea Raamatussa olevaa samanlaisena Jumalan ilmoituksena. Se johtaisi aivan mahdottomiin asioihin (veren syömisen kieltäminen, lakisäännökset, orjien asema, naisten pään peittäminen yms.).

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Minusta Jumala on inspiroinut Paavalia ja Hän kehotti Paavalia kirjoittamaan kuulemansa Jumalalta.” Inspiraatio ei ole sanelua. kantasanana on teonsana, joka tarkoittaa johonkin puhaltamista ja sen pohjalta innoittamista, herättämistä ja synnyttämistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Mielestäni asia on näin kuten Martti Pentti kirjoittaa, sillä toteaahan Paavali 2.Tim. 3:16 :”Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa” Sitten pitää vaan etsiä ne kohdat Raamatusta, missä Hengen inspiraatiota ei ole havaittavissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Sitten pitää vaan etsiä ne kohdat Raamatusta, missä Hengen inspiraatiota ei ole havaittavissa.” Onko se yleensäkään havaittavissa? “Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Erkko Järvinen sanoo:

    Lohduuksen sana niille, joiden sielu on ahdistuksen vallassa. Sinä, pastori, opettaja, kuorolainen, seurakunnan työntekijä, rakas uskova. Ovatko sisäiset ristiriitasi repimässä sinut kappaleiksi ? Saatana saattaa kiusata sinua, mutta hän ei voi vahingoittaa eikä tuhota sinua. Todennäköisesti sinua riisutaan ja valmistetaan ikivanhaa ilmoitusta – ristiä- varten, jotta olisit valmis entistä suurempaan palvelutyöhön. Olet kuin Piatari, joka riisuttiin kaikesta omasta ennen helluntaita. Katso, kuinka tämä suuri Jumalan mies vaelteli Juudean vuorilla täysin vailla päämäärää — pohja oli kadonnut hänen jalkojensa alta. Kerran tämä Jumalan mies oli kävellyt vetten päällä. Ihmeen kautta hän oli ruokkinut tuhansia ihmisiä. Hän oli nähnyt ja kokenut Jumalan kirkkauden. Hän oli saanut siunauksen, häntä oli käytetty ja hän oli ollut Kristuksen rakas palvelija. Hän oli kuitenkin langennut suureen syntiin. Muutaman muun lailla hän oli pettänyt Herransa. Nyt hän itki ja suri ja ajatteli menettäneensä pelastuksensa ja virkansa. Hänen on täytynyt kysyä itseltään kerta toissensa jälkeen: “Mikä minussa on vialla? Miksi minulla ei kiusausen hetkellä ole voimaa eikä kestävyyttä? Miksi juuri minun täytyi langeta? Jumala ei aiheuttanut Pietarin lankeamista, mutta lopulta siitä seurasi pelkkää hyvää. Se oli osa Jumalan miehen riisumista, jossa paljastettiin kaikki, mitä syvälle hänen sisimpäänsä oli kätketty. Ainoastaan epäonnistuminen saattoi paljastaa sisäisen ylpeyden ja itseriittoisuuden. Epäonnistuminen mursi Pietarin ja paljasti hänelle, että hänen täytyi olla kaikessa, myös puhtaudessa ja vanhurskaudessa, riippuvainen yksin Herrastaan.

    Jos ja kun hiljennyt Herran edessä ja kutst Häntä rukouksessa , Pyhä Henki sanoo sinulle selvästi: Jumala on sinun kanssasi. Hän ei ole hyljännyt sinua. Hän näkee sinut ja tietää kärsimyksesi. Jeesus sanoi: ” Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti”( Matt.28: 20).

    Tärkeintä on tässä “lopunajassa “, että rohkeasti kohdaten lähinmäisiämme johdattaisimme uskosta osattomia Herralle.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Erkko, Nyt on helppo yhtyä siihen, mitä kirjoitat. Kirjoitat nimittäin asiaa, josta Luther käyttää sanaa “ristin teologia”. Tai sitä voisi kutsua tyhjentymisen teologiaksi. Tuolta pohjalta on hyvä sekä omistaa armo että toimia armon välittäjänä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Toivo Loikkanen
    Toivo Loikkanen

    Olen 60-luvun alkuhetkinä syntynyt Keski-Karjalan kasvatti, nykyisin Savonlinnassa toimiva puolivallaton rovasti. Kirjoitan kirkosta, elämästä sekä uskon, toivon ja rakkauden näkymistä. Mielipuuhaani kesällä on mökkisaunassa saunominen ja talvella retkiluistelu. Matkustelen mikäli aika ja rahat riittävät siihen. Siviilissä kannan vastuuta OP-ryhmän aluepankin hallintoneuvoston puheenjohtajana.