Kukaan kristitty ei välty kiusauksilta. Ne tulevat muodossa tai toisessa. Luther puhuu Galatalaiskirjeen selityksessään eri ikäkausien tyypillisistä kiusauksista. Nuoruudessa tulevat erityisesti aistihimot, keski-iässä kunnianhimo ja vanhuudessa ahneus. Nämä ovat tyypillisimpiä, vaikka paljon muitakin löytyy.
Paras esimerkki kiusausten torjumisesta ja niitä vastaan taistelemisesta löytyy Jeesuksen omasta elämästä. Hän sanoi kolme kertaa perkeleelle vedoten Jumalan Sanaan: ”Kirjoitettu on”. (Matt. 4:4, 7 ja 10)
Rehellisesti sanoen uskovainenkaan ei selviydy tässä yhteydessä läheskään aina voittajana, vaan lankeemuksia ja kompastumisiakin tulee. Siksi on lohdullista kuulla, että Jeesuksen veren anteeksiantamus (1. Joh. 1:7) on edelleen voimassa ja voimme aina vedota siihen omantunnon ja sydämen syyttäessä. (1. Joh. 3:19-21) Armo riittää ja kuuluu kaikille ja on käytettävissämme niin kauan kuin elämme.
Kaikille lukijoille voisi yhteisesti todeta virren sanoin: ”Sovitusta saarnatahan, rohkaistu siis uskomahan anteeksanto syntien.” ”Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet (ja siskot), että hänen (Jeesuksen) kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus”. (Apt. teot 13:38)
”Mitä on armo ilman parannusta?” Ari Pasanen
Tuo on vähän outo ilmaisu, jollet tarkoita: ”Mitä on armo ilman Kristusta” ethän vain sotke armoon, jota tekemistä, armon saamisen ehdoksi??
”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja- ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.” Ef.2:8-10
Kristuksen uskon kautta on kaikki, myös meidän täydellinen lunastus, ei tekojen tähden vaan Lunastajan tahdon mukaan. Jumala on se, joka vanhurskauttaa ja tekee täydelliseksi ne, joilla usko Kristukseen. Jos sanomme, ettei meissä ole syntiä, niin me teemme Jumalan valehtelijaksi, emmekä elä Totuudessa. (Se on Kristuksessa) vaan omassa voimassamme. Pyhä Henki on se, joka vaikuttaa ihmisessä uskon ja sen kautta kaiken. Eihän meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan sitä henkeä vastaan joka pyrkii saamaan meidät lankeamaan pois Jumalan Armosta, pois siitä luottamuksesta, minkä Jumalan Lupaukset ovat meille lahjoittaneet.
”Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.” Jaak.5:15