Kristillinen avioliitto – Jumala, herra ja rouva

Herra Jumala sanoi: "Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva." (1. Moos. 2:18)

Herra ja rouva

Miksi kristillinen avioliitto on (tai ei ole) taivaallinen liitto?

Miksi avioliitto on (tai ei ole) vain ajallista elämää varten?

Miksi kristillinen avioliiton tulisi olla elinikäinen liitto?

Päättyykö kristillinen avioliitto aviopuolison kuolemaan vai vasta Taivaissa?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

80 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Kyllä oli osuva raamatun paikka!

    Välillä hirvittää ajatella, miten nopeasti yhteiskunta on rappioitunut, eniten säälittää nuoret, joilta on viety mahdollisuudet oppia raamatun Totuuksia. Raamattua on pimennetty ja vääristelty jo niin kieroon julkisen sektorin taholta, jotta kukaan ei vahingossakaan itse ottaisi selvää, mitä tuossa isossa kirjassa oikein lukee. Ihmiskuvan ovat vääristäneet eläinten kaltaiseksi olioksi, joka ei ole kuin bakteeriin verrattavaa solu massaa. Maailmankatsomus on myös sen mukainen, että ei siihen Luojaa juuri kaivata, Jeesuksesta puhumattakaan. Monet kyllä etsivät, jospa löytäisivät… Nihilismi valtaa nuorten ihmisten mieliä…

    Kaikille on jo kohta julistettu evankeliumia, että kaikki pelastuisivat, mutta niin ei taida käydä… Herra on kuitenkin luvannut Pelastaa omansa.

    Maailma huutaa, viekää pois se Jeesus, antakaa meille tilalle Barabbas!

    “Niin Pilatus sanoi hänelle: “Sinä siis kuitenkin olet kuningas?” Jeesus vastasi: “Sinäpä sen sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni.”

    Pilatus sanoi hänelle: “Mikä on totuus?” Ja sen sanottuaan hän taas meni ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: “Minä en löydä hänessä yhtäkään syytä. Mutta te olette tottuneet siihen, että minä päästän teille yhden vangin irti pääsiäisenä; tahdotteko siis, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?” Niin he taas huusivat sanoen: “Älä häntä, vaan Barabbas!” Mutta Barabbas oli ryöväri. Joh.18: 37-40

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Se on joskus vaikea ymmärtää ja nähdä, mitä Jumalan lain sisältö on. Oikeastaan kaikenlainen juristeria on aina tehnyt ihmisen itsekkyyden ja hurskastelun helpoksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Jorma, pikkuisen putosin kärryiltä. Jumalan lain sisällön pohtiminen on tärkeää. Lutherin katekismukset ovat hyviä oppaita lain ymmärtämiseen.

      Avioliitto on hieno asia ja se on rakkausliitto, josta ei tarvitse erota.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Jumalan lain pohtiminen voi mennä mahdottomuuksiinkin. Juutalainen Talmud on siitä esimerkki: 20 tukevaa nidettä lain kommentointia ja kommenttien kommentointia. Tätä kai se itsekkyyttä ja hurskastelua helpottava juristeria voisi olla.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Lakikirjojen tonkimisesta voisi olla hyvä esimerkki, kun tutkitaan kuka saa hoitaa kuolevia ja kuka saa hoitaa lapsia ja kuka saa tehdä, sitä ja tätä… Tutkitaan, mikä on oikein ja lain mukaista, mutta samaan aikaan lapset notkuvat omissa oloissaan ilman turvaa, sairaat kuolee koteihinsa, maailman köyhät nälkään jne. Maailmassa on paljon kurjuutta, mutta moni sanoo, ei koske minuun, hoitakoon, se kelle se lain mukaan kuuluu… Onko vastuunottaminen lähimmäisen rakkautta vai mitä se on? Laki on hyvä, kun sitä lain mukaan noudatetaan, mutta kuten Luther taas kerran sanoo: “Ihminen on ovela viekastelija ja siirtää raskaasti kannettavat taakat toisten kannettavaksi, vaatii muilta, mutta omaa tekemistään ei osaa oikein arvioida.” Jeesus sanoo lain opettajille: “”Voi teitäkin, te lainoppineet, kun te sälytätte ihmisten päälle vaikeasti kannettavia taakkoja ettekä itse sormellannekaan koske niihin taakkoihin! ” Luuk.11:48 Jumala meitä kaikkia Armahtakoon.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Olen jo tainnut tässä liiaksikin jankuttaa, että juristeria väistyy ihmisestä silloin kun ymmärretään Jumalan lain hengellinen sisältö. Se on ihan muuta kuin “onneksi en ehtinyt vielä vetää nimeäni paperiin…”-ajatus.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Pentillä näkyy tulppa iskevän kipinää!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Olen joskus pohtinut tuota miehen ja naisen yhdeksi lihaksi tulemista lapsen syntymän kautta ja saattaapa olla myös niin, että tämä ihmisen oleminen on kuin keväinen siitepölyn leikki, yksi menee läpi ahtaan portin ja saa elämän. Samoin on taivaallisen kanssa, kaikki kuolevat, mutta kuka saa uuden elämän kuolemassa? Lupaus meillä on, mutta mietteliääksi se ihmisen saa, mitä meillä on edessä, kun valot sammuu… (Kun Jeesus sanoo, että pyrkikää sisään ahtaasta portista, niin merkitys ei tarkoita sitä, että portti on pieni, vaan tarkoittaa, että sisälle pyrkiviä on paljon ja Monet ovat kutsuttu, mutta harvat ovat valittu.)

    Ajallisessa mielessä olen taipuvainen ajattelemaan, että Marian syntyminen oli tiettyyn aikaan sidottu johdonmukainen tapahtuma. Jeesuksen syntymä taas oli Taivaallinen tapahtuma, joka on kuten Adamin luominen, sillä Adam Luotiin, Eva otettiin Adamista ilman yhtymistä, samoin Jeesus syntyi ilman miestä, Hengen Voimasta. Johannes kastaja, josta sanottiin taas, että hän oli suurin miehestä syntyneiden joukosta. Korkeimman profeetta, joka ennusti Jeesuksen tulemusta.

    Meidän on uskominen Mariaa, joka sanoo, ettei tiedä miehestä mitään, kun enkeli ilmoitti Marian olevan raskaana.

    Onhan meidänkin lihallinen olemisemme tuosta Adamin ja Evan yhtymisestä saanut alkunsa ja on huimaa, kun ymmärtää, että Kristillinen syntymämme taas on saanut alkunsa Jeesuksen Sanoista, josta sanotaan uuden Elämän “siemen”. Mikä siis onkaan se, mikä on tuleva, kun tämä ajallinen elämä päättyy ja alkaa taivaallinen. Kaikesta luodusta näen sen, että tietynlainen muodon muutos on edessä, kuinka miehen ja naisen yhtyminen saa aikaan uuden muodon syntyvässä ihmisessä ja samoin näen kuinka Jumalan Henki saa meissä aikaan jotain, mikä ei ole tästä maailmasta, vaan on taivaallista olemusta. Nyt kuitenkin näen vain kuin peilistä sen mikä on tuleva. Tämän maailman näen tosiaan vain astinlautana Taivaallisiin. Tämä oli siis mieleni pohdiskeluja, älkää sitä sen enempänä pitäkö.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Edellä monta hieno kommenttia. Kiitos Teille kaikille.

    Otan kopin Ismon kommentista. Aviopari tulee yhdeksi lihaksi niin fyysisesti kuin henkisesti. Oma tahto alistuu aina yhteiselle tahdolle tai oikeastaan puolison tahdolle. Enää ei toimita yksityisyrittäjänä vaan joukkueena ilman sooloilua.

    Pyhässä kasteessa meidät liitetään Jumalan perheeseen. On hienoa olla lapsi Jumalan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • ismo malinen sanoo:

      Tämän halusin vielä jakaa, sillä olemme tulleet yhdeksi “lapseksi” Kristuksen sanan ja veren kautta, joka purkaessaan vihollisuuden, tehden meistä uuden ihmisen. Olemme samaa “perhettä” ja Jumalan perillisiä. Mikä suuri ilo ja riemu tämä onkaan, ihmeellinen on meidän Isä, Kristuksen olkoon kunnia ja kiitos, sillä on synnyttänyt meidät Sanallaan.

      “Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme. Muistakaa sentähden, että te ennen, te lihanne puolesta pakanat, jotka olette saaneet ympärileikkaamattomien nimen niiltä, joita, lihaan käsillä tehdyn ympärileikkauksen mukaisesti, sanotaan ympärileikatuiksi- että te siihen aikaan olitte ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa; mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä.

      Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden, kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan, ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden. Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat; sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä. Ef.2.10-22

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Kristillinen avioliiton voimavara on yhteinen usko Jeesukseen Kristukseen. On hienoa, jos aviopuolisot voivat yhdessä rukoilla isojen ratkaisujen edessä ja muutenkin tuoda asiat rukouksella Jumalalle tiedoksi. Puolisoiden yksimieliset hyvät päätökset parantavat avioliittoa. Rauhalliset keskustelut rakentavat ja kovat riidat taas tuhoavat liittoa. Kommunikoinnin onnistumiseen avioliitossa kannattaa nähdä vaivaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • ismo malinen sanoo:

      Kristillinen usko ja yhteinen ihmiskäsitys sekä yhteinen rukous on lakkaamaton suoja Kristillisessä avioliitossa, sen suojassa saa myös kasvattaa lapsia, yhteiseen ymmärrykseen maailman tuulien riepotellessa. Kasvaminen parisuhteessa on monen yhteenoton takana, mutta kun aikaa kuluu ja liitto pitää, alkaa hedelmätkin näkymään. Tämä kestää vuosikausia, jopa kymmeniä, ennekuin alkaa näkymään. (tämä yksilöllistä) Hedelmäthän olivat, pitkämielisyys, lempeys, teeskentelemättömyys, armahtavaisuus, jne…

      Usein tapaa ihmisiä, jotka sanovat vuosia eron jälkeen: “Olisi ehkä kannattanut vielä yrittää…” Ero on usein huono päätös, joskus välttämätön, mutta koskaan siitä ei selviä kivuttomasti ja jos joku sanoo, että oli helppo ero, niin silloin ei ole kyllä mielestäni ollut rakkauttakaan.

      Parisuhteen olennaisin asia onnistumiseen on kummankin ymmärtää, mitä on sitoutuminen. Onnistunut parisuhde kestää myrskyä ja huutamista, kunhan sovinto saadaan heti myrskyn jälkeen tehtyä. Viha ja katkeruus tappaa avio-onnen. Yhteinen onnellisuus, taas tuo mukanaan kestävyyttä vaikeisiin aikoihin. Erilaisuus miehen ja naisen välillä on myös voimavara, yhteisiä asioita ei tarvitse olla paljon, mutta läheisyys, avoimuus, anteeksiantaminen ja yhteiset arvot, riittää hyvin hyvään parisuhteeseen. Jos luottamus, kunnioitus ja sitoutuminen on molemmin puolista niin tulevat esteet voidaan yhdessä rukoillen kestää.

      Suurimmaksi ongelmaksi parisuhteen kaatumiseen näen itsekkyyden, sen nykyinen lisääntyminen näkyy suoraan ero tilastoissa. Jos itsekkäät ihmiset tunnustavat olevansa itsekkäitä, on toivoa, muuten ei ole mitään mahdollisuutta selvitä, sen verran kova koulu avioliitto on, varsinkin kun alkaa tulemaan lapsia. itsekkyydestä pitää luopua, mutta se ei tarkoita, että luopuu terveydestä ja hyvinvoinnista. Uhria ei kaivata, vaan laupeutta ja sopua ja sopimista.

      Suurin oppi on oppia antamaan anteeksi ja antamaan toiselle kunnia ja tunnustus, Toisen virheiden sietäminen on peiliin katsomisen oppimista ja siihen pystyy vain armahtava rakkaus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kiitos erinomaisesta kommentista, Ismo. Kristillistä avioliittoa kannattaa hoitaa; avioliittoleirit, -kurssit ja muut tilaisuudet ovat suositeltavia. Joskus voi tarvita muutakin tukea, joten apua kannattaa hakea mahdollisimman ajoissa. Kaikki ongelmat voi ratkaista rakentavasti tai sitten tehdä huonoja ratkaisuja tai jättää ne muhimaan, jolloin ne kuormittavat avioliittoa ties kuinka kauan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Heinilä
    Juha Heinilä

    Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit