Kulkuri

Saapui ovelle vieras mies,

rääsyinen ukko-paha.

On minulla taakkana raskas ies

ja nälästä kurnii maha.

Pitkä matka on takana

ja kylmyys luita hyytää,

saanko hetkeksi istua

palan leipää pyytää.

Ei ole leipää tuhlata

vaatteitakin vähän

itse en tahtoisi kulkea,

lähteä ilmaan tähän.

Kääntyi ovelta vieras mies

hartiat painuivat syvään,

mistä tuo tuli, Herra ties

ei saapunut paikkaan hyvään.

Mies jatkoi matkaansa raahustaen

oli sormet kohmeiset kovin

hän sitä mietti kummeksuen,

mä miten tänne sovin.

Moni oli ovensa sulkenut

eivät halunneet auttaa, kai

niin pitkään olen jo kulkenut,

vaan voimaa jostain sai.

Koputti mökin rähjäisen

hän oveen varovasti,

tule sisälle rakas ihminen

tule ihan pirttiin asti.

On tässä sinulle lautanen

ja hellalla kattila,

sieltä saa ottaa nälkäinen

ilman maksua.

Yösijankin voin minä tarjota

toki vain lattialla,

voit uunin vieressä nukkua

tuolla räsymatolla.

Ei ole toivo kadonnut,

ei kylmentynyt usko

älä rakkautta pado nyt

se loistaa kuin aamurusko.

 

 

 

 

Kirjoittaja

Lahdenmaa Marketta
Lahdenmaa Marketta
Olen vahvasti keski-ikäinen diakonissa. Sana valmis, iloinen, lukeva ja tukeva. Teen työtä sisulla ja sydämellä.