Kuperkeikan seuraus: Vesi lähti hampaankolosta

Lukijani.

Kielellinen hulluttelu tehostaa muistamista. Spede Pasanenkin suomensi nimen Bluff Brothers pilke silmäkulmassaan. Saksan, englannin ja italian avulla hän todisti taitavasti, että sketsiyhtyeen nimi tarkoittaa "Hänen erittäin kova sininen leipänsä".

Raamatun kirjoittajat ovat olleet yhtä uskaliaita sujuvine sanaleikkeineen ja muine muistia tukevine oivalluksineen.

Tuomarien kirja kertoo, että Simsonille tuli jano, kun hän oli tappanut tuhat miestä aasinleukaluulla. Janoissaan hän kääntyi Jumalan puoleen. Vuoden 1933 käännös kuvaa jatkon näin: "Silloin Jumala avasi hampaankolon leukaluussa, ja siitä vuoti vettä; hän joi ja hänen henkensä elpyi, ja hän virkistyi." Nykyinen (KR 92) käännös kuuluu: "Silloin Jumala avasi Lehin notkoon lähteen, josta tuli vettä. Simson joi ja hänen voimansa palasivat." (Tuom. 15:19)

Kuusi vuosikymmentä vieri. Kääntäjät tekivät sanaleikissä kuperkeikan. Hampaankolon vesi valahti alaviitteeseen!

Myös Jeremia leikkii monimielisillä sanoilla. Kuten Jer. 23:33 (KR 92) alaviitteestä selviää, alkukielen sana "massa" merkitsee sekä 'sana', 'ennusana' että 'taakka". Leikki jatkuu luvun loppuun saakka. Suomeksi se ei vaivatta käänny. Lähemmäs leikkiä voi toki päästä, jos korvaa sanan 'taakka' sanalla 'vastus'. Siis näin: "Puhukaa keskenänne ja kyselkää toisiltanne näin: «Mitä Herra on vastannut? Mitä Herra sanoo?» Mutta älkää enää kysykö: «Mikä on Herran vastus?» Sillä se, joka näin sanoo, saa vastuksekseen omat sanansa." (Jer. 23:35-36 mukaan)

Myös aakkostus auttaa muistia. Sanataituruutta sisältyy sekä Psalmien kirjaan että Valitusvirsiin. Kruunaamaton kuningas on psalmin 119 kirjoittaja, joka laati jopa kahdeksan jaetta jokaista heprean 22 kirjainta kohden. Valitusvirsien 3. luku taas koostuu kolmen aakkosjakeen nipuista. Suomennoksessa sanataituruus käy ilmi vain jaemäärästä.

Aakkostettuja jaksoja Raamatusta löytyy kaikkiaan toista tusinaa.

Uudessa testamentissa on runollista poljentoa. Pappi paitasillaan -kirjasta tuttu Kreeta-neito antoi kosijalle rukkaset, koska luki Tituksen kirjeestä enteen: "Petturi Kreetan mies, peto ilkeä, ahne ja laiska." (Tit. 1:12) Kreetan unelma siis sortui, kun kreetalainen Epimenides löi kuusimitalla itseään!

Sinun

Harmaa rovasti

15 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Harmaa rovasti

    Kiitos värikkäästä kerronnasta

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Parviainen sanoo:

    Matias! Kiitos palautteesta. Kielellä leikittelyn kiehtovaan maailmaan ohjasivat jo kansakoulun lukukirjat aikoinaan. Ja Karilaan Pikkujättiläinen. Ihmiskunnalle leimalliseksi sen osoittaa myös raamatullinen käyttö.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Jouni: ” Vuoden 1933 käännös kuvaa jatkon näin: “Silloin Jumala avasi hampaankolon leukaluussa, ja siitä vuoti vettä; hän joi ja hänen henkensä elpyi, ja hän virkistyi.” Nykyinen (KR 92) käännös kuuluu: “Silloin Jumala avasi Lehin notkoon lähteen, josta tuli vettä. Simson joi ja hänen voimansa palasivat.” (Tuom. 15:19)”

    Ja sitten vielä kehdataan väittää, että Raamatun totuus ei muutu ajan kuluessa ja käännösten määrän kasvaessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kiitos kommentista, Kimmo!

      Simsonin janon sammuttanut rukousvastaus on minusta yhtä merkittävä, onpa se tapahtunut hampaankoloon tai maaston notkoon puhjenneen vesilähteen välityksellä. Molemmat käännökset ovat yhtä mahdollisia ja siinä mielessä tosia.

      Tutkimuksen edetessä muinaisen sanaston parantunut ymmärtäminen on auttanut myös selvittämään vaikkapa sen, mitä ovat 3. Moos. 11:30 tarkoitetut saastaiset pikkueläimet. Anaka, kooah, letaa ja hoomet ovat gekko, varaani, sisilisko ja skinkki. Tällainenkaan kehitys ei vähennä Raamatun totuutta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Jos leukaluun hampaankolon avaus on sama asia kuin maaston notkelman vesilähde, niin kyllä luomiskertomuskin voidaan sitten varmaan – Aatamin kylkiluusta luotuine Eevoineen sun muine kummallisuuksineen – kääntää evoluutioteorian mukaan tapahtuneeksi – “ja alussa oli Big Bang….”

      Niin se vaan Raamatun totuuskin ajankulun myötä muuttuu sitä mukaa kuin tulkinta, tieto ja käännökset kehittyvät.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kimmo!

      Tuntenet saksankielisen sanaleikin “der Mensch ist was er isst”. Se on muotoiltu sanaleikiksi. Ja sen voi ajatella sekä pitävän täysin paikkansa että vain tietyin reunaehdoin.

      Virkkeen voi kääntää suomeksi suorasanaisesti “Ihminen on, mitä hän syö”. Voidaan myös yrittää tavoitella leikin jatkamista esimerkiksi näin: “Sitä ihminen vastaa, mitä menee vatsaan.” Tai “Siitä ihminen koostuu, mistä suu kostuu.” Kaikissa tapauksissa lausuma on selitettävä, jotta sen juju avautuisi.

      Sama vaikeus koskee Raamatun kääntämistä. Kääntäjät yrittävät parhaansa mukaan tulkita nykykielelle alkuperäisen kirjoittajan sanoman. Se koskee niin Simsonia kuin luomiskertomusta. Ja monta muutakin asiaa.

      Onneksi KR 92 osoittaa alaviitteissään aiempaa avoimemmin ne kohdat, missä on jouduttu tekemään (vaikeitakin) valintoja. Minun luottamustani se ratkaisu pikemminkin lisää kuin heikentää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Jouni: “Sama vaikeus koskee Raamatun kääntämistä. Kääntäjät yrittävät parhaansa mukaan tulkita nykykielelle alkuperäisen kirjoittajan sanoman.”

      Ja jokaisen aikakauden kääntäjät tulkitsevat “parhaansa mukaan” ikivanhoja pergamenttikääröjä kukin omalla ja aikaisemmista tulkinnoista poikkeavalla tavalla.

      Pointti on joka tapauksessa se, että kyse on aina inhimillisestä, ihmisten tekemästä tulkinnasta, joka on muuttunut vuosisatojen aikana jo moneen kertaan ja moneen suuntaan.

      Miten luulisit ihan tavallisen yksin harmaassa mökissään asustavan mummon – jolle jokainen Raamatun sana on taivahan tosi, ihan sanasta sanaan, pilkulleen niin kuin se on kirjoitettu hänen omassa käännöksessään – kykenevän ymmärtämään jatkuvasti korjattuja uusia tulkintoja? Kyllä hän kokee ihan taatusti myös koko opuksen sisallön muuttuneen ratkaisevalla tavalla jos leukaluun hampaankolon avaus on sama asiia kuin maaston notkelman vesilähde.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kimmo: “Miten luulisit ihan tavallisen yksin harmaassa mökissään asustavan mummon – jolle jokainen Raamatun sana on taivahan tosi, ihan sanasta sanaan, pilkulleen niin kuin se on kirjoitettu hänen omassa käännöksessään – kykenevän ymmärtämään jatkuvasti korjattuja uusia tulkintoja?”

      Itse asiassa “mökin mummot” ja muut maallikot ovat kyenneet pudottamaan meidät teologit maan pinnalle korkeista pilvilinnoistamme. Kuten Lapin Maria https://fi.wikipedia.org/wiki/Milla_Clemensdotter puhutteli Lars Leevi Laestadiusta. En siis ole huolissani heidän autuudestaan. He kykenevät erottamaan olennaiset epäolennaisista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Jouni: “He kykenevät erottamaan olennaiset epäolennaisista.”

      En nyt kuitenkaan olisi ihan noin varma asiasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Jouni: “He kykenevät erottamaan olennaiset epäolennaisista.”

      Piti vielä kysymäni, että onko Raamatussa jotain epäolennaistakin?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kimmo.

      Kiitos, että edellytät täsmällisiä ilmaisuja.

      “Epäolennainen” lienee viisasta korvata sanoilla “pelastuksen kannalta vähemmän keskeinen”.

      Pelastuksen kannalta vähemmän keskeisiin asioihin viittasi muun muassa apostoli Paavali: “Vältä typeriä väittelyitä, sukuluetteloita sekä lakia koskevia riitoja ja kiistoja, sillä ne ovat hyödyttömiä ja turhia.” (Tit. 3:9)

      Esimerkiksi teologille vaikeasta ja maallikolle helposti ymmärrettävästä asiasta ehkä sopii Jeesuksen sana kahdesta rukoiljasta:

      “Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen: «Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: ‘Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.’ Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: ‘Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!’ «Minä sanon teille: /hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei./»” (Luuk.18:9-14)

      Keskustelussamme esiin noussutta avoimuutta tehtyjen käännösratkaisujen kertomisessa havainnollistakoon lainauksen viimeiseen lauseeseen liittyvä selitys alaviitteessä. Korostin sen tähän kauttaviivoilla: “Voidaan kääntää myös: /hän lähti kotiinsa hurskaampana kuin tuo toinen./”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    Oho! Onpa mielenkiintoista. Kiitos blogista. Toisaalta tällaista tavallista ihmistä joskus suorastaan ärsyttää, kun törmää näihin uusiin tulkintoihin, joita itse pidän todella tärkeänä. Eiväthän ne Raamatun sisältöä miksikään muuta.

    Jotkut lukevat rinnakkain useampia käännöksiä, itse en siihen oikein jaksa paneutua. Siksipä olisi mukavaa saada joku uusi versio, jossa olisi mahdollisimman paljon selitetty näitä kääntämisen ja tulkinnan vaikeuksia ynnä kenties johtopäätöksiäkin jne, joita sitten voisi pohdiskella. Vaan taitaisi syntyä aikamoinen järkäle? :D

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kiitos kommentista, Tarja.

      Raamatun lukemisen apuneuvot voivat todella olla järkäleitä. Itse tarkistan asioita Isosta Raamatun tietosanakirjasta, jossa on tietoa yli 7000 palstaa ja jonka kolme osaa painavat yhteensä lähes yhdeksän kiloa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Hienoa Jouni kun tuot esille Raamatun kielen vivahteikkuutta. Huumorikin kuuluu Raamattuun.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jouni Parviainen
    Jouni Parviainen

    Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.