Kutsu Jumalan valtakuntaan

Tämä puhe on alun perin pidetty Joensuun Körttiseuroissa Männikköniemen kesäkodilla,Vainoniemessä 12.6.2018

Kerrotaan viisaan miehen kysyneen: ”Jos kerran Jumala on kaikkialla, miksi mennä kirkkoon?”
Kerrotaan vielä viisaamman miehen vastanneen: ”Myös vettä on kaikkialla, mutta et voi sammuttaa janoasi menemättä lähteelle”.

Tämän viikon kirkollisena teemana on ”Kutsu Jumalan valtakuntaan”. Väistämättä tulee ensimmäisenä mieleen Veikko Polameren runo:

Emme sitten rakentaneetkaan tänne Jumalan valtakuntaa.
Mutta hiton komea helvetti tästä tulee.

Edellisen sunnuntain Vanhan Testamentin teksti on kiistanalaisesta, joskus kiellettynäkin pidetystä Hesekielin kirjasta, sen luvusta 33:

Minulle tuli tämä Herran sana:
    ”Ihminen, sinun maanmiehesi puhuvat sinusta seinänvierillä ja talojen ovilla ja sanovat toisilleen: ’Mennään kuulemaan, millainen sanoma Herralta nyt on tullut.’ He tulevat miehissä luoksesi, istuvat edessäsi, niin kuin kansani kuuluu tehdä, ja kuuntelevat sinun puhettasi. Sen mukaisesti he eivät kuitenkaan elä. Heidän suunsa on täynnä valhetta, heidän sydämensä on keinottelun ja voiton lumoissa. Sinä olet heille vain kuin lemmenlaulujen laulaja, kaunisääninen ja taitavasti soittava viihdyttäjä. He kuuntelevat puhettasi mutta eivät elä sen mukaan. Mutta kun minun sanani toteutuvat - ja ne toteutuvat - he ymmärtävät, että heidän keskellään on ollut profeetta.”

Hesekiel on kiistatta kiistanalainen. Hänen tempauksensa torilla seisomisineen ja hiusten ajeluineen sekä vahvat visionsa ja suorasukaiset, seksuaalissävytteiset nuhtelunsa ovat antaneet monta syytä aiheestakin epäillä hänen mielenterveyttään ja julistuksensa oikeellisuutta. Kaunisääninen ja taitavasti soittava viihdyttäjä hän ei ainakaan ollut - ja varmasti teki kaikkensa sellaisen maineelta välttyäkseen.

Hesekiel kutsui ihmisiä Jumalan valtakuntaan aikana, jolloin tehtävä tuntui mahdottomalta. Yleisen mielipiteen mukaan Jumala oli pettänyt kansansa, kun oli antanut israelilaisten joutua pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Oli tapahtunut katastrofi; yhteisön elämältä oli mennyt pohja. Jotenkin tuli mieleen vuoden takainen Turun puukotus: oli tapahtunut jotain sellaista, jota tiesimme jossain tapahtuvan, mutta eihän tuollaista meille tapahdu. Mehän olemme Jumalan erityisessä suojeluksessa, vai kuinka?

Hesekiel täytti sitä tehtävää, jota varten meillä on nykyään television viihdeohjelmat, stand up – koomikot, bloggaajat ja kolumnistit. Hän sanoitti sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja on tapahtunut. Sanotaan ääneen sellaista, mitä kaikilla on mielessä, mutta kaikki eivät osaa tai uskalla sitä sanoa. He ikään kuin kiroilevat meidän puolestamme. Näinhän meille käy monesti vaikka hyvin sanoitettua laulua kuunnellessamme: tuossa sanottiin asiat juuri niin kuin olisin halunnut sanoa, mutta en ole saanut sitä puettua sanoiksi. Hyvässä tekstissä kuulijalle jää paikka täydentää omilla mielikuvillaan tekstin sisältö: ”Häntä rakastin paljon, sua rakastan joskus enemmän. Ole mulle vähän aikaa hän”. Keitä tai mitä ovatkaan tekstin ’sinä’ tai ’hän’? Jokaisella omansa.

Jokaisella on tämänsä, kuten Pentti Saarikoski osuvasti runoili.

Varmasti suomalaisten rakastetuimpiin kesärunoihin kuuluvassa Nocturnessa Eino Leino kuvailee tunnelmiaan: ”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu”. Kuitenkaan ruislintu ei laula silloin, kun tähkäpäiden päällä on täysikuu: ruislintu laulaa alkukesästä ja vilja kypsyy tähkiksi aikaisintaan elokuussa. Valehteliko Leino kesärunossaan?

Jeesus kehotti Vuorisaarnassaan ihmisiä ottamaan mallia linnuista, jotka ”eivät kylvä, eivät niitä eivätkä kokoa”. Kuitenkin tiedämme, että on olemassa lintulajeja, jotka kokoavat talvivarastoja. Valehteliko Jeesus?

Väitän, että niin Hesekiel, Jeesus kuin Leinokin olivat samalla asialla: kutsumassa ihmisiä toisenlaisen todellisuuden äärelle. Sen todellisuuden, jota kutsutaan Jumalan valtakunnaksi. Sen todellisuuden, jossa ruislintu laulaa tähkäpäiden päällä, sinä olet mulle vähän aikaa hän ja jossa lintujen katselu tuottaa syvän rauhan ja ajatuksen siitä, että Taivaanisä pitää omistansa huolta.

Matteuksen evankeliumissa Jumalan valtakunta näkyy koko ajan, nykyisellä muotisanalla kuvattuna, rajapintana: se sekä on jo pyrkimässä näkyväksi että pysyy vielä tämän elämän ajan näkymättömissä. Näkyväksi se tulee, kun juo virvoittavaa lähdevettä, kuuntelee taivaan lintuja ja katselee täysikuuta tähkäpäiden päällä. Näkyväksi se tulee, kun lakkaamme ihailemasta maailman tuhovoimia, joiden avulla maailmasta tulee se hiton komea helvetti, ja alamme rakentaa toisen todellisuuden varaan: sellaisen, jossa raha on väline eikä itseisarvo, jossa ihminen on luotuna ja lunastettuna äärettömän arvokas ja jossa luonto säilyy elämälle välttämättömiä edellytyksiä tarjoavana lähteenä, ei rikastumisen ja nopean voiton hankintakeinona.

Meidän Jumalamme valtakunta näyttäytyy juuri toisenlaisuudessaan: Hän valitsi murhamiehen viemään kansansa vapauteen. Hän valitsi nuoren, oppimattoman tytön Poikansa äidiksi. Pahimman ja innokkaimman vastustajansakin Hän sai muotoilemaan kristinoppia kirjeiden muodossa. Jumala on vastakohtien ja paradoksien Jumala. Mahtavat ovat muualla, suurissa saleissa. Tähän toisenlaisuuteen, toiseuteen, jopa vierauteen, meitä kutsutaan. Jo tässä elämässä ja kerran perillä vääryyden suuressa sovituksessa.

Tuuli työntää kulkijaa

15 kommenttia

  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Kiitos Elias. Miten vastakkainen – toisaalta realistinen – Hesekiel onkaan nykyiselle tyhjänpäiväiselle tule sellaisena kuin olet höpinälle. “Heidän suunsa on täynnä valhetta, sydämensä voiton ja keinottelun lumoissa.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Viimeisestä kappaleesta on unohtunut, että Jumala antoi pojalleen nuoreen tytön seksuaaliseksi elämän kumppanikseen.

    Totuus. Jeesuksen sanat Lähimmäisen rakkaus, joka on taivasten valtakuntaa. Sen ymmärtäminen ja kunkin omien mahdollisuuksien mukaan sen noudattaminen on meidän ihmisten elämän tarkoitus Siinä on ” kutsu “. Ei kenenkään ihmisen omissa kommenteissaan alkaen vaikka Hesekielistä, Paavakista, Lutherista, eikä kirkolliskokousten siis ihmisten päätöksistä. Raamattu on yksityisten ihmisten kirjoitus kokoelma esim.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Reino Suni :”Jumala antoi pojalleen nuoreen tytön seksuaaliseksi elämän kumppanikseen.”

      Raamatun lähtökohta ei ole seksuaalisuus, vaan teleologisen ajattelun mukainen ihmisen henkinen/hengellinen kulttuurievoluutio .

      Jumalaa “leikkivät” puolueet yhteiskunnassa ja kirkossa ovat “julkisen jumalattoman sanansa” voimalla saaneet aikaan sen, että pitäisi luottaa uskontunnustuksensa valehteleviin pappeihin, jotka valittavat sitä, että heiltä on ”normaali” elämä kielletty kuten tämä lehtijuttu väittää https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2452863

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Reino kirjoittaa omaansa. Mistä hän tämmöistä tietää? Tosin tietämättömyys on inhimillistä, kirkon elämään voi tutustua aika helposti ja hankkia yleistietoa kristinuskosta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Reino todella kirjoittaa omaansa, joka perustuu Jeesuksen mahdollisimman todennäköiseen sanomaan. Kirkon oppiin voi todella tutustua helposti alkaen vaikka Nikean kirkolliskokouksesta. Aikaisemminkin oli realistisia tietoja mm. naisen asemaan koskevia. Tosiaan minä en tiedä eikä kukaan muukaan kuoleman jälkeisistä tapahtumista jos niitä sitten on ollenkaan.

      Tosin kirkko opillaan tuntuu tietävan mutta annetaan kirkon tietää koska se on valinnut itse yhden Jumalan, kaksi, joka luonnollisesti on uskollinen valitsijoilleen ja kannattajilleen, jos he vaan suorittavat kirkollisveronsa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Alkuperäinen kristillinen ajatus on että Maria on ikuinen neitsyt. Raamatussa Jeesuksen sisariksi ja veljiksi mainitut ovat Vapahtajamme sosiologisia sisaruksia, biologisesti Joosefin aikaisemmasta avioliitosta.

      Kristikunnan yhteinen ajatus on myös että Jeesus oli naimaton.

      Marian vanhuuden hoitajaksi hän määräsi Joosefin aikaisemmasta avioliitosta syntyneen Salomen pojan Johanneksen huoleksi. Salomen mieshän oli Sebedeus.

      Juutalaisessa yhteisössä avioliitossa ollut mies olisi antanut äitinsä huollon omille lapsilleen tai vaimolleen. Mutta nytpä heitä ei ollut.

      Tarinat Jeesuksen muka seksuaalisesta kanssakäymisestä ovat syntyneet vasta lähes 400 vuotta j.Kr. ja silloinkin nimenomaan kristinuskon pahimman aatteellisen vastustajan gnostilaisuuden piirissä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Matias.

      Sinulla on oma oppisi. Ok.

      Yksi esikerkki tekstiisi. Opetuslaset sanoivat häneele .” Miksi sinä rakastat häntä enemmän kuin meitä kaikkia. ” ( Siis Maria mMgdaleena ). Vapahtaja vastasi ja sanoi heille. ” Miksiminä en rakasta teitännikuin häntä. Suuri on avioliiton ihme ! Ilman sitämaailma ei näet olisi olemassa.Maailkman olemassaolo riippuu miehestä ja miegen olemassaolo avioliitosta “.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Matias. Vielä. Kaiken tuon lisäksi jeesu vastasi luennoimalla avioliiton tärkeydestä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Matias.

      Pahoittelen tekstini lukuisia kirjoitusvirheirä. Koneeni yllätti minut tekstin häikällä mm. kirjainkoon muuttamalla muutamasta kymmenestä aina 150:een. Painoin todennäköisesti väärin mutta sitten poikani palautti minut ja tietokoneen samalle aaltopituudelle kotimaa24 sivustolla.

      Tutustuppa Matias Filippuksen ja Tuomaan evankeliumeihin. Vapahtajan puoliso oli Maria Magdaleena. Tosin ei sinun ja kirkon tarvitse hyvksyä näitä kirjoitukjsia kuten ei gnostilaisuuden antamaa samma ihhmisarvoa naiselle ja miehelle. Tulevat löydöt voivat vaikka osoitta, että Jeesuksella ja Marilla oli lapsia. Uudet löydöt ovat mahdollisia kuten Nag Hammond 1945 osoittaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Reino Suni :” Tosin ei sinun ja kirkon tarvitse hyvksyä näitä kirjoitukjsia kuten ei gnostilaisuuden antamaa samma ihhmisarvoa naiselle ja miehelle.”

      Niinpä. Kirkon ongelmat ratkaisevat saarnaspönttöihin kiipeävät puoluepoliitikot, jotka “tarkoituksensa mukaisesti” näkevät sieltä ideologioidensa mukaiset “pirut” erittäin hyvion.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Se ei minulle merkitse paljoakaan, uskooko pappi uskontunnustukseen. Eihän minun uskoni ole kiinni siitä, mitä pappi uskoo. Hän tekee vain omaa työtään. Lukiessani virsikirjan takasivulta sanoja, keskityn paremmin, ja kerron itselleni sitä, mihin uskon. Ulkoa uskontunnustusta sanoittaessa ajatukset helposti harhautuvat ihan muualle. Kirjan tekstiä seuratessa, ne pysyvät paremmin aiheessa. Uskontunnustuksen lukeminen on omaa uskoani vahvistava kokemus. Muiden uskoon tunnustksellani tuskin on vaikutusta. Sen enempää, kuin papinkaan lukemisella minun uskooni.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Pekka Pesonen :”Eihän minun uskoni ole kiinni siitä, mitä pappi uskoo.”

    Meillä on se vissi ero, että uskoni perustuu kasvatukseen jonka olen saanut ja Raamattuun, johon perehdyin itseohjautuvasti 10-vuotiaasta alkaen. Se perustuu kokemukseeni Valamon luostarin kesäkirkosta, jonka jumalanpalvelukseen menin ensimmäisen lerran 18-vuotiaana ja aloin itkeä, kun tunsin tulleeni kotiin. Se perustuu ortodoksikirkon pappeihin ja luottamushenkilöihin, joihin sain tutustua, kun olin seurakunta-aktivisti ortodoksikirkossa, jota sanotaan Äidiksi ja jossa uskontunnustukseen uskotaan.

    Evl.kirkon pappien toiminta on yhtä kaukana omasta uskostani kuin itä on lännestä, ja mielestäni on tyhmää maksaa veroja laskelmoiville valehtelijoille olivat ne poliitikkoja tai pappeja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kutsu Jumalan Valtakuntaan. Hyvää pohdintaa… Tuli heti mieleen ystäväni, joka maailman tilasta ja päälle vyöryvästä muutoksesta keskustellessamme sanoi, että hän on alkanut rakentamaan ympärilleen kuplaa, johon hän ei päästä enää nykyistä maailmaa, hän haluaa elää siinä maailmassa, jonka hän on oppinut hyväksi, hänelle omat rajat olivat tulleet tärkeiksi, sillä hän ei ole kutsunut maailmaa luokseen murheineen. Tulee mieleen mies, joka piteli päätään ja sanoi: ”Päästäkää minut ulos tästä maailmasta.”

    Ihminen rakentaa helposti itselleen ”taivas” paikan tänne maailmaan, ja kesäpaikan nimeksi laitetaan helposti ”paratiisi” jne. Ihminen kaipaa paratiisia tänne maailmaan ja kaipuu puhtaaseen ja hyvään, jossa ei ole pahuutta, on monen unelmaa.

    Kun Aatami ja Eva saivat ensimmäisen lapsen, niin he odottivat jo heti Jumalan luopauksen täyttymistä ( Vaimon siemen tulee polkemaan pahan (käärmeen) pään rikki) ja vapaus koittaa. Kain (nimi tark. ”Luvattu”) oli kuitenkin murhamies ja voin vain kuvitella, miten pahuuden synkkä ilmapiiri sai heidät valtaansa.

    Meidät on kutsuttu Jumalan Valtakuntaan, mutta sen näkeminen on uskon varassa, sillä ilman uskoa sitä ei voin nähdä. Kun Juutalaiset odottivat Messiasta, niin tuo odotus perustui ja perustuu edelleen tuohon Jumalan Lupaukseen, mutta kuinka tuon Luvatun voi nähdä tulleeksi, jollei usko, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, joka on meidän luoksemme lähetetty, joka syntyi lupauksen mukaan ja toi Pelastuksen ja avasi meille oven ja pääsyn takaisin Taivasten valtakuntaan.

    Nyt uskossa, mutta kerran näkemisessä. Kutsun tulla sisälle voi esittää vain sellaiselle, joka on ulkona.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Tuulalle: tehtiin tuossa kevättalvella vaimon kanssa, viikon urakka luostarissa. Oli hienoa mennä töiden jälkeen palvelukseen ja sai siellä kuulla papin lausuvan: “autuaita ovat ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano.” Harmi vain kun työmme oli niin raskasta, ettei kaikkiin palveluksiin jaksanut mennä. Luterilaisena iloitsen suuresti ortodoksisesta liturgiasta. Siitä saa hengellistä ravintoa ihan samoin kuin meidän kirkkomme palveluksissa. Ehkä seuraavalla kerralla otamme kevyempiä tehtäviä, jotta voimme osallistua enemmän. Luostariin on aina kiva mennä. Sieltä saa latausta elämään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    Kari-Matin kommentin ymmärsin, Reino S:n tulkintaa en. Sen sijaan tuo Tuulan linkittämä ESS:n juttu oli hyvä jatko teemaan: onko papin kutsu erilainen kuin toisten? Tarvitsemmeko pappeja elämään hyveelliseksi katsottua elämää meidän puolestamme?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Elias Tanni
    Elias Tanni

    Olen joensuulainen, Tampereelta kotoisin oleva erityisluokanopettaja teologi ja tukkikämpän (vuokra)isäntä. Hyvä ruoka, hyvä seura, epäsosiaalinen laiskottelu ja älykäs keskustelu maustavat mukavasti sinkkumiehen elämää.