Kysymys alokkaille? Rautalanganpätkä? Musteläiskät?

Kysytäänkö alokkaiden psykologisissa testeissä vielä kaikilta, että puristaako vanne päätäsi?

10 kommenttia

  • Mika Rantanen sanoo:

    Taivutellaanko Porin diakonissalaitoksen pääsykokeissa psykologisissa testeissä heti aluksi vielä rautalanganpätkästä jonkinlaiset silmälasit? Onneksi ei enää. Vielä 80-luvun alkupuolella näin tehtiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Mikä oikeastaan on oikea vastaus blogin kysymykseen? Onko siihen olemassa yhtä oikeaa vastausta?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Onko esim. psykologiassa “musteläiskistä” olemassa vain yhtä oikeaa tulkintaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    “Musteläiskätesti” eli Rosarch-testi on ns projektiivinen teksti. Testattavalta kysytään sitä että mitä tässä näet. Kaikki vastaukset ovat oikeita vastauksia.. Kymmeniä tuhansia vastauksia on analysoitu. Tästä löytyy tilastollisesti tavallisia ja epätavallisia vastauksia. Eli testattavasta saa kuvan siitä missä määrin heidän havainto ja käsitysmaailmansa on tavallisen normaalia ja toisaalta sen missä määrin heidän sisämaailmansa on originellisti luovaa.

    Yksi tänä testin etu on juuri lahjakkuuksien löytäminen. Monesti testattavat eivät itse ole olleet tietoisia kyvyistään ja nyt heillä on mahdollisuus kehittää itseään lahjakkuutensa suuntaan. Samalla lailla henkiset vaikeudet ja sairaudet heijastuvat testissä , antaen mahdollisuuden auttaa testattavaa hänen vaikeuksissaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Niin ovat. Mutta testit antavat viitteitä siitä mihin suuntaan henkilö on kehittymässä ja miten vaikeitten asioiden kanssa hän painiskelee. Ilman testejä jotuisi luottamaan yksityisen haastattelijan vaikutelmiin potilaasta. Sellaisessa metsäänmeno on huomattavasti suurempi vaara verrattuna siihen että yhdistää testauksen ja syvähaastattelun.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Sekularisaatio eli maallistuminen. Miten lyhyesti ja ytimekkäästi selitetään sana “sekularismi”? Edesmennyt professori Seppo A. Teinonen (1924-1995) määrittelee sen kirjassa Teologinen sanakirja seuraavasti: “Sekularismi on maailman, yhteiskunnan ja ihmiselämän tulkitseminen ei-uskonnollisesti.” Osuvasti sanottu! Tällainen ajattelutapa on valloittamassa myös kirkkoja entistä enemmän. Oletko huomannut tämän kehityskulun? Silloin väistämättä muutetaan ja vääristellään kristinuskoon liittyviä alkuperäisiä totuuksia. Monet haluavat selittää asioita vain rationaalisesti eli pelkän järjen avulla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista. Mutta missä nämä ovat anteeksi annetut, siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita. Hebr. 10:17,18.

    Oman verensä kautta Jeesus sovitti taivaan ja maan ja rakensi rauhan Jumalan ja syntisten välille. (Ks. Kol. 1:20) Nyt, Jumalalle olkoon kiitos, tämä rauha on niin kallis, niin arvokas, peruuttamaton, yleinen, että se ulottuu kaikkiin, jotka vain syntisiä ovat, niin, kaikin puolin se on autuas, verraton. Jospa se yhtä varmasti tulisi kaikkien ikiomaksi omaisuudeksi uskossa!

    Lorens Kristoffer Retzius (1745 – 1818), ARMOA ARMOSTA, s. 204, Sley, 1966. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.

    Ilmoita asiaton kommentti