Lähestymme paastonaikaa ja on aika parannuksen tekoon

Kukkien kauneus on Jumalan puhuttelua meille ihmisille. Elämme paastonaikaa edeltävää aikaa. Meitä kehotetaan ottamaan vastaan Jumalan puhuttelu ja kuuliaisina hänen sanalleen elää ihmisiksi, Jumalan kansana toinen toistamme rakastaen ja Jumalalle kiitoksen ja kunnian antaen.


Sunnuntai 23.2.2020
Laskiaissunnuntai eli Esto mihi
Jumalan rakkauden uhritie
1. lukukappale Jer. 8: 4-7

Laskiainen on viimeinen sunnuntai ennen paastonajan alkua. Paasto alkaa seuraavalla viikolla tuhkakeskiviikkona.
Sunnuntain ensimmäinen lukukappale puhuu, miten pyhä kansa oli paaduttanut sydämensä ja luopunut Herrasta. Tästä profeetta tuntee syvää surua ja itkee sitä, ettei kansa halua seurata Jumalaa.
Teksti on mitä voimakkain vetoomus tekemään parannusta, kääntymään Jumalan eteen kokonaisena kansana. Jumala vetoaa kansaansa ja pyytää tätä kääntymään takaisin elävän Jumalan tykö.
Tämän saman vetoomuksen toi Vapahtajamme julistuksessaan esille, kun hän sanoi:

Jeesus palasi Galileaan ja julisti Jumalan evankeliumia. Hän sanoi: »Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!» Mark. 1:14-15

Jeremian tilanteessa Juudan kansan historia oli lähellä suurta onnettomuutta. Baabelin suurvalta uhkasi sitä ja lopulta se valtasikin Jerusalemin.
Jeesuksen julistuksessa vedottiin siihen, että uskomalla evankelumin lupaukseen meillä on tulevaisuus ja toivo. Pääsemme Jumalan valtakunnan lupauksesta osallisiksi yksin uskosta, yksin armosta, yksistään siksi että Jumalan valtakunta on tullut luoksemme Jeesuksessa Kristuksessa.

Vaihteeksi panen tähän esille laskiaisen ensimmäisen lukukappaleen viitenä eri käännöksenä jae jakeelta niin, että hyvät lukijani voivat tehdä vertailuja siitä, miten kieli on muuttunut mutta sanoma on pysynyt samana.

Laskiaisen ensimmäinen lukukappale eri suomennoksina jae jakeelta

Jeremia 8: 4

Agricolan käännös 1551 (Suluissa nykyaikaisen oikeinkirjjoituksen mukaan)

4. Senteden sanos heille. Nein se HERRA sanopi. CUca lange/ ia ei tadho iellens ylesnosta? Cuca exypi/ ia ei kernasti oikialle Tielle palaiaisi?
(Sentähden sanos heille. Näin se HERRA sanoopi. Kuka lankeaa/ ja ei tahdo jällens ylösnostaa? Kuka eksyypi/ ja ei kernaasti oikealle tielle palajaisi?)

Vuoden 1642 käännöksen mukaan

4. SEntähden sano heille: näitä sano HERra: cusa on jocu jos hän lange joca ei jällens mielelläns nouse? cusa on jocu joca käy exyxis eikö hän mielelläns jällens oikialle tielle tule?

Biblia 1776

4. Ja sinun pitää heille sanoman: näin sanoo Herra: kussa on joku, jos hän lankee, joka ei jälleen mielellänsä nouse? kussa on joku, joka käy eksyksissä, eikö hän mielellänsä jälleen oikialle tielle tule?

Vuoden 1933 käännöksen mukaan

4. Ja sano heille: Näin sanoo Herra: Eikö se, joka lankeaa, nouse jälleen? Eikö se, joka kääntyy pois, käänny takaisin?

Uuden 1992 käännöksen mukaan

4. Herra sanoo näin:
- Jos joku kompastuu, eikö hän heti nouse?
Jos joku eksyy tieltä, eikö hän käänny takaisin?

Jeremia 8:5

Agricolan käännös 1551 (Suluissa nykyaikaisen oikeinkirjjoituksen mukaan)

5. Mutta teme Canssa Jerusalemis tacto alati exyxis keudhe. Nin kijndiest he piteuet heitens wäres JumalanPalueluxes/ ettei he sijte taidha lacata.
(Mutta tämä kansa Jerusalemissa tahtoo alati eksyksissä käydä. Niin kiinteästi he pitäwät heitänsä wäärässä jumalanpalweluksessa/ ettei he siitä taida lakata.)

Vuoden 1642 käännöksen mukaan

5. Cuitengin tahto tämä Jerusalemin Canssa käydä exyxis palajamat ja rippuwat nijn cowin wääräs jumalan palweluxes ettei he millän tawalla anna käätä heitäns pois.

Biblia 1776

5. Miksi siis tämä Jerusalemin kansa tahtoo käydä eksyksissä palajamatta? ja riippuvat niin kovin valheessa, ettei he millään tavalla anna kääntää itseänsä pois?

Vuoden 1933 käännöksen mukaan

5. Miksi kääntyy tämä kansa, Jerusalem, pois ainaisessa luopumuksessa? Miksi he pitävät kiinni petoksesta eivätkä tahdo palata?

Uuden 1992 käännöksen mukaan

5. Miksi tämä kansa on jatkuvasti eksyksissä,
miksi Jerusalem pysyy luopumuksessaan?
Miksi se riippuu lujasti kiinni valheessa
eikä suostu palaamaan takaisin minun luokseni?

Jeremia 8:6

Agricolan käännös 1551 (Suluissa nykyaikaisen oikeinkirjjoituksen mukaan)

6. Mine näen ia cwlen/ ettei he miten oikein opeta/ Eikengen Pahuttans cadhu/ ia sano/ Mite mine sis tein? He ioxeuat caiki heiden ioxuuns/ ninquin iocu tuyma Hingisti sodhassa.
(Minä näen ja kuulen/ ettei he mitään oikein opeta/ Eikenkään pahuuttansa kadu/ ja sanoo/ Mitä minä siis tein? He juoksewat kaikki heidän juoksunsa/ niinkuin joku tyhmä hingisti sodassa.)

Vuoden 1642 käännöksen mukaan

6. Minä näen ja cuulen ettei he oikein opeta ei ole yhtän joca catu pahuttans ja sano: mitä minä sijs teen? he juoxewat caicki heidän juoxuans nijncuin julma hewoinen sodas.

Biblia 1776

6. Minä havaitsen ja kuulen, ettei he oikein opeta; ei ole yhtään, joka katuu pahuuttansa ja sanoo: mitä minä tein? He juoksevat kaikki juoksuansa niinkuin ankara hevonen sodassa.

Vuoden 1933 käännöksen mukaan

6. Minä olen tarkannut ja kuunnellut: he puhuvat sitä, mikä ei ole oikein; ei kukaan kadu pahuuttansa, ei ajattele: Mitä olen minä tehnyt! Kaikki he kääntyvät pois juosten juoksuansa, niinkuin orhi kiitää taistelussa.

Uuden 1992 käännöksen mukaan

6. Minä olen kuunnellut heitä tarkoin -
eivät he puhu niin kuin tulisi puhua.
Kukaan ei kadu pahuuttaan,
ei ajattele: ”Mitä minä olenkaan tehnyt!”
Jokainen juoksee kiireesti omaa tietään
niin kuin taistelutantereella kiitävä ratsu.

Jeremia 8:7

Agricolan käännös 1551 (Suluissa nykyaikaisen oikeinkirjjoituksen mukaan)

7. Haicara Taiuas alla tiete henen aigans/ Mettinen/ Curki ia Päsky warinottauat palaiamisens aiasta. Mutta minun Canssan/ ei tadho HERRAN Lakia tiete.
(Haikara taiwasalla tietää hänen aikansa/ mettinen/ kurki ja pääsky waarinottawat palaajamisensa ajasta. Mutta minun kansani/ ei tahdo HERRAN lakia tietää.)

Vuoden 1642 käännöksen mukaan

7. Haicara taiwan alla tietä hänen aicans Kyhkyinen Curki ja Pääskyinen huomaidzewat heidän aicans cosca heidän pitä tuleman jällens: waan minun Canssan ei tahdo tietä HERran oikeutta.

Biblia 1776

7. Haikara taivaan alla tietää aikansa, mettinen, kurki ja pääskynen huomaitsevat aikansa, kuin heidän pitää tuleman jälleen; vaan minun kansani ei tiedä Herran oikeutta.

Vuoden 1933 käännöksen mukaan

7. Haikarakin taivaalla tietää aikansa; metsäkyyhkynen, pääskynen ja kurki pitävät vaarin tuloajastansa, mutta minun kansani ei tunne Herran oikeutta.

Uuden 1992 käännöksen mukaan

7. Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa,
kyyhkyset ja pääskyset
osaavat tulla, kun niiden aika on.
Mutta minun kansani ei halua tietää,
mitä Herra on sille säätänyt.

28 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    “Ei siis riitä, että todetaan mitä tekstejä Ireneus on siteerannut, vaan pitää myös ymmärtää, mitä varten ja mihin suuntaan teologiset väittämät kohdistuvat.”

    No mitä varten ja mihin suuntaa ne kohdistuvat ?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Kristillistä uskoa kuvaava teksti tuo kunnian Jumalalle ja puhuu Jeesuksen kunniaa. Usko vahvistuu ja Jumala saa kiitoksen.

      Sen sijaan epäjumalanpalvelukseen johdattava teksti taistelee elävää Jumalaa vastaan, vie harhaan houkuttelemalla luopumaan ainoasta todellisesta Jumalasta, joka on meidän ainoa toivomme.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    ” Noisssa intialaisperäisissä uskonnoissa jumalia voi olla nollasta lähes äärettömyyksiin ja silti noiden uskontojen perusrakenne ei muutu tämän näkökulman johdosta. ”

    Voihan ne sitä huolimatta olla yksi, jos kolmekin on yksi. Intialaiset olivat sitä mieltä että jumala on kaikessa, myös kuvissaa ja heillä onkin paljon värikkäita kuvia ja kotialttareita. Kristinuskossa on myös paljon kuvia, pyhien miesten kuvia, Ikoneita, Jeesuksen kuvia ja krusifikseja, Jeesuksen patsaita, ja Jeesus ristillä isoissa kuvissa. Ja apostolien kuvia

    Jeesus on myös inkarnaatio, Ja Maria ja Jeesuslapsi kuvat, ovat samanlaisia kuin kuvat vauva Krisnasta ja hänen äidistään, jota pidetään kaikkien äitien tai äitiyden ihannekuvana.

    Kun puhutaan Aarahamin uskosta niin, eikö Aabrahan lähtenyt pois Kaldean Urista juuri siksi, että siellä veisteltiin pieniä jumalankuvia ja hän oli sitä mieltä, että Jumalan on jotain muuta, kuin nuo kuvat.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      1) Ihmisen uskonnollinen elämä esiintyy arkisissa elämäntilanteissa niin samantapaisin erilaisin psykologisin ilmiöin, että yleensä voidaan puhua sanasta “uskonto”. Mutta on myös sellaista uskonnollisuutta, joka ei aina toimi näiden mallien mukaan., vaan muovautuvat omien synteemiensä mukaisesti.

      Buddhalaisuuden ja kristinuskon vertailussa vanhan kirkon isät, jotka itään päin mennessään – jo vuoteen 625 Kiinaan asti ulottuen – olivat useasti keskustelleet buddhjalaisten kanssa sanoivat, että kristillisessä mietiskelyssä ja buddhalaisessa mietiskelyssä ikonin raamit ovat samat, mutta itse ikoni on aivan eri. He siis sanoivat että mietiskelyn tekniikka oli pääasiassa samaa, mutta se hengellinen ja henkinen päämäärä mihin mietiskelyssä pyrittiin oli täysin eri, kyseessä on täysin erilainen oppi, eri lähteistä ammentava ja eri päämäärään pyrkivä ja itse olemassaolon selitys oli täysin eri.

      2) Kirkon opetus Neitsyt Mariasta ikuisena neitsyenä ja Jumalan synnyttäjänä on perusteissaan aivan eri lähteistä nouseva ja sisällöltään aivan eri sarjassa liikkuva, koska mariologia on Jeesuksen ihmisyyden ja hänen Vapahtajan olemuksensa kuvausta. Sen sijaan Krishnan erilaiset hindulaisen teologian selitykset liikkuvat aivan eri tasolla. (Niiden perusteellisempi kuvaus veisi koko keskustelun aivan toisille raiteille eikä siis edistäisi meidän keskustelumme kulkua,)

      3) Aabrahamin kutsu lähteä luvattuun maahan oli Jumalan antama. Aabraham totteli ja niin hänestä tuli siunaus koko maailmalle. Vapahtajamme Jeesushan on hänen jälkeläisensä. (Tämän vuoden Sotainvalidi -lehden ensimmäisessä numerossa julkaistaan kirjoitukseni Aabrahamista. ja tämän vuoden Kanta-Hämeen piirin Sotainvalidien Veljesliiton paikallisisten osastojen vuosikokouksissa pidän hartauspuheen Aabrahamista, yhtä lukuunottamatta, jonka hoitaa toinen veljespappimme.)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    “Kristillistä uskoa kuvaava teksti tuo kunnian Jumalalle ja puhuu Jeesuksen kunniaa. Usko vahvistuu ja Jumala saa kiitoksen. ”

    Tässä ajassa puhutaan ihmisoikeuksista ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös juutalaisille. Jumala uskoakseni, on samaa mieltä, koska kysymys on oikeudenmukaisuudesta.

    Jos kirkko ei ole samaa mieltä, se on rasistinen.

    Minua ei haittaa, vaikka kirkko syrjii naisia, olen tyytyväinen jo siitä, että meitä ei enää viedä noitina roviolle. Laki on tullut meille pelastukseksi. Ei loukkaa sekään, että sanotaan saatanan tyttäreksi ja antikristukseksi, tai miksi tahansa, se ei ole minun synti, vaan sanojan.

    Matias ei ole sanonut, Matias on kiltti setä, mutta muut ovat joskus sanoneet. 🙂 Ei tosin täällä, Kotimaan sivulla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Olen aikoinaan tehnyt yliopistossa etiikan opiskeluun liittyvän aineen Lutherin käsityksestä ihmisoikeuksista talonpoikaiskapinan aikana. Uskonpuhdistajallamme on ollut selkeä näkemys näistä kysymyksistä.

      Oletko tietoinen, että YK:n ihmisoikeuksien julistus on alkuaan laadittu nimenomaan kirkkojen vaatimuksesta.

      Naisten asemaa käsittelevässä vertailussa parhaiten sijoittuvat maat ovat kristittyjä maita. Esimerkiksi tässä vertaisulla kaikki kymmenen kärjessä ovat saaneet kristillisen kasvatuksen. (Huomaa että Suomen sijoitus on heikuntunut kun kirkosta erot ovat yleistyneet ! Jo näin karkea mittarikin paljastaa mitä uskon väheneminen vaikuttaa.) https://www.iltalehti.fi/pinnalla/a/0b94fbf7-ce86-4b85-9a7e-64248fd6acef

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    “Sen sijaan Krishnan erilaiset hindulaisen teologian selitykset liikkuvat aivan eri tasolla. (Niiden perusteellisempi kuvaus veisi koko keskustelun aivan toisille raiteille eikä siis edistäisi meidän keskustelumme kulkua,) ”

    Voi olla näin , mutta minä olen harrastanut ns. vertailevaa tutkimusta. Mikä ketäkin yhdistää ja mikä erottaa. Ei sen kummenpaa. Krisnakin syntyi neitseellisesti, Vishnun navasta kasvaneesta lootuskukasta.

    Sileunvaellus tai jälleensyntyminen esiintyvät myös evankeliumissa. Jeesus sanoo Johannes Kastajaa Eliaksi, jonka piti tulla. ‘ Hän on se Elia jos niin haluatte.’ Kuitenkin myöhemmin Mooses ja Elia näyttäytyvät vuorella ja siitäpä herääkin kysmys, että mihin se Johannes Kastaja sieltä välistä katosi ? Osaatko sanoa ?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Vertailuja tehtäessä on nähtävä kunkin uskonnon perusrakenne, jotta osaa sijoittaa osat paikoilleen. Näin ollen Krishnan ja Neitsyt Marian synnyttämän Jeesuksen merkitys on täysin eri. Opeilla ei ole mitään todellista yhtymäkohtaa.

      Edelleen on todettava että hindulaisuuden keskuudessa on tavaton määrä erilaisia suuntauksia. Se mikä on merkittävää jollakin alueella saattaa olla täysin tuntematonta toisilla hindulaisilla alueilla. Erilaiset jumal-kertomukset vaihtelevat suuntauksesta toiseen, mutta ne eivät olekaan hindulaisuuden perusjuoni, vaan heidän uskontonsa aivan toisenlainen perusrakenne karman lakineen ja brahman -maailmansieluineen jne.

      Hindulaisuuteen kuuluva myös ajattomuus ja siitä syystä erilaisten kertomusten iällä tai alkuperällä ei ole samaa merkitystä kuin meillä länsimaisessa ajattelussa. Koska Apostoli Tuomas saapui jo vuonna 58 jKr. nykyisen Intian Keralan alueille ja hänen mukanaan kristillinen lähetystyö, niin vanhoja kristillisiä kertomuksia on liikkunut tuolla jo vajaa parituhatta vuotta. Näin ollen tuossa äärettömän rikkaassa erilaisten kertomusten maassa myös kristinuskon tuomat kertomukset ovat kansan suussa muotoutuneet mitä erilaisimmiksi kertomuksiksi. Ota huomioon että Intiassa on 1610 isompaa kielialuetta, jotka eri tutkijat yhdistelevät noin kolmesta kahdeksaan sataa eri kieleksi ja jokaisella noista osakulttuureista on oma kertomusperinteensä ja kulttuurin erityispiirteensä. Nykyisistä osavaltioista kaksi on kristittyjä.

      Sielunvaellus ei kuulu kristinuskoon eikä sitä esiinny evankeliumeissä. Viittaukset Eliaan tai muihin profeettoihin ovat eri tason sanoman sisältäviä, vähän siihen tyyliin kuin muutamat sanovat että Suomen pitäisi saada uusi Kekkonen valtaan, tai kuten Jerusalemin yliopiston Jeesuksen ajan professori David Flusser sanoi Lapinjärvellä käydessään niihin aikoihin kun olin siellä ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherrana ja hän oli siellä pitämässä viikon seminaaria Toivio-opistolla. Hän sanoi eräässä puheenvuorossaan, että kumpa hekin saisivat oman Paasikivensä, joka pystyy saamaan rauhan ison itäisen naapurin kanssa. Hän ei puhunut Paasikiven sielun jälleensyntymästä vaan siitä että he saisivat sellaisen johtajan, joka samantapaisesti kuin Paasikivi sai rauhan Neuvostoliiton kanssa, he juutalaiset saisivat rauhan arabinaapuriensa kanssa.

      Jokainen lause on siis ymmärrettävä omassa ajatuksellisessa ympäristössään eikä tulkintaan saa sotkea aivan vieraan ja asiaan kuulumattoman ajatusmallin kaavoja.

      Elia ja Mooses olivat päässeet taivaaseen jo paljon ennen Jeesuksen syntymää. Heidän näyttäytymisensä Jeesuksen seurassa oli siis vain hetken poikkeaminen tänne aikaisempien asuinsijojensa maailmaan. Kirkastusvuoren tapauksella on myös sanomallinen merkitys: Mooses Tooran eli Lain edustajana ja Elia Nevi’im eli Profeetojen edustajana. Jeesus ei tullut kumoamaan Lakia eikä Profeettoja, vaan täyttämään Pyhän Raamatun sanan profeetallisen sanoman. Jeesus on koko Raamatun keskus. Koko Raamattu ajaa Jeesusta ja hänen pelastutyötään. Jeesus ja Raamattu kuuluvat yhteen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Matias, kiitos blogistasi. Oli kiva lukea miten jakeet kuuluvat eri käännöksissä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira.