Lakien juuret

Usein kuulee esitettävän länsimaisen ja sitä myöten myös Suomen oikeusjärjestyksen lepäävän kristillisellä pohjalla. Ja näinhän lähes kaikki suomalaiset ajattelevat.

Tämä  yleinen myytti ei enää pitkään aikaan ole ollut totta.  Lainsäädäntömme  nimittäin  joitain kanonisia perheoikeudellisia kohtia lukuun ottamatta pohjautuu lähinnä roomalaiseen ja germaaniseen oikeuteen.  Ko. virheellinen käsitys perustuukin lainsäädäntöön ennen 1700-luvun lopun suurta lakiuudistusta.  On otettava ennen kaikkea huomioon, että esim. omaisuusrikoksia koskevat
yleisperiaatteet (varkauden sanktioitavuus jne.) eivät ole mitään erityisesti kristillisiä periaatteita; esimerkiksi varkaus on ollut sanktioitu kaikkialla maailmassa ennen kuin kristinuskosta tiedettiin mitään.
Vähän lisää asiasta:

Corpus Iuris

Mainitun  roomalaisen oikeuden vaikutukset suomalaiseenkin lainsäädäntöön ovat olleet suuret. Bysantin keisari Justinianus kokosi antiikin Rooman lait ja oikeustiedon Corpus Iuris Civilis –teokseksi 530-luvulla. Teos unohtui sitten kokonaan varhaiskeskiajalla, mutta ”löydettiin” uudestaan, kun oikeustiede elpyi 1100- luvulla Italian Bolognasta lähtien. Keskiajalla teosta pidettiin raamatun tapaisena ehdottomana totuutena, mutta myöhemminkin sen monet periaatteet ovat siirtyneet eurooppalaiseen oikeuskäytäntöön. Erityisesti 1800-luvun alussa julkaistut ranskalainen Code Civil ja saksalainen Bürgerliche Gesetzbuch välittivät roomalaisia oikeusperiaatteita eurooppalaiseen lainsäädäntöön.

Pohjoismaat tulivat oikeudenkäytössään pitkään toimeen turvautumalla vanhoihin maanlakeihin sekä lähinnä Saksan kautta tulleisiin roomalaisen oikeuden periaatteisiin. Lars Björnen mukaan kerrotaan Svean hovioikeuden pöydällä olleen vielä 1700-luvulla kaksi kirjaa: Kristofferin maanlaki sekä Corpus Iuris Civilis.

Roomalaisen oikeuden periaatteet kiteytetään usein latinankielisiin lentäviin lauseisiin. Professori Björne heittää näistä muutaman esimerkin:

AUDIATUR ET ALTERA PARS = kuunneltakoon myös toista osapuolta.

JUS EST ARS BONI ET AEQUI = oikeus on hyvän ja kohtuullisen taito.

FAVOR DEFENSIONIS = suosi puolustusta

RATIO LEGIS = (etsi) lain tarkoitus.

Konkursseja ja testamentteja

Kun puhutaan roomalaisen oikeuden vaikutuksesta Suomen nykyiseen siviilioikeuteen, on Björnen mukaan

v a i k e u k s i a  l ö y t ä ä  a l u e , j o s s a  s i t ä  e i  o l e o l l u t. Perheoikeudessa vaikutus on vähäinen ja yhtiöoikeus on kokonaisuudessaan myöhäisempää perua. Tosin yhtiöoikeuden tärkeä käsite konkurssi on roomalaista perua. Mutta varsinkin yksityisiä kansalaisia koskevia ongelmia ratkaistaan  e d e l l e e n  roomalaisesta oikeudesta peräisin olevien säännösten nojalla.

Björne esittää pari esimerkkiä. Jos kesämökin omistajalla on maarekisteriin merkitty oikeus käyttää naapurin tontilla kulkevaa tietä, naapurilla on tierasite. Rasitteen eli servituutin käsite on peräisin roomalaisesta oikeudesta.

Jos kesämökin omistaja haluaa määrätä omaisuudestaan vielä kuolemansa jälkeen, hän voi tehdä testamentin. Testamentinkin käsite on roomalaista oikeutta. Vanhan pohjoismaisen oikeuden mukaan perinnönjättäjän omaisuus siirtyi suoraan hänen sukulaisilleen hänen voimatta mitenkään vaikuttaa asiaan.

Niinkin uusi säännös kuin puutteelliseksi osoittautuneen asunnon ostajan oikeus jälkikäteiseen hinnan alennukseen perustuu roomalaisen oikeuteen. Taustalla on actio quanti minoris, jonka preetori myönsi viallisen orjan ostajalle, Björne kertoo.

"Jos joku makaa naisen väkisin ja hänet saadaan kiinni verekseltä ja kaksitoista miestä todistaa, on kihlakunnan tuomarin heti pyällettävä arpakapula ja kutsuttava kokoon käräjät ja tuomittava mies miekalla mestattavaksi; älköön lykätkö sitä tuonnemmaksi."

Kristinuskolla ei ole siis oikeusperiaatteisiimme mitään ns. ensiyön oikeutta eikä oikeutta nimittää uskontoaan oikeusjärjestelmämme alkupisteeksi ja perustaksi.  Tosiasia toki on, että kristilliset Mooseksen kirjoista otetut oikeusperiaatteet vallitsivat 'silmä silmästä ' periaatteella jonkin aikaa; tuolloin  lainkäyttö oli julmimmillaan, kidutusta käytettiin, varkaat ruoskittiin ja hirtettiin jne. Valistuksen tulo oikeusjärjestelmäämmekin aiheutti nykyisen lainsäädännön inhimillistymisen  ja järkiperäistymisen. Tuon järjen pohjana oli jälleen kunniaan palautettu roomalainen oikeus, josta peräisin  mm. kuuluisa Olaus Petrin tuomarin ohjekin pohjimmiltaan oli.

6 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Jep, Juutalaisilla oli lakeja n.600 kun Jeesus arvosteli fariseuksia. Roomalaisella vielä runsaasti enemmän. Länsimainen laki kokoelma lienee näiden kaikkien yhdistelmä. Nykyisin Suomessa lakeja on kirjoina varmasti kirjaston verran ja joka vuosi noihin lakeihin lisätään tuhansia säädöksiä. Lait ovat rikkomusten tähden lisätty, että tietäisimme miten ei saa toimia. Laki ei kuitenkaan tee ihmisestä parempaa ja lainkuuliaisempaa. Olet oikeassa Mooseksen kirjat eivät ole suinkaan ainoat laki kirjat maailmassa. Ja Kristityt taas noudattavat uskonlakia, joka on toista kuin tekojen laki, josta Mooses puhuu. Oikeamielisyyttä ei tavoiteta lakia noudattamalla, vaan Jumalasta tulevan Rakkauden kautta.

    “He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellaankaan liikuttaa.” Matt.4:23

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tottakai jokaisella ihmisellä on luonnostaan jonkinasteinen oikeustaju. Jokainen tietää ainakin sen mikä on itselle hyvä. Joskus se oma hyvä kasvaa niin suureksi, että joku toinen menettää omasta hyvästään osan. Näitä tapauksia varten tulee olla joku systeemi, joka palauttaa balanssin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Aivan ja roomalaisilla ja germaaneilla se kehittyi paljon kattavaksi oikeusjärjestelmäksi, joka kelpaa lainsäädäntömme pohjaksi yhä. Mooseksen silmä-silmästä raakuudesta on Valistuksen johdosta päästy.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Minulla on sellainen ajatus, että Moosekseen leimautunut lakisysteemi konkretisoi rakalaismaisesti sen Kultaisen säännön. Älä tee sitä muille mitä et halua itsellesi tehtävän. Sovellettuna.

    Uhripalveluksen piti olla niin ikänää, raskasta ja pahanhajuista touhua, että ihminen kammoksuisi sitä. Kuitenkin havaitsemme, että kaikkea tehtiin ja tehdään tänäkin päivänä, sellaistakin josta on kuolemantuomio.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Se vain todistaa, että ihmisillä on omatunto. Paavali sanoi, että pakanat ovat itse itselleen laki. ihminen siis tietää milloin tekee väärin, mutta tietenkin se vaimenee, jos toistuvasti käy sen yli.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit