Länsislaavilaiset kielet: puola, tsekki, slovakki

Jatkanpa taas kieliä käsittelevien postausten sarjaani myönteisen palautteen ja uuden ulkomaanmatkan siivittämänä. Viimeksi kirjoitin maltan kielestä ja joku kommentoi: "Jep, lisää tällaisia bloggauksia.Kiitos mielenkiintoisista tiedoista!" Tällä kertaa niputan yhteen kolme kieltä ja kerron siitä, mikä on ominta alaani: länsislaavilaisista kielistä eli puolasta, tsekistä ja slovakista.

Oma taustani näiden kielten suhteen on sellainen, että olen opiskellut Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta maisteriksi (2012) pääaineenani länsi- ja eteläslaavilaiset kielet ja kulttuurit ja tarkemmin puolan linja. Eteläslaavilaisten kielten kuten sloveenin ja kroaatin opiskelu on jäänyt toistaiseksi vilkaisun tasolle, tsekkiä ja slovakkia sen sijaan olen "katsellut" vähän enemmän, koska ne ovat puolaa lähimpänä ja siten helpoimmin opittavissa. (Oikeastaan vielä lähempänä olisivat ala- ja yläsorbi sekä kasubi, mutta ne ovat jokseenkin marginaalisia kieliä.)

Marraskuussa kävin Puolassa, Tsekissä ja Slovakiassa, ja näistä kahdessa viimeksi mainitussa oikeastaan ensimmäistä kertaa (lukuun ottamatta lyhyitä rajanylityksiä Puolasta edestakaisin jokunen vuosi sitten), ja sain tilaisuuden käyttää näitä kaikkia kieliä. Innostuin sen verran, että inspiroiduin kirjoittamaan tämän blogin.

Miksi länsislaavilaiset?

Miksi sitten länsislaavilaiset kielet ovat niin mielenkiintoisia? Ensinnäkin historiallisista ja kristillisistä syistä: juuri Slovakian alueelle pyhät Kyrillos ja Metodios tulivat slaaveja opettamaan, juuri siellä kantaslaavia pantiin paperille ja syntyi muinaiskirkkoslaavi. Yhdistämme tämän ehkä enemmän itään kyrillisen kirjaimiston takia, mutta täällä se action tapahtui.  Slovakkia (slovensky) sanotaan yhä slaavilaisten (slovansky) kielten lingua francaksi.

Länsislaavilaiset kielet ovat puoleensavetäviä myös juuri siksi, että ne ovat omaksuneet meille tutun ja turvallisen latinalaisen aakkosiston. Niitä on siis paljon mukavampi ja helpompi opetella kuin vaikkapa venäjää, bulgariaa tai serbiaa, jotka vaativat uuden kirjoitusjärjestelmän opettelemista. Niissä on myös runsaahkosti lainoja latinasta ja saksasta niin, että englannin ja ruotsin ansiosta tunnistamme helposti suuren joukon sanoja.

Slovakissa on sellainen hauska kuriositeetti, että siinä on ä-kirjain ja teoriassa myös ä-äänne, mutta suurin osa slovakeista ääntää sen silti e:nä. Virallinen ääntäminen on siis ä, mutta vain joku keskislovakialainen maalaismummo sen niin kenties ääntää. Puola taas on ainoa slaavilainen kieli, joka on säilyttänyt kantaslaavissa olleet nasaalivokaalit eli nenänkin kautta lausuttavat e:n ja o:n. (Nasaalivokaaleita on myös ranskassa ja portugalissa.)

Konsonanttikauhistus?

Entäs sitten ne konsonantit? Slaavilaiset kielet ovat pahamaineisia konsonanttipaljoudestaan ja lukuisista vaikeista s-äänteistään. No tässä on parikin näkökohtaa. Jos ässät kauhistuttavat, niin hyvä uutinen on se, että tsekki ja slovakki eivät ole tässä suhteessa kovinkaan pahoja, vastaan ei juuri tule sellaisia äänteitä, jotka eivät olisi tuttuja jo vaikkapa englannista tai ruotsista. Tsekin erikoisuutena on ř, joka on r+soinnillinen suhu-s yhtaikaa lausuttuna, tai sitten soinnittoman konsonantin jäljessä r+suhu-s yhtaikaa. Hieno äänne. Slovakit pärjäävät pelkällä ärrällä.

Jos taas haluaa olla ässämestari ja tykkää mielenkiintoisista haasteista, niin kannattaa valita puola: se peittoaa mennen tullen venäjän kahdellatoista ässällään: s, c, ś, ć, sz, cz, z, dz, ź, dź, ż, dż! (Venäjässä on seitsemän. Niin ja sen verran vielä, että puolalaisten itsensä mielestä nämä eivät tietenkään ole mitään ässiä vaan aivan erilaisia äänteitä, joilla ei välttämättä ole paljon mitään tekemistä ässän kanssa:D). Puolassa tsekin ř:stä on pudonnut se r-äänne pois (siinä missä slovakissa ei tarvita sitä "ässää"), ja vastaava rz lausutaan soinnillisena suhuässänä (tai soinnittomana soinnittoman konsonantin vaikutuksesta). Vinkiksi muuten kaikille urheiluselostajille.

Puolan konsonanttihirviöt ovat kuuluisia: kristitty on chrześcijanin, kastettu on ochrzczony, jos taas ei halua tulla kastetuksi (tai kastelluksi) niin voi pukea sadetakin, joka on płaszcz przeciwdeszczowy. Puola kuitenkin häviää tsekille ja slovakille sanoissa, joissa on pelkkiä konsonantteja. Puolassa ei tällaisia juuri ole (paitsi yksikirjaimiset prepositiot w ja z), mutta tsekissä ja slovakissa kylläkin: sanaleikki strč prst skrz krk tarkoittaa "työnnä sormi kaulan läpi". Näissä sanoissa r toimii ikään kuin vokaalina.

"Kristus on melkein noussut kuolleista!"

Kieltenoppimisen etuna on tietysti ennen kaikkea se, että saa heti kättelyssä miljoonia uusia potentiaalisia keskustelukumppaneita, jotka voivat tavalla tai toisella rikastuttaa omaa elämää ja joille voi puolestaan itse antaa jotain uutta ja persoonallista. Sama pätee kulttuuriin: kielen avulla ovet avautuvat uuden kulttuurin ymmärtämiseen sisältäpäin, ja sekin rikastuttaa elämää ja kartuttaa sivistystä aivan uudella tavalla.

Puolan tapauksessa puhekavereita saa kokonaiset 50 miljoonaa, siis noin 10-kertaisen määrän suomeen verrattuna. Puolassa asuu vajaat 40 miljoonaa ihmistä, mutta sen lisäksi puolalaisia on ihan kaikkialla, erityisesti Englannissa, jossa puola on kuulemma viime aikojen emigraatioiden vaikutuksesta noussut toiseksi puhutuimmaksi kieleksi.

Tsekkikin on puhujamäärältään tuplasti suomea isompi kieli, slovakki taas suunnilleen samankokoinen. Slovakit ymmärtävät tsekkejä ilman ongelmia, sillä tsekki on "isoveli", jonka TV-ohjelmia katsotaan ja kirjoja luetaan. Vanhemmat tsekit (Tsekkoslovakian ajalta) ymmärtävät myös slovakkia hyvin, nuoremmilla alkaa olla vähän ongelmia.

Vaikka tsekki ja slovakki ovat kolmikosta kaksi samanlaisinta, joskus on niin, että puola ja tsekki ovat keskenään samanlaisia, kun slovakki menee omia teitään, useammin taas niin, että puola ja slovakki ovat samanlaisia tsekin tehdessä omat ratkaisunsa. Puolan pohjalta slovakkia ymmärtää siis paremmin kuin tsekkiä, mutta tsekit ja slovakit taitavat ymmärtää puolaa ylipäätään paremmin kuin puolalaiset heitä. Puolalaisille erityisesti tsekki on kuin viro suomalaisille: hassua ja vanhahtavaa, ja ns. false friendejä (vääriä ystäviä) on paljon.

Eräs hauska esimerkki pääsiäismessun saarnasta: tsekiksi "Kristus on juuri noussut kuolleista" -lauseessa "juuri" on právě, joka vastaa puolan sanaa prawie, joka kuitenkin tarkoittaa puolassa "melkein". Näinpä puolalaiselle kuulijalle pappi vaikutti saarnaavan, että "Kristus on melkein noussut kuolleista!"

Itseopiskelua ja joululauluja

Kaikkia näitä kieliä voi opetella itsekseen suomalaisten materiaalien avulla tai sitten opiskella yliopistossa. Puolan oppikirjan nimi on Po prostu (1 ja 2), tsekin Tsekkiä suomalaisille (1 ja 2), slovakkiin taas voi tutustua ilmaisella verkkokurssilla.

Tsekkiä ja puolaa voi opiskella Helsingin yliopistossa, slovakkia Jyväskylän yliopistossa. Myös aikuisopistot/työväenopistot tarjoavat mahdollisuuden kieltenopiskeluun. Kannattaa tsekata (heko-heko) tarjontaa omalla paikkakunnalla.

Kielinäytteeksi tarjoan näin joulun alla joululauluja: ei muuta kuin kuuntelemaan niitä tsekiksi, slovakiksi ja puolaksi! Ja sitten vielä hyvää joulua puolaksi: Wesołych świąt Bożego narodzenia! (Kirjaimellisesti ja hyvin teologisesti "Iloisia Jumalan syntymisen pyhiä!")

Lue myös: Unohdettu slaavilainen kristinusko (Seurakuntalainen.fi).

10256357_10152563608768740_826832633318139334_o

 

(Kuva: vaeltamassa Sudeeteilla Tsekin ja Puolan rajamailla n. 1400 m korkeudessa)

17 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    Emil Anton :”juuri Slovakian alueelle pyhät Kyrillos ja Metodios tulivat slaaveja opettamaan, juuri siellä kantaslaavia pantiin paperille ja syntyi muinaiskirkkoslaavi.”

    Kun oman sukuni sukunimi periytyy jo 1200-luvulta, jolloin karjalaisia kastettiin ortodoksiuskoon, niin uskon, että kastajat olivat Novgorodin tasavaltaan vaan eivät moskoviitteihin kuuluvia. Moskoviitithan tuhosivat tsaari Iivana Julman johdolla Novgorodin.

    Kun [taas kerran] Kremlin johtaman suurvallan valloittaman isäni kotipitäjän kronikassa sanotaan, että sukunimeni on pitäjässä ainoa, joka periytyy Venäjältä, niin tässä lisätietoa asiasta:,

    Ensimmäiset Karjalaa tarkoittavat maininnat löytyvät vanhoista viikinkisaagoista, joissa Karjalasta käytetään nimeä Kir’yala. Saagojen mukaan ihmiset olivat rikkaita, ja esimerkiksi muinaisten kuninkaiden saagassa mainitaan Ivare Vidfamne, joka menehtyi Kir’yalan matkalla. Saagassa Khal’vdanesta, Eysteynan pojasta kerrotaan viikinkien taistelusta Kir’yalabotnissa. (Vidfamne kuoli v. 695)

    Kir’yalabotn-nimen arvellaan tarkoittavan vuonon pohjukkaa. Karjalassa vuonoja löytyy vain Laatokan pohjoisosista. Venäläisen kielitieteilijä D.V Bubrikin mukaan sana on peräisin balttilaisesta gir’ya –sanasta, joka tarkoittaa kumpareista maastoa.

    Vaikka saagoja ei voi pitää virallisena historiallisena lähteenä, maininnat saagoissa viittaavat skandinaavien ja Karjalan ja karjalaisten välisiin kytköksiin ja sekä Karjalan sotilaalliseen että taloudelliseen kehitykseen 1100-1200 –luvuilla (?), jolloin saagat kirjoitettiin muistiin.

    Ensimmäiset maininnat Kir’yalasta löytyvät venäläisistä kronikoista vuodelta 1143. Venäläiset kutsuivat sitä Korelaksi. Suomenkielessä nimi sai muodon Karjala

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    Puolalainen rokkibändi: kitaristi, basisti, rumpali, vokalisti ja konsonantisti. 😉

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Elias Tanni :”Puolalainen rokkibändi: kitaristi, basisti, rumpali, vokalisti ja konsonantisti. ;)”

      On ollut muutakin.

      Esimerkiksi yksi sotaan joutuneista ja lapsesta asti viulua soittaneista perinteisessä karjalaisessa sukutalossa asuneista läheisistä, joka sairastui sodassa ns. kranaattikauhuun ja pakeni rintamalta. Hänet pidätettiin Keski-Suomessa olevan kaupungin sillalta, eikä hän pystynyt puhumaan mitään eikä osannut sanoa edes nimeään. Häntä ei ammuttu, vaan passitettiin sairaalaan ja kun hän palasi rintamalle, hänet määrättiin vaikeimpiin paikkoihin joutuneeseen rangaistuskomppaniaan, jossa hän palveli sodan loppuun asti.

      Kun 50-luvulla tapasimme hänet, hän kaivoi esiin viulunsa, ja muistelen, että sävelmä jonka hän meille soitti, oli tämä:

      http://www.youtube.com/watch?v=QOlF3tJLTUs

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Elias Tanni sanoo:

      Ja tämä liittyi puolan kieleen miten?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Elias Tanni :”Ja tämä liittyi puolan kieleen miten?”

      Ei varsinaisesti mitenkään. Ajattelin vaan, että tähän viestiketjuun soveltuu myös puolalaisen säveltäjämestari Chopinin Nocturne.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    1 Emil. Kiitos sinulle mielenkiintoisesta tekstistäsi.

    2 Kasubi

    Kasubin kielestä sen verran, että nobelisti Günter Grassin äiti Helene os. Knoff, oli osaksi kasubialaista, osaksi puolalaista ja osaksi saksalaista perua.

    3 Korela

    Korela niminen on myös yksi Kotkan kaupunginosa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Miten mahtanee slavistiikka liittyä hengellisiin asioihin?

    Minä hakisin Tuulan sijasta Kirjalabotnia jostain ylempää, mieluummin Jäämeren rannoilta kveenien mailta. Karjalaisethan asuivat Vienanmeren rannoilla Arkangelin seuduille asti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    jorma ojala :”Miten mahtanee slavistiikka liittyä hengellisiin asioihin?”

    Tästä näkökulmasta siten, että tulkintani mukaan länsislaavien käyttämät kirjaimet ovat perintö siltä ajalta, kun ihmisiä kastoi ortodoksiuskoon alkuperäiseen Konstantinopolin [eikä Moskovan] patriarkaattiin kuulunut Novgorodin ortodoksikirkko.

    Novgorodin ruhtinas Jaroslav kastoi karjalaiset 1227-1228 ortodoksiuskoon. Karjalaiset olivat siihen aikaan demokraattisen vetše-kokouksen johtaman Novgorodin tasavallan liittolaisia. Novgorodilaiset alistettiin moskovalaisille vasta v. 1471 ja v. 1570 tsaari Iivana Julma hävitti Novgorodin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • jorma ojala sanoo:

      En aivan tuota tarkoittanut, vaan blogin aihetta yleensä täällä Tuo vuosiluku pistää mietteliääksi. Tarkoititko Vatjan viidennestä kun puhuit karjalaisista? Novgorod, Holmgardia, siitä on hyllyssäni Porthanin aikanaan praesensinä teettämä väitös, mutta latinan taitoni heikkous tulee esteeksi….

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    jorma ojala :”Tarkoititko Vatjan viidennestä kun puhuit karjalaisista?”

    En. Vatjan viidennes on Venäjän käyttämä nimitys. Karjalaiset olivat jo ennen kuin Moskova hävitti Novgorodin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      jatkoa:

      Karjalaiset tekivät yhdessä novgorodilaisten kanssa ryöstöretkiä mm. Suomeen [ja saivat noiden retkien seurauksena nimen “ryssä]” ja vastasivat mm. v.1187 Sigtunaa vastaan tehdystä hyökkäyksestä. Eerikinkronikan mukaan ”He kulkivat sekä tyynellä että myrskyssä Mälarenille, ja he oleskelivat aivan salaa Svean saaristossa useimmiten salaisen sotajoukon kanssa. Kerran he saivat sellaisen päähänpiston, että polttivat Sigtunan, polttivat sen pohjia myöten, eikä kaupunki saanut mistään apua. Arkkipiispa Jon surmattiin siellä, ja siitä moni pakana oli iloinen, että kristityille kävi niin huonosti.”(heninen.net)

      Sigtunan kaupunginportin karjalaiset luovuttivat Novgorodille verona tai lahjana, ja se koristaa yhä Veliki Novgorodin Pyhän Sofian tuomiokirkon länsipuolista sisäänkäyntiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Kajander sanoo:

      Sigtunan hävittämisestä yrittävät itselleen ottaa “kunnian” niin venäläiset, suomalaiset, virolaiset kuin latvialaisetkin. Toisin sanoen, nuo “viikingit ” tulivat Novgorodista, Karjalasta, Saarenmaalta tai Kuurinmaalta. Mutta miten tässä nyt näin aiheesta eksyttiin?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • jorma ojala sanoo:

      So, so, Tuula! Vatjan viidennes liittyy justihinsa Novgorodiin. Siihen kuului osa Inkeriä ja Laatokan Karjala. Me puhumme siis asioista ennen 1478, jolloin Novgorod menetti itsenäisyytensä. Siellä olivat myös taipaleentakaiset tsudit. Myös Kuola on alun perin ollut karjalaisten asuttamaa, kertoo minulle J. J. Mikkola.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      jorma ojala :”Siellä olivat myös taipaleentakaiset tsudit.”

      Juu juu, ja minulle on kerrottu, että sana tsuhna on väännös sanasta tsuudi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Kajander sanoo:

    Emil, mainitset tässä pyhät Kyrilloksen ja Metodioksen. Länsislaavilaisista kielistä puhuttaessa voisi olla hyvä mainita myös pyhä Jan Hus, jota tosin Katolinen kirkko ei pidä pyhimyksenä. Olipa Hus sitten pyhimys tai kerettiläinen, niin hänen ansionsa ortografian kehittäjänä ovat kiistattomat.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Juha Kajander,

    Hus poltettiin roviolla ja historian ensimmäinen puolalainen paavi Johannes Paavali II pyysi katolisen kirkon puolesta anteeksi Husin teloitusta. Ja sitä varten tässä keskustelussa niin pitkälle eksyttiin, että enää puolalaisista ei esitettäisi tämän kaltaisia väitteitä: ”Koko Ukrainahan on puolalaisten kehittämä russofobinen pseudokäsite, sen nimistä kansakuntaa ei oikeastaan ole, on vähä-Venäjä ja sen rinnalla suur-Venäjä ja valko-Venäjä, lisäksi tietysti edellä mainittu Novorossija eli uus-Venäjä, joka käy nyt itsenäisyystaisteluaan.” (Johan Bäckman 2.12.2014)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Riimikronikka puhuu kuitenkin karjalaisista Sigtunan hävittäjänä.

    Ruotsalaisill oli vastus suur karjalaisist vaiva juur. He meren yli tulit Mälariin, tyynell ja myrskyll liikuit siin, Sotajoukoll uljaall useinkin Kerran joutui heill mielehen Ett he Sigtunan kaupungin polttaisit.

    Ilmoita asiaton kommentti