Lepo ja hiljaisuus

Jeesus sanoi opetuslapsille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän." (Mark. 6:31)

Jeesus ja opetuslapset

Miksi Jumala kutsui profeettoja, Moosesta, erämaahan autioon paikkaan ja lähetti myös Paavalin ja kutsui opetuslapsiaan yksinäisyyteen rukoilemaan, kuten Jeesuskin oli 40 päivää erämaassa petojen ja paholaisen kiusattavana; miksi erämaa ja autio paikka on tärkeää valmistumisessa Jumalan valtakunnan työhön?

Jeesus lähti vuorelle rukoilemaan; ja hän oli siellä kaiken yötä rukoillen Jumalaa. (Luuk. 6:12); miksi meidänkin on tärkeää hiljentyä ja rukoilla?

Millä perusteella alituinen kiire, stressi ja elintason perässä juokseminen on (tai ei ole) paholaisen ansa?

Miksi Jeesus kehoittaa meitä olemaan huolehtimatta huomisesta?

Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua. (Ps. 4:9); Mistä tällainen usko ja luottamus Jumalan tulee?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

35 kommenttia

  • Martti Pylkkänen sanoo:

    “ Syvyydestä minä huudan sinua, Herra… Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua. Pane toivosi Herraan, Israel. Sillä Herran tykönä on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä.” Ps.130

    Hyvin moni kristitty on joutunut elämässään toteamaan sen, että joutuessamme omassa elämässämme ahtaalle, niin sen aikana, tai jälkeenpäin alkavat Jumalan mahdollisuudet. Silloin ihminen tuntee olevansa todella ” pienellä paikalla” ja tuntee psalmilaulajan tavoin olevansa ” syvyydessä” vajoamassa murheen murjomana yksin unohduksiin.

    Pieni ja syntinen ihminen on silloin suuren ja Pyhän Jumalan edessä, eikä ole enää halua, eikä edes voimaakaan selitellä. Jumalan edessä ei kukaan ole vanhurskas, silloin sen keskeltä kuuluu huuto: ” Syvyydestä minä huudan, sinua Herra, kuule minun ääntäni”. Mutta tuo ahdistus, ei ole saaanut toivoa ja luottamusta Herraan sammumaan, vaan siltä kuuluu toivon ääni: ” Mutta sinun tykönäsi on armo. että sinua peljättäisiin” ( ps.130:4 )

    Jumalan armo ei merkitse vain silmänräpäyksessä tapahtuvaa syntien anteeksiantamusta, vaan se merkitsee ennen kaikkea luottavaista katsomista tulevaisuuteen, jonka Jumala armossaan antaa ja jonka odottaminen ei jää keneltäkään turhaksi, joka Jumalan lupauksiin luottaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Näillä palstoilla joutuu yleensä harhailemaan kauan, ennen kuin löytää rakentavaa keskustelua uskonelämän todella oleellisista kysymyksistä. Yleensä kierrellään kehällisissä: jauhetaan kirkkopolitiikkaa, kyseenalaistetaan Raamatun luotettavuus, filosofoidaan hienoilla termeillä tyhjänpäiväistä. Kiitos Jorma, Ismo, Martti… omakohtaisista kommenteista. Tuttuja tuntoja minullekin. Kaikkeen voin sanoa Amen.

    Lutherin ”Mannaa Jumalan lapsille” on minullakin päivittäisenä hartauskirjana. Se on pitänyt sananmukaisesti hengissä muutamassa vaikeassa elämäntilanteessa. Luther kirjoittaa 5.2. :”Se, joka ei tiedä mitään kärsimyksestä ja kuolemasta, ei myöskään tiedä mitään Raamatun lohdutuksesta. Tätä lohdutusta ei näet voida käsittää sanojen vaan kokemuksen avulla.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kiitos hyvästä kommentista, Anita. Hienoja kommentteja teillä kaikilla on. Ainoastaan Jumalan koulussa voi kasvaa kohti Kristusta. Ilman vaikeuksia emme tarvitsisi Jumalaa. Elämän myrskyissä kannattaa turvata Jeesukseen Kristukseen, joka tyynnyttää myrskyn ja antaa meille levon.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Minulle tärkeää on Jumalan yliymmärryksen käyvä rauha eli rauha joka säilyy 24/7 ja jokaisessa tilanteessa vaikka ympärillä kuinka myrskyäisi eli vaikka minua loukattaisiin sanoin tai teoin.

    Mistä tämä rauha tulee, Jumalalta ja Hänen rakkautensa kautta, siis Jumala vuodattaa Pyhän Henkensä kautta oman rakkautensa uudestisyntyneisiin ja tästä rakkaudesta ei voi mikään ulkopuolinen minua erottaa eli se rakkaus on voima rakastaa kaikkein vaikeintakin läheistä kotona, töissä tai missä tahansa, tekipä tai sanoipa tämä mitä tahansa, rakkaus voittaa pelonkin.

    Näin säilyy rauha joka on hengen hedelmä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Ari, kiitos hyvästä kommentista.

      On autuasta Jeesuksessa levätä hiljaa, armossaan, maailman myrskyn pauhatessa näin päästä rauhan satamaan. Oi Jeesus, kallis Jeesuksemme, sinulle tuomme kiitoksemme! (virsi 336:3)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Keskellä kaikkea levottomuutta on kristityllä kuitenkin lepo, suloinen, salainen lepo, ijankaikkisesti horjumaton lepo, lepo, jota ei levottomuuskaan voi häiritä; lepo, joka kauniina kukkana kukkii kuolemankin kolkossa laaksossa, kukkii haudankin toisella puolella. Jumalan lapsilla on totinen lepo; taivaallinen lepo majailee heidän sydämissänsä, sillä se on tullut taivaasta heidän sydämihinsä. Se on totinen tämä heidän leponsa, sillä se perustuu siihen perustukseen, joka on “totuus”. Se on horjumaton tämä lepo, sillä sen perustus on horjumaton. Ja mikä tämän levon perustus sitten on? Itse Herra Jeesus Kristus, Jumalan ja ihmisen Poika, syntisten vapahtajana. Hän itse, eikä kukaan muu, on tämän levon, tämän rauhan ijankaikkisesti pysyvä perustus. Mitä sinä siis, kristitty rakas, huolit näistä ulkonaisista levottomuuksista, mitä huolit sinä noista sisällisistä myrskyistä, kun sinulla on sellainen lepo ja sellainen levon perustus? Levottomuuden syitä kyllä aina on olemassa, mutta aina seisoo myös levon perustus, Jeesus Kristus, eilen, tänäpänä ja ijankaikkisesti.

    Johannes Bäck; Lepoa levottomuudessa ja levottomuutta levossa

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Maailmassa teillä on ahdistus, mutta minussa Rauha, sanoo Jeesus. Sinun Sanasi on minun Lohdutukseni ja Valoni kaikki. Sinun Sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.

    “Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin. Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua. Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.

    Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.” Matt.24

    “Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule. Matt.24

    “Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.” Joh.16:33

    “Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.

    Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa; mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu. Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä. Room.5

    “Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta. He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.” Joh.17

    “Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut. Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” Joh.14

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Ismo, kiitos hienoista Raamatun kohdista.

      Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. (Jes. 9:5)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Annikki Salo sanoo:

    Me tarvitsemme oman sydämen rauhoittumista Jumalan edessä. Luin eräästä vanhasta kirjasta, kuinka suuren perheen yksinhuoltajaäiti rukoili, kun tarve tuli. Hän istui tuolille ja peitti esiliinallaan kasvonsa. Lapset tiesivät, että äiti on nyt Jumalan edessä ja aina apu tuli. Lapset oppivat luottamaan Jumalaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    En tiedä kuka poisti asiallisen viestini, no muuttaako se sitä tosiasiaa että vääriä profeettoja on ollut ja on niitä jotka heitä seuraa, eivät he näe sitä eivätkä ymärrä, vasta kun jeesus parantaa paatuneen sydämen voi kuulla Jeesuksen äänen ja ymmärtää seuraavankin:

    “Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.” Matt.24

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Ari, en ole huomannut kenenkään poistaneen kommenttiasi, eikä sitä ole blogini roskakorissa. Oliko se jossain muussa ketjussa?

      Ainoastaan Jeesusta meidän tulee seurata ja antoisaa on, jos siellä on muitakin Jeesuksen seuraajia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Päivi Huuhtanen-Somero sanoo:

    Kun Hiljaisuuden ystävät aikoinaan ottivat retriittien teemaksi juuri saman Jeesuksen “kehoituksen” hiljaisuuteen ja lepoon lähtemisestä, en voinut olla puuttumatta asiaan viittaamalla tekstikokonaisuuteen, asiayhteyteen. Markuksen evankeliumi osoittaa realiteetin Jeesuksen ja hänen seuraajiensa elämässä. Olkoon se myös lohtuna niille, jotka vaivoin pääsevät hiljentymään yksinäisessä rauhassa.

    Jeesus ei päässyt sanojensa mukaiseen tavoitteeseen! Ei pitkään aikaan. Kun hän opetuslapsineen päätyi järven vastarannalle, innokas kansajoukko oli ehtinyt jo sinne häntä vastaan. He olivat niin hengen kuin ruumiin nälässä. Niinpä Jeesus joutuikin taas toimiin levon sijasta: hän ruokki nälkäiset ihmeellisellä tavalla. Hän puhui heille. Hän osoitti lähimmäisten rakkautta ohi omien tarpeittensa.

    Vasta yön tullen Jeesus pääsi yksinään rukoilemaan ja lepäämään. Näin käy retriiteissä ainakin vetäjälle. Näin käy usein kiireiselle äidille tai isälle. Näin käy monelle työn stressaamalle ihmiselle. Miten lohdullista! Lohduttavinta tietysti on, että Jeesuksen esikuvan mukaan lepo on nimenomaan yhteyttä Jumalaan sekä töissä ihmisten parissa että yksinäisyydessä vapaa-ajalla. Se on aina myös “valvomista”, valppaana oloa Jumalan puheelle.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Päivi Huuhtanen-Somero sanoo:

    Juha, vanhempani olivat kiireisiä teologeja. Illat olivat usein heillä varattuja eri piireihin. Onneksi kotimme toimi paljon kookoontumispaikkana. Huutelimme lastenhuoneesta olohuoneeseen: “Tulkaa rukoilemaan iltarukous!”. Jompi kumpi tuli pian.

    “Levolle lasken Luojani” oli kaiken keskeisin rukous. Rakastan sitä edelleen! Ovelia kun olimme, siskoni kanssa panimme vanhempamme laulamaan rukouksen kaikki säkeistöt ja usein pyysimme jatkoksi Isä meidän -rukouksen. Näin saimme aikaa rakastavalle yhdessäololle… Oli ihanaa saada ainakin toinen vanhemmista viipymään kanssamme yöhön siirtymisen hetken…

    Kiitos, kun siteerasit virttä!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Heinilä
    Juha Heinilä

    Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit