...Löytyykö koskaan yhteys...

 

 

Tällä palstalla on käsitelty niin paljon vanhoillislestadiolaisia, että puhun nyt omia tuntojani.

 

Alueellisessa työssä ollessani ja laajaa aluetta kiertäessäni tein töitä eri herätysliikkeisiin kuuluvien seurakuntien työntekijöitten kanssa. Kaikkien kanssa oli hyvä tehdä työtä. Yhä kohtaamme ystävinä. Minulla on edelleen ystäviä myös vanhoillislestadiolaisissa. Eräs heihin lukeutuva pappi sanoi talvella juhlasunnuntain päätöspuheessa messun saarnan kohtaa lainaten. ”Veisataan niin, että Kristuksen kasvot näkyvät.” Siinä on kaiken ydin, Kristus.

 

Alueelliseen työhön tullessani, kohtasimme toisemme yhteisen pöydän äärellä, me eri herätysliikkeitten alueelliset työntekijät. Kokoonnuimme siksi, ettemme taistelisi kentällä toisiamme vastaan, emmekä tuomitsisi toisiamme, sillä meillä oli yhteinen sanoma vietäväksi eteenpäin. Sanoma, jonka Jeesus aikoinaan opetuslapsilleen antoi ja joka on koko kirkon tehtävä.Se tehtävä on edelleen.

 

Eräs sukulaiseni täytti joitakin vuosia sitten täysiä kymmeniä. Siellä hänen kotonaan noita syntymäpäiviä vietettiin hänen perheensä ja sisarustensa kanssa. Ei sinne tullut ketään seurakunnan työntekijää onnittelukäynnille, ei pappia eikä lukkaria, ei diakoniatyöntekijää, mutta tuli eläkkeellä oleva vl-liikkeeseen kuuluva pappi. Tuli, vaikka varmasti tiesi/tunsi minkälaiseen paikkaan tuli. Lämmitti se mieltä, että tuli! Ei hän tuominnut, eikä yrittänyt meitä käännyttää. Veisattiin, pidettiin lyhyitä puheita ja aterioitiin yhdessä. Herännäisyydessä puhutaan paljon ystäväpapeista. Sen nimikkeen alla voin hyvällä syyllä panna myös muihin herätysliikkeisiin kuuluvia.

 

Joka herätysliikkeessä on monenlaisia ihmisiä ja varmasti on paljon kipeitä ja tuskallisia asioita, eikä kenelläkään ei ole oikeutta tuomita toisia. Vanhoillislestadiolaisten johdon ja kirkkomme piispojen. tulisi selvittää opilliset asiat. Ei ole oikein, että meillä on aina kivi valmiina heittämiseen heti, kun vanhoillislestadiolainen tulee lähelle, sillä hekin ovat tuntevia ihmisiä. Jos me jokainen perustamme omia tuomioistuimia, niin kyllä siitä ei ainakaan tilanne parane.

Miltähän elämä tuntuisi, jos herätysliikkeitten sisälle ja yli niiden rajojen, löytyisi se yhteys ja rakkaus, jonka Jeesus toi.

 

 

13 kommenttia

  • Eeva Eerola sanoo:

    Sinä, Heino, itse haikailit synninpäästön perään. Siksi sanoin niin. Tuo efesolaiskirjeen sana on lohduttava ja vakuuttava, kuten monet muut Raamatun kohdat. Jokohan siellä ojan varrella pian kukkivat rentukat valoa ja kevättä. Iloitkaamme Jumalan töistä niin luonnossa kuten elämässäkin!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Heino Korpela sanoo:

    En minä haikaile Eeva! Jos en olisi tutkinut Jumalan sanaa, ehkä silloin haikailisin. Kerroin miten nykyään vl – uskossa toimitaan ja on toimittu jo kymmeniä vuosia, näin ei toimittu minun lapsuudessani. Eivät asiat korjaannu, jos me hymistellään, eikä osoiteta, missä toimitaan väärin, vastoin raamatun opetuksia.

    Minä en halua mustata vl – uskovaisia, en usko, että Vuokkokaan, mutta kaikista, pahoistakin asioista tulisi voida puhua, ilman, että toiset uskovat tuomitseva ja pelotteena käytetään pannatuomiota.

    Minulle kerran, siis kauan sitten ruustinna oikein huusi, kun menin pappilaan hakemaan papintodistuksen. Hän sanoi: ”Te lestadiolaiset saarnamiehet tuomitsette minut helvettiin, mutta minulla on Jeesus sydämessä. Sanoin hänelle, että voi olla, että ymmärtämättömät tuomitsevat, mutta minäpä en tuomitse ja jos pääsette taivaaseen, minä en takulla ole estämässä. Mutta sen minä haluan pitää oikeutenani, että saan kertoa, miten minä uskon ja jos te ette usko samoin, en minä teitä siitä moiti, sillä usko on Jumalan lahja.

    Odotan innolla kesää, ostin moottoripyörän ja aion ottaa Laurin kyytiin, vaikka hän sanoi, ettei uskalla minun kyytiin lähteä. Mutta ei sitä tiedä jos lähteekin, kun kuulee miten paljon harjoittelen moottoripyörällä ajoa. Minun Liisa ei aio lähteä, ei vaikka ostin punaisen kypärän hänelle.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Honkala sanoo:

    Heino Korpela: “Ensinnäkin eivät kaikki vl – uskovat voi pahoin, moni pieni uskova tuntee turvallisuutta kun saarnamiehet vakuuttavat paljon toistettua raamatun kohtaa: Joh. 20:23 ” Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.””

    Hyvä tuntematon ystäväni Heino. Hyvin kuvasit veeällän tuntoja. Kyllä tuo lohduttaa. Jeesuksen sanoja sopii toistaa. Sen unohdit mainita, että evankeliumin lohtua voi pyytää myös vierustoverilta. Meitä pieniä uskovia lohduttavat myös nämä Jeesuksen sanat: 3 “Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. 4 Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit