Loppiainen ja helatorstai takaisin lauantaihin?

En toivo kummankaan päivän siirtämistä lauantaille teologisista syistä. Jos suomalainen yhteiskunta päättää, että nämä päivät ovat työpäiviä, niin se päättää. Ja silloin kirkko järjestää omat juhlansa sen reunaehdon puitteissa. Mutta pari näkökulmaa haluaisin tuoda keskusteluun.

 

Lauantai on toivotuin hautauspäivä. Joulun seutuun kohdistuu ihan omat paineensa hoitaa hautaukset pois ennen joulua tai sitten lykätä tammikuulle. Tässä tammikuun ensimmäisen tai toisen lauantain muuttuminen pyhäksi — ja siis päiväksi, jolloin ei haudata — merkitsisi yhden toivotun päivän tippumista pois. Vähän samanlainen tilanne on toukokuussa, kun on paineita hoitaa asiat pois ennen kesälomia. Ja touko-kesäkuun vaihteessa on viikon 22 lauantai — koulunloppupäivä.

 

Loppiaisen kohdalla mietin kyllä sitäkin, että kirkko on jättänyt käyttämättä siihen liittyviä mahdollisuuksia. Luulen, että kolmen kuninkaan päivästä saisi enemmänkin irti.

 

Helatorstaihin liittyy toki oma maallinen puolensa. Sijoittamalla lomapäivän seuraavaan perjantaihin saa kivasti neljän päivän vapaan kesämökin kevätsiivoukseen tai veneen vesillelaskuun. Tämä mahdollisuus toki näkyy kirkkovieraiden määrässä, joten kirkon kannalta lauantai voisi olla parannuskin. Mutta ihmisten kannalta nykyinen tilanne lienee toivottavampi.

 

  1. Uskonnollisen alan toimittajalle kaikki nuo pyhät ovat painajaisia. Kun pyhä on keskellä viikkoa, tehdään viiden päivän työt neljässä päivässä, ja monesti katkot keskellä viikkoa sotkevat pahasti. Mutta jos helatorstain jälkeen saa perjantaina pidettyä ylityövapaita, se on riemua. Mutta voi tulla kilpailua työntekijöiden kesken, kuka sen vapaan saa. ”Minä kun olen niin monta vuotta….”

  2. Kirkkohan saa järjestää messuja muulloinkin kuin lakisääteisinä pyhäpäivinä, ja monin paikoin järjestääkin ihan säännöllisesti, esimerkiksi meikäläisen kotinurkilla keskiviikkoiltaisin (paitsi kesällä ja joulun aikoihin).

    Katolisessa kirkossa esim. helatorstaita tulee viettää varsinaisena päivänä, mikäli se on maassa yleinen vapaapäivä. Muussa tapauksessa sitä saa viettää seuraavana sunnuntaina.

Kirjoittaja