Loppu tulee 2042!


Täytän tänään 21 000 päivää! Happy birthday to me!

Kuolinkuukauteni on tilastollisesti heinäkuu 2042. Olisin tuolloin 79 v ja 10 kk vanha eli olisin elänyt kaikkiaan pikkaisen päälle 29 000 päivää. Varsin vanhatestestamentillista, kun kerran ”meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta”.

Jäljellä on siis reilu 8 000 päivää. Näistä kuluu näillä näkymin 1400 päivää töissä. Voi tietysti olla, että potkaisen tyhjää milloin vain.

Olenkohan laskenut päiväni oikein? Mitäs sitä tekisi? 🤔

Nimim. ”Viisasta sydäntä etsivä”

https://www.timeanddate.com

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006398719.html

5 kommenttia

  • Markku Hirn sanoo:

    Se suuri ongelma tulee eläkeiässä. Tykkäs töistään tai ei, niin ne antaa sisältöä elämään ja täyttää suuren osan elämisen ajasta. Sitten on löydettävä jotakin joka ei tunnu vain viihteeltä. Hämmästyttäviä kynnyksiä joiden yli on vaikea päästä, kun yrittää stimuloida jäljellä olevaa elämäänsä, on esimerkiksi se että hyvin paljon nuorempien kirjoittamat kirja eivät tunnu uskottavilta.

    Oma ikäluokka , se joka on kokenut samat asiat on tärkeä. Voi kuunnella lupaavien nuorten lauluja . Musiikki elää omaa elämäänsä. Vanhempana elämä on paljolta tässä ja nyt. Miten vanhat luut särkevät tänä päivänä ja millainen sää on. Päämäärien tavoittelu loppuu ja vanhojen taistojen muistelu antaa sisältöä jos sattui olemaan oikealla puolella.

    Kannattaa kävellä paljon. Endorfiinit antavat hyvän olon tunteen ja vaimon kanssa on taas yksi kokemus yhteistä. Lastenlapset ovat kivoja. Kannattaa hakea niitä koulusta ja tehdä niille ruokaa kunnes poika ja tyttöystävät ilmestyvät.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Lauri Frosti sanoo:

      Kiitos avartavista ja itse asiassa minullekin pikkuhiljaa enenevässä määrin tutuista tunnelmista ja kokemuksista. Vaivat siis lisääntyvät, nuoremmat julkisuuden hlöt alkavat tuntua jotenkin lapsellisilta, nuorisomusiikki mökämusiikilta ja sanoituksiltaan aivan pöljiltä. Luopumisen aikaa, mutta on sanottava, että se tuntuu myös monissa asioissa ihan hyvältä. Lähestyn kohta turhuutta, maan hiljaisuutta, sieltähän olen yhden myytin mukaan tullut ja sinne olen myös palaava. Ja se on ihan ok.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Markulla hyviä huomioita! Maailma on nuorten, sen ymmärtää jossain vaiheessa ja tietää tulleensa tiettyyn ikään, kun alkaa ymmärtämään, että ne nuorena kuulemansa viisaudet, joita piti typerinä, alkavat käymään todeksi.

    Kristityllä on se hyvä puoli, että elää, vaikka on kuollut. Ihmiselle on varattu vain yksi päivä kuolemalle, loput on varattu elämälle.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Päivälaskurilla laskin jo aiemmin omat loput päiväni. Kyllähän se pohtimaan laittoi sitä mihin näitä elämän loppupäiviä käyttäisin. Oisko olemassa jotain muuta fiksumpaa ajankäyttöä, kuin TV:n kanavapujottelu ja liikunnan harjoituksen meinaaminen. Tai vaikkapa täällä asioiden pohdiskelu..

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Niin on päiväs, kuin on voimas… Tuota ihmettelin nuorempana, nyt sen ymmärrän täysin.

    Ilmoita asiaton kommentti