Lotta Maire ja kesäkuun neljännen yllätysvieras

Tasopöydällä oli useiden lentokoneiden ryhmä, jota lotat työnsivät pitkillä tangoilla kohti Suomenlahden pohjoisrantaa ja Helsinkiä. Kesäkuun neljännen aamu 1942 jäi paikalla olleen viestilotta Maire Rautakosken mieleen. Hän oli tuolloin 15-vuotiaana palveluksessa Suomenlinnan IVAK:issa eli ilmavalvontakeskuksessa. Se sijaitsi "kuopassa", venäläisten vuosisadan alussa betonista valamassa ammusvarastossa.

Lotat välittivät puhelimitse tilannetietoja Helsingin ilmatorjunnalle ja väestönsuojelulle, jotta pommituksilta ehdittiin suojautua. Helsinkiin putosi vain pari prosenttia Neuvostoliiton kaukopommitusarmeijan pommikuormasta. Ansio tästä kuuluu ilmapuolustukselle: turkeissaan torneihin kiivenneille ilmavalvontalotille, tutkamiehistöille, ilmavalvontakeskuksille sekä valonheitin- ja ilmatorjuntapattereille. Maire Rautakoski kertoi eilen tarinansa Lottaperinneliiton 25-vuotisjuhlassa Kuopiossa.
_ _ _

Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio piti erinomaisen juhlapuheen lottien merkityksestä. Sodan päättyessä lottia oli yli 230 000. Kyse oli maan suurimmasta naisjärjestöstä, jolla on ollut ratkaiseva vaikutus naisten asemaan maan rakentamisessa yhdessä miesten kanssa.

Jenni Haukio korosti puheessaan yhtenäisyyden merkitystä. Siihen eripuraisuuden suohon, johon Suomi oli uponnut ennen sotia ei pitäisi enää päätyä. Yhtenäisenä Suomi kestää kovatkin paineet. Uskon puhujan viitanneen suomalaisen yhteiskunnan säröilyyn ja polarisoitumiseen, jota parhaillaan tapahtuu.
_ _ _
Lotat ovat olleet mielessäni muutenkin. Pari viikkoa sitten siunasin yli 20 vuotta tuntemani Ainon, joka oli lottana ilmavalvonnassa ja muonituslottana jatkosodan hyökkäysvaiheessa Uhtuan suunnalla. Hän palasi takaisin koulun penkille loppusyksystä 1941. Aino oli koululaisryhmän mukana Saksassa viimeisenä rauhan kesänä 1939. Aino kertoi juutalaisten huonon kohtelun jollain torilla kiinnittäneen hänen huomiotaan.

Hän oli tutustunut Berliinissä kahteen nuorukaiseen, jotka antoivat kyydin moottoripyörän takapenkillä. Perhetarinan mukaan osoitteita vaihdettiin ja kirjeitä kirjoitettiin, mutta ne lakkasivat Stalingradin taisteluihin. Ilmeisesti kirjeenvaihtokaveri kaatui satojen tuhansien muiden tavoin 1942-43 piiritetyssä kaupungissa.
_ _ _

Talvi- ja jatkosodassa taistellut Ainon vanhempi veli, tykistön tulenjohtaja sai luodin päänsä läpi, mutta säilyi ihmeen kaupalla hengissä ja jatkoi toipumisensa jälkeen tykistön tuliasemaupseerina. Ainon eno, vänrikki Nikama oli Talvisodassa joukkueenjohtaja, mutta haki sen jälkeen Blenheimin ohjaajaksi ja muutaman viikon koulutuksen jälkeen lensi pommikonetta, mikä oli "kuin rekan ajamista".

Ainon kodin viereen Pohjois-Pirkkalassa putosi venäläinen pommikone, jonka kolmesta miehistön jäsenestä yksi ehti hypätä koneesta, mutta päätti päivänsä takaa-ajettuna ja koloon ahdistettuna. Myös pommikoneen pudottanut suomalaishävittäjä tuhoutui muutaman kilometrin päähän pommikoneen takakonekiväärin pudottamana.

Puhuin Ainon hautajaisissa hänen lottatoverinsa Elina Janhusen kanssa. Viipurissa syntynyt, vielä 90-vuotiaana siro ja elegantti Elina toimi viestilottana Kotkan rannikkopuolustusalueella - tehtävänään koodata ja purkaa peitekielisiä sanomia: "Syyskuun 15. päivänä 1944 oli kovasti viestiliikennettä ja merellä kymmeniä saksalaisaluksia, jotka yrittivät Suursaaren valtausta ennen sen luovuttamista Neuvostoliitolle osana rauhansopimusta." Suomen oli määrä torjua valtausyritys. Melkoisia naisia nämä Maire, Aino ja Elina.
_ _ _
Entä mikä oli se Suomenlinnan IVAK:issa seurattu lentomuodostelma meren yllä kesäkuussa 1942? Saksan OKW:n (Oberkommando der Wehrmacht) komentaja, kenraalimarsalkka Wilhelm Keitel oli tulossa onnittelemaan Suomen Marsalkka Mannerheimia hänen 75-vuotispäivänään. Mukana oli Suomen edustaja Saksan Yliesikunnassa, kenraali Paavo Talvela. Kone oli valtava Focke Wulf 200 Condor, nelimoottorinen kone. Sen mukana lensi Heinkel He 111, sekä ympärillä liikehti neljä Messerschmitt-hävittäjää. Suomenlahden ylityksen aikaan muodostelman alapuolella lensi kolme vesitoimintakonetta valmiina tarpeen vaatiessa pintapelastamiseen.

Condorissa oli Keitelin lisäksi kahdeksan muuta seurueeseen kuulunutta jäsentä sekä yhdeksän miehistön jäsentä, joista kolme konekiväärien ampujia. Oli yhdeksäskin matkustaja, jonka läsnäolo salattiin viimeiseen saakka. Valtakunnanjohtaja Adolf Hitler halusi tulla onnittelemaan Mannerheimia. Mannerheim ei varmaankaan ihastunut yllätysvieraasta, mikä on luettavissa isännän kehonkielestä valokuvissa.
_ _ _
Condorin matkaan sisältyi dramatiikkaa, josta on kertonut Hitlerin päälentäjä Hans Baur muistelmissaan (Mit Mächtigen zwischen Himmel und Erde. Luftfahrt international Nr 8/1975). Jo rullauksessa ennen lähtöä Wilhelmsdorfin sotilaskentältä 9.20 hän huomasi, että vasemman laskutelineen jokin pyöristä laahaa. Jarru ei mennyt kokonaan pois päältä. Jos hän olisi jatkanut rullaamista pidempään ja vetänyt laskutelineet sisään, olisi kuumentunut laskuteline moottorin alla, lähellä polttoainesäiliötä muodostanut tulipalon vaaran. Siksi kone nopeasti ilmaan.

Suomessa oli sateinen sää ja märästä metsästä kohosi höyryä. Näkyvyys oli erittäin huono. Suomen ilmatilasta varmistamaan tulleista neljästä Brewsterista kolme kadotti Condorin ja neljännellekin Baur vaaputti siipiä kehottaen pitämään etäisyyttä törmäysvaaran vuoksi. Lentokorkeus oli 50 metriä metsän yläpuolella ja Baur lensi mittareilla. Salpausselän ylityksen jälkeen Immolaa lähestyttäessä sää parantui. Baur piti laskukiidon ja rullauksen mahdollisimman lyhyenä, koska ennakoi vasemman laskutelineen toimintahäiriötä. Se olikin tarpeen. Arkistofilmissä näkyy, kuinka vasemmasta laskutelineestä leimahtaa liekki ja savua. Uloimman pyörän jarru hirtti kiinni. Suomalaiset kenttämiehet juoksivat käsisammuttimen kanssa paikalle.
_ _ _
Suomenlinnan IVAK avataan yleisölle toukokuussa 2018. Samalla on mahdollisuus tutustua Suomenlinnan maneesissa Sotamuseon Suomi 100 -teemanäyttelyyn.

4 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Koneesta noussut Hitler rientää tervehtimään vastaan tullutta presidentti Risto Rytiä. Molemmat ojentavat kätensä mutta Hitler peittää vasemman käden kämmenotteella tervehtivän oikean kämmenensä. Tervehtii siis ikään kuin ‘kaksin käsin’. Hän kuitenkin purkaa peitten hieman ennen tervehdysotteen irtoamista ja tervehdysote paljastuu. Ote on … niin mikä? Katsoa voi kun sieppaa kuvan ja pysäyttää se stilliin oikealla hetkellä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Kiitän edellä rouva Jenni Haukiota puheesta, joka oli erinomaisesti valmisteltu ja esitetty. Vaihdoimme muutaman ajatuksen kun istuimme samassa pöydässä. Ymmärrän, että puhujamatkaan Kuopioon on varmaankin sisältynyt jo iloista odotusta seuraavan päivän tiedotustilaisuudesta. Toivotan presidenttiparille sydämellisesti onnea ja Jumalan siunausta lapsen odotukseen.

    Ilmoita asiaton kommentti