Lukemisen onni

Tänään on Mikael Agricolan päivä. Vietän sitä iloisena ja onnellisena siitä, että meillä on kirjakieli ja lukutaito. Lukemisen onnea toivon myös kaikille lukutaidottomille, erityisesti naisille Afrikassa.

Olen viime viikkoina saanut keskustella ihmisten kanssa tavallista enemmän lukemisen merkityksestä, lukutottumuksista – ja lukutaidottomuudesta. Moni on sanonut, että tuntuu mahdottomalta kuvitella, millaista olisi olla lukutaidoton. Oma elämämme Suomessa on niin kietoutunut sanoihin, teksteihin ja lukemiseen sen kaikissa muodoissaan, että mielikuvituksemme rajat joutuvat tällaisen äärellä koetteille.

Kaikkia vaikutuksia ei tule ajatelleeksi, mutta keskustellessa syttyy lamppu: eihän lukutaidoton tosiaan pysty lähettämään tekstiviestejä. Tai lukemaan niitä. Liikkuminen tuttuja paikkoja kauemmas on vaikeaa, kun katukyltit ovat ”hepreaa”, huijatuksi tulemisen vaara on suuri ja esimerkiksi lääkeannostelun tarkistaminen omin avuin mahdotonta. Lukutaidottomuuden muuri rajaa elämän hyvin kapealle, jättää ihmisen yksin – ja samalla toisten armoille.

Peruskoulu-Suomesta käsin lukutaidottomien määrä – 750 miljoonaa aikuista maailmassa – yllättää monet, sillä meille lukutaito on itsestäänselvyys. Samaan aikaan Suomessa puhuttaa suomalaisten ja etenkin nuorten väsähtänyt lukuinto ja PISA-tutkimuksissa todettu lukutaidon heikkeneminen.

Mielenkiintoinen maailma: meillä täällä kaikki olisi käden ulottuvilla, mutta siihen ei aina tartuta. Samalla suuressa osassa maailmaa kamppaillaan, että päästäisiin lähtökuopista edes reunalle ja alkuun.

Meille, joilla lukutaito on, lukemista on tarjolla loputtomasti – ja puhelin aina käden ulottuvilla. Infoähky ja hektisyys suosivat silmäilyä, joka on osin pinnallista lukemista mutta myös tapa löytää olennainen. Silmäilyn taidosta on tullut uutta peruslukutaitoa. Samalla lukuhetki on usein vain yksi toiminto muiden joukossa. Kirjaan syventyminen on ihana ajatus, johon itsekin pystyn harvemmin kuin ennen.

Suomen kouluissa puhutaan monilukutaidosta, joka laajasti käsitettynä ulottuu kykyyn ymmärtää ja hoitaa jokapäiväiset asiat sekä kykyä osallistua (digi)yhteiskunnan toimintaan. Lukutaidottoman elämässä tämä näkyy käänteisesti.

Kun olimme tammikuussa Tansaniassa haastattelemassa naisia lukutaitoluokissa, he kertoivat koskettavia tarinoita, miksi eivät olleet päässet lapsena kouluun. Nyt he omien sanojensa mukaisesti olivat saaneet ”toisen mahdollisuuden”. Ajan kuluessa tämä tarkoittaa myös mahdollisuutta tulla monilukutaitoiseksi omassa ympäristössään. Lukutaitoinen nainen hankkii tietoa peltotilkkunsa viljelyyn ja käyttää puhelinta maksuvälineenä. Kenialainen nainen kertoi aiemmin, miten hän vastustaa kylässä ympärileikkausta, koska on lukutaidon avulla saanut uutta ymmärrystä ja rohkaistunut toimimaan. Tämän lisäksi lukutaitoiset naiset laittavat lapsensa kouluun, ja hyvän kierteestä hyötyy koko kylä sekä seuraavat sukupolvet.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa lukeminen ehkäisee syrjäytymistä ja lisää onnellisuutta*. Myös meillä lukutaito voimistaa yksilöitä ja yhteiskuntaa. Lukeminen rakentaa yhteyksiä ihmisten välille. Muusikko, lauluntekijä Samuli Putro sanoo hienosti Agricola-Studion haastattelussa: ”Lukeminen on haltuun otettavissa oleva tapa tutustua ihmisiin, joita ei tule koskaan näkemään.”

Ajatella, miten moneen ihmiseen ehtii ja pystyy tutustumaan, jos lukee joka päivä edes hetken. Lukiessa mieli avartuu muutenkin, liikun historiassa ja hyppään tulevaisuuteen. Opin ymmärtämään erilaisia ihmisiä, näkökulmia ja lähtökohtia. Ja kun tutustun toiseen, alan ymmärtää häntä.

Terhi Huovari

viestintä- ja varainhankintajohtaja, Suomen Pipliaseura

Pipliaseura kampanjoi vuosittain Agricolan päivän aikaan kansainvälisen lukutaitotyön puolesta. Tämän vuoden uutuutena on Agricola-Studio, jossa vaikuttajat ja kiinnostavat ihmiset keskustelevat lukutaidon merkityksestä meillä ja muualla. Jokaiseen jaksoon liittyy näkökulma tansanialaiseen naisten lukutaitoluokkaan. Pipliaseurojen lukutaito-ohjelman avulla 20 00 naista oppii lukemaan Afrikassa. Lue lisää: www.agricola.fi

---------------------------

*Tuhat suomalaista -tutkimus: Lukeminen ja lukutaito. IROResearch Oy:n valtakunnallinen internetpohjainen kuluttajapaneeli 30.1.–7.2.2019. Tutkimuksen tilaaja Suomen Pipliaseura.

Kirjoittaja

Suomen Pipliaseura
Suomen Pipliaseura

PIPLIA voimasanoja -blogin kirjoittajat ovat Suomen Pipliaseurasta. He kertovat ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat sanaa ja koskettavat ihmistä maailmanlaajuisesti.

Kirjoittajan viimeisimmät blogit

Kirjoittajan luetuimmat blogit

Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit