Luotatko sinä Jumalaan?

 

Mihin perustuu se, että kristityt luottavat Jumalaan? Kristillistä uskoa on koeteltu monin äärimmäisinkin tavoin jo parin tuhannen vuoden ajan, mutta yhä sen edustajat vakuuttavat, että Jumalaan voi uskoa ja luottaa. Tänään lähdemme tutkimaan tätä kysymystä Jeesuksen sanojen pohjalta  Matteuksen evankeliumissa luvussa 13, ja jakeissa 31-33:

 

31 Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.

32 Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille."

33 Taas toisen vertauksen hän puhui heille: "Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani".

 

Jumalan armoa ja rauhaa Jeesuksessa Kristuksessa!

Haluatko kuulla salaisuuden? Haluatko ratkaista arvoituksen?

Tänään selvitämme salaisuuksia ja ratkaisemme arvoituksia, jotka Jeesus on meille antanut. Jeesus nimittäin sanoo tämän päivän saarnatekstiämme juuri sellaiseksi. Jeesuksen mukaan nyt on kyseessä teksti, jonka salaisuus ja arvoituksellisuus kerrotaan vain Jeesuksen oppilaille.

”11 Hän vastasi ja sanoi: "Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.”

 

Sinä ja minä kuulumme nyt Jeesuksen oppilaiden joukkoon, jos olemme Hänen nimeensä kastettuja, ja uskomme Jeesukseen omana Vapahtajanamme. Siksi myös meille paljastetaan Jeesuksen kertomien salaisuuksien selitykset.

Päivän saarnatekstissä puhutaan pienestä siemenestä, josta kasvaa suuri puu, mutta… - Miten päivän saarnatekstimme alkoikaan?

 

”Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen...”

Ennen kuin käymme ratkaisemaan pienen siemenen arvoitusta, kysyn teiltä: Mikä olikaan se vertaus, jonka Jeesus kertoi ensimmäiseksi?

Aivan oikein! Se oli vertaus kylväjästä, jonka kylvämiä siemeniä putosi monenlaiseen maaperään. Yhdet siemenet putosivat tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne. Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.

Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat.

Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne.

Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää…

 

Tämän em. vertauksen opetus on Jeesuksen mukaan siinä, että mekin olisimme kuin hyvä maa, joka kätkee Jumalan sanan uskossa syvälle sydämeensä ja tutkii sen opetuksia saadakseen siitä itselleen ymmärryksen.

Jos olemme oikein tarkkoja, huomaamme, että tämän peltovertauksen jälkeen on vielä eräs toinenkin Jumalan sanan siemenen kylvämisestä kertova vertaus, ennen kuin tullaan tämän päivän saarnatekstiin. En kuitenkaan mene tämän saarnan puitteissa enää tähän, vaan toistan vain Jeesuksen meille antaman edellisen ohjeen: Olkaamme kuin hyvä maa, jota kätkee Jumalan sanan siemenen uskossa syvälle sydämeensä, ja tutkii sen opetuksia saadakseen siitä itselleen ymmärryksen.

 

Taivasten valtakunta on siis kuin sinapinsiemenen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.

Aluksi tuo siemen on "kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille".

Onpa aika jännittävä vertaus! Mitä tämä arvoitus meille opettaa?

 

Sitten Jeesus jatkaa yhtä arvoituksellisesti: "Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani".

 

Nyt opetuksen idea alkaa jo kirkastua. Aivan ilmeisellä tavalla tässä on nyt kysymys kasvuvoimasta, joka yllättää kaikki.

Kuka uskoisi, että mitättömän pienestä siemenestä voisi kasvaa suuri kasvi? Kuka arvaisi, että aivan pieni hapatejuuri voisi saada koko leipätaikinan tekeytymään juuri oikealla tavalla?

Aivan oikein! Kukaan ei arvaisi, jos ei tietäisi!

 

Maanviljelijän ei tarvitse arvailla, että pienistä siemenistä voi kasvaa suuri sato. Hän tietää tämän asian kokemuksensa kautta. - Tietenkin sato voi myös turmeltua. Jeesus jo luetteli, että syitä siihen voi olla useampiakin; aina kovasta maasta orjantappuroihin. - Vika ei ole kuitenkaan siemenessä! Siemenessä on itsessään kasvuvoimansa, jos sille vain annetaan kasvun mahdollisuudet oikealla tavalla. - Ja sama pätee taikinan juurihapatteeseen. Itse hapatteeseen voi aina luottaa. Se tekee työnsä luotettavasti, jos taikina on vain oikeassa lämpötilassa yms.

Näistä em. vertauksista me oivallamme jo Jeesuksen opetuksen. Ammattilaisen ei tarvitse arvailla. Hän tietää kokemuksesta, miten siemen itää tai taikina kohoaa. Sama logiikka pätee Jumalan valtakunnan asiassa.

 

Jeesukseen uskovan ei tarvitse arvailla. Hän tietää, että Jumalan lupauksiin voi luottaa, vaikka aluksi ei näyttäisi yhtään miltään. Joskus saatamme kuulla joltakin ystävältä rohkaisuksi tarkoitetun lupauksen Jumalan avusta hyvin vaikean elämäntilanteen keskellä. Juuri tuolla hetkellä ympärillä voi olla sotaa, sairautta tai vainoa. Mikään ulkoinen asia ei välttämättä osoita Jumalan hallitsevan tämänkin tilanteen 100%:sti. Kuitenkin Jumalan lupaukseen saa ja voi luottaa aivan yhtä suurella varmuudella kuin maanviljelijä luottaa hyvän kylvösiemenen kasvuvoimaan, tai leipuri juurihapatteen kykyyn tehdä tehtävänsä. - Uskovan ei tarvitse arvailla. Hän tietää, että Jumalaan voi uskoa ja luottaa ilman epäilystä. Jeesus rohkaisee meitä näillä sanoillaan:

"Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä…

... Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Matt.28:18,20)

 

Kaikkivaltias Jumala on meidän kanssamme. Tällöin meidän ei tarvitse pelätä mitään. Tämä Kaikkivaltiaan läsnäolo on kuitenkin kätkeytynyt kuin sinapinsiemenen salaisuuteen. Kaikkivaltiaan läsnöoloa ei voi nähdä ilman uskonsilmiä. Siitä huolimatta uskovan ei tarvitse arvailla, onko Jumala kanssamme vai ei. Me tiedämme, että hän on! - Hänen apuunsa saa luottaa kuten maanviljelijä luottaa hyvän kylvösiemenen kasvuvoimaan, tai leipuri juurihapatteen kykyyn tehdä tehtävänsä.

 

Hyvä ystävä,

Luotatko sinä Jumalaan?

Sinun ei tarvitse hävetä, jos luottaminen on joskus vaikeaa. Raamattu lohduttaa sinua monilla kertomuksilla, joissa kerrotaan, miten myös Jeesuksen lähimmät oppilaat kompuroivat toisinaan juuri tässä samassa asiassa. Elämän polulla meitä kaikkia koetellaan. On olemassa tilanteita, joissa ei ole aina niin helppoa luottaa Jumalan huolenpitoon. - Yhden asian Raamattu sanoo kuitenkin hyvin selvästi. Saat luottaa Jumalaan. Tämä on sinun lapsenoikeutesi uskovana: Yksikään Jumalaan turvaava ei joudu häpeään. Yhdenkään Jumalaan luottavan ei tarvitse pettyä (Ps.22:5; 25:3,20; 119:31,46; Jes.49:23; 50:7; 54:4; Joel 2:26-27, Room.5:5; 9:33; 10:11; 1Piet.2:6; 3:16).

 

”Ei yksikään, joka sinua odottaa, joudu häpeään; häpeään joutuvat ne, jotka ovat syyttä uskottomat.” (Ps.25:3)

Luota siis Jumalaan. Se kannattaa!

Ja tälle uskovan luottamukselle on olemassa kiveäkin lujempi Kristus- perusta:

 

Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva". (1Piet.2:6)

Aamen!

Kirjoittaja

Manu Ryösö
Manu Ryösö

Olen Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen pastori. Työskentelen myös Inkerin kirkossa. Lue lisää: https://www.taivaallinenlahja.fi/manu-ryoso