Luottamushenkilöiden rooli jää kapeaksi

Syksyn seurakuntavaalien ehdokaslistat sulkeutuvat parin viikon päästää. Kotimaan elokuun lopun numerossa (21.8.) kerrottiin, että moni harkitsee vielä lähtöä mukaan vaaleihin. Moni pohtija arvioi varmaankin sitä, missä määrin seurakunnan luottamuselinten kautta voi vaikuttaa kirkon asioihin. Luterilaisen seurakunnan hallinnossa on yhä piirteitä, jotka periytyvät 1800-luvun loppupuolelta, jolloin kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Suomi on tässä ajassa muuttunut valtavasti. Tämän tulisi näkyä nykyistä enemmän myös siinä, miten kirkkoamme johdetaan paikallistasolla.
Nykyisessä mallissa luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet ovat pitkälti kiinni siitä, missä määrin yhtymän ja seurakunnan virkamiesjohto on valmis ottamaan huomioon heidän näkemyksensä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää siirtää myös seurakuntaneuvostojen puheenjohtajuus luottamushenkilölle ja säilyttää kirkkoherralla tärkeä esittelijän rooli. Tänä päivänä luterilaisessa seurakunnassa on hieman liiaksi uskonnollisen ammattiorganisaation piirteitä, kun painopiste tulisi olla jäsenten osallistumisessa toimintaan palkattujen työntekijöiden kanssa. Seurakuntavaalien aikana olisi toivottavaa keskustella siitä, miten luottamushenkilöiden rooli kirkossamme nähdään tänä päivänä.


Mielipidekirjoitus julkaistu Kotimaa -lehdessä 28.8.2014.

5 kommenttia

  • Osmo Kauppinen sanoo:

    En tietenkään tunne kuin lähinnä oman seurakuntayhtymän tilannetta, mutta ehkä muuallakin yksi este reippaammalle uusien toiminta-ajatusten etsimisille seurakuntatyössä on luottamushenkilöiden korkea keski-ikä. Jos ihminen on 70 tai jopa 80 vuotta vanha, ei ehkä nykyajan elämänmuotojen tuntemus ja tietämys ole enää parhaassa terässään. Vanhustyön osalta kyllä varmasti tietopohjaa on, mutta entä lapsi- ja nuorisotyö esimerkiksi. Minulla on ehkä kanttia sanoa, kun olen vasta 68-vuotias, enkä ole luottamushenkilöksi pyrkimässä korkean ikäni vuoksi. Nuoria pitäisi saada enemmän mukaan. Ongelma on, että vanhat luottamushenkilöt eivät väisty.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Netistä poimittua tietoa luottamushenkilöiden tehtävistä.

    “Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat seurakuntalaisten edustajia ja seurakunnan työntekijöiden kumppaneita. He ovat mukana päättämässä, vaikuttamassa, ideoimassa ja kehittämässä seurakunnan toimintaa kirkkovaltuustoissa, kirkkoneuvostoissa ja seurakuntaneuvostoissa.

    Luottamushenkilö:

    -tuo seurakuntalaisten äänen päätöksentekoon -varmistaa seurakunnan toiminnalle riittävät ja oikein suunnatut resurssit -puolustaa seurakunnan avoimuutta viestinnässä ja päätöksenteossa – päättää työntekijävalinnoista -antaa osaamisensa seurakunnan käyttöön -luo kirkon julkisuuskuvaa -valitsee kirkolliskokouksen maallikkoedustajat -osallistuu oman hiippakunnan piispan valintaan”

    Luo kirkon julkisuuskuvaa. Millaista julkisuudessa/mediassa esille tullutta kuvaa kirkosta on viime vuosina luotu luottamushenkiöiden toimesta? Onko se ollut positiivinen kuva?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Enpä sanoisi, että luottamushenkilöiden asema on kovin vähäiseksi jäänyt, Esimerkiksi Tulkaa kaikki -liikkeen edustajat ovat onnistuneet varsin hyvin sabotoidessaan lähetysjärjestöjen tukia. Ainakin Helsingissa ja Vantaalla he ovat onnistuneet. Helsingissä he yrittivät röyhkeästi sivuuttaa Krikkohallituksen kolehtimääräykset, mutta hallinto-oikeus pani heidät ruotuuun toteamalla päätöksen lainvastaiseksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Otsikon mukaan luottamushenkilöiden rooli jää kapeaksi. Jos luottamushenkilöiden julkisuudessa paljon esillä ollut rooli kiteytyy herätysliikkeiden syrjintään, niin rooli on todella kapea.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Osmo Kauppinen sanoo:

      Kuten jo olen todennut, kysymys ei niinkään liene vanhoillisesta herätysliiketaustasta kuin osittain (naispappeutta vastustavat liikkeet) , vaan luottamushenkilöiden korkeasta iästä.

      Ilmoita asiaton kommentti