Luterilainen ihmiskäsitys johtaa luterilaiseen käsitykseen yhdenvertaisuudesta

Luterilaisen ihmiskäsityksen mukaan Ihmiskunta on syntiinlankeemuksen seurauksena erossa Jumalasta. Perisynti saa ihmisen tekemään tekosyntejä. Tekosynnit ovat seurausta Jumalan ja ihmisen välirikosta, eivät syy siihen. Luterilaisen käsityksen mukaan ihminen on kasteen jälkeen edelleen sekä pyhä että paha, sekä syntinen että vanhurskas. Tästä syystä hänen tulisi elää jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksenteossa. Ihmisen pelastus takaisin Jumalan yhteyteen tulee pelkästä armosta. Myös pelastavan uskon saaminen on näet kiinni puhtaasta armosta.

Koska koko seurakunta on perimältään syntinen, ei seurakuntamaisia tule erotella toisiaan syntisyyden perusteella. Lakia on julistettava kaikille, jotta jokainen tulisi tuntemaan syntisyytensä. Kehotusta parannukseen on julistettava kaikille, sillä parannusta on tehtävä jatkuvasti, mikään kertakaikkinen parannusteko ei ole riittävä. Evankeliumin armoa on julistettava kalliille, sillä ilman Kristusta ei armoa ole kellään ja Kristuksessa armon saavat kaikki. Ihminen jota tunnustaa oman syntisyytensä Jumalalle saa syntinsä anteeksi. Joka kieltää oman syntisyytensä torjuu myös armon. Kaikki synti on julistettava synniksi, jotta myös armo tulisi julistetuksi kaikista synneistä

Luterilaisessa seurakunnassa erilaiset ja eri tavoin syntiset ihmiset kokoontuvat yhdessä palvelemaan Herraa. Kaikilla, jotka ovat armon tarpeessa, on pääsy armovälineiden ääreen. Ne jotka torjuvat armon, torjuvat myös armovälineiden oikean käytön. Ihminen joka torjuu armon, sitoo itsensä synteihinsä. Kristityn veljen tai sisaren osaksi jää vain lausua asia hänelle julki. Kyse ei ole tuomiosta vaan parannuksen saarnasta.

Vaikka kirkko luterilaisen tunnustuksen mukaan on ensisijaisesti uskon ja Pyhän Hengen yhteys sydämissä, on kirkon ulkonaisessa yhteydessä myös jumalattomia ja teeskentelijöitä. Teeskentelijät ja jumalattomat elävät tämän elämän aikana seurakuntaan sekoittuneina ja ovat sen jäseniä sikäli, että heillä on ulkonainen yhteys kirkon merkkeihin: sanaan, tunnustukseen ja sakramentteihin. Luterilaiseen oppiin ei kuulu pyrkimys erottaa heitä kirkon ulkonaisesta yhteydestä.

Jumala rakastaa syntistä mutta ei syntiä, niinpä myös luterilainen seurakunta suvaitsee keskuudessaan synnin tekijöitä, mutta ei siunaa syntiä.

Synti saarnataan synniksi, eikä ketään joka syntinsä tunnustaa, vihitä synteihinsä, vaan hänelle julistetaan armo Kristuksen veressä voimassa. Armo ei ole lupa tehdä syntiä vaan lupaus pelastuksesta omasta syntisyydestään huolimatta.

Myöskään erilaisia inhimillisiä traditioita ei tule asettaa kirkon ykseyden esteeksi. Tunnustuksemme mukaan Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta.

Luterilainen yhdenvertaisuus on sinä, että kaikki on syntisiä sekä siinä että parannuksen saarna ja armonjulistus kuuluu kaikille. Samoin kuin armon välineet kuuluvat kaikille jotka ne uskossa vastaanottaa. Kristillinen ajatus ihmisten välisestä tasa-arvosta lähtee luotuisuudesta. Meillä on yhteinen alkuperä Jumalan kuvana ja luomistyön tuloksena.

111 kommenttia

  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Suoraan otsikkooni viitaten täydentäisin, että kristillisen ihmiskäsiyksen taustalla on kristillinen maailmankuva. Vastaavasti naturalistisen ihmiskäsityksen taustalla on naturalistinen maailmankuva. Humanistinen ihmiskäsitys ei täysin istu näihin kumpaankaan. Puhtaammillaan humanismi ei hyväksy mitään yliluonnollista todellisuuskäsitystä mutta kuitenkin irroittaa ihmisen persoonallisuuden materiasta.

    Esimerkiksi ihmisten sukupuolisuutta ja seksuaalisuuta käsittelevissä keskusteluissa törmäämme jatkuvasti erilaisiin ihmiskäsityksiin ja niiden vaikutukseen mielipiteissä

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Eri ihmiskäsitykset vaikuttavat meistä kunkin ajatteluun ja elämään. Olemme luonnontieteellisiä olentoja elintoimintoinemme ja tarpeinemme. Olemme psykologisia olentoja kykyinemme ja tunteinemme. Olemme sosiaalisia olentoja sitoutumisinemme ja torjumisinemme. Olemme myös henkisiä olentoja aatteinemme ja uskomuksinemme. Nämä eivät voi syrjäyttää toisiaan. Kristittykin tarvitsee ruokaa, oppii ja unohtaa, kuuluu sukuun ja kansaan. Jos näiden eri näkökulmien koetaan törmäävän toisiinsa, voi jossakin ihmiskuvassa olla vinoutuma. Jännitteet kuuluvat asiaan. Ne tekevät elämämme mielenkiintoiseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Kylläpä Martti Pentti tiivisti erinomaisesti ihmisen olemuksen. Juuri tuollaisia me olemme. Ja hyvä on, että näin on.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuire Kajasvirta sanoo:

    Jukka; Näin on kuten sanot.

    Tiede hakee totuutta ja lähenee sitä yrityksen ja erehdysten kautta. Mutta minun käsitykseni mukaan ihmisen on mahdoton löytää perimmäistä totuutta tieteen keinoin.

    Minun ajatuksissani kristityn ihmisen on tarpeen katsella maailmaa avoimin silmin ja ihmetellä Jumalan suuruutta niin Raamatun kuin tutkimustulosten valossa. Ja minusta on syytä myös rohkeasti kysyä, onko synniksi nimittämämme asia syntiä vai tietämättömyyttämme.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Tiede etsii vastausta kysymykseen “mikä on totta” sikäli kun totuus määritellään osapuilleen seuraavasti: “jokin on totta, jos se vastaa todellisuutta”.

      Tiede ei ota kantaa asioiden tarkoituksenmukaisuuteen eli siihen, miten asioiden pitäisi olla. Tiede ei myöskään yritä vastata eettisiin kysymyksiin eli siihen, mikä on oikein ja mikä on väärin. Se vain pyrkii selvittämään, miten asiat ovat.

      Uskonnoissa on puolestaan kyse siitä, mihin uskomme. Me voimme nimittää uskomme kohdetta “perimmäiseksi totuudeksi”, mutta mielestäni meidän pitäisi metatasolla säilyttää totuus tieteellisenä terminä eikä hämmentää keskustelua käyttämällä sitä eri merkityksessä uskonnollisessa retoriikassa, ainakaan samanaikaisesti.

      Klassisesti uskonnon tehtävä ei ole vastata kysymykseen “mikä on totta” vaan se on tieteellinen kysymys. Uskonnon tehtävänä on vastata kysymykseen “mikä on pyhää” ja jos uskonnolle halutaan tieteen totuutta vastaava käsite, valitsisin uskonnolle käsitteeksi pyhyyden.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jussi Tynkkynen sanoo:

    Tuirelta ja Jusulta hyvät kommentit, joihin voin yhtyä “täysin rinnoin”.

    Väistämättä tiede ja tieteellinen tutkimus kaventaa uskontojen liikkumatilaa, ainakin mitä tulee ihmisiin, ihmisten käyttäytymiseen sekä luontoon ja luonnonilmiöihin ylipäätäänkin. Uskonnot joutuvat ennenpitkää keskittymään puhtaasti tuonpuoleisuuteen, jonne tiede ja tieteen tutkimusmenetelmin ei voi mennä. Tämä kai lienee uskontojen perimmäinen tarkoituskin, vaikkakin uskonnot ovat aina ohjailleet ihmisiä ja pyrkinyt muokkaamaan yhteiskuntia uskomustensa mukaisiksi. Käsitykset Raamatusta jumalansanana ja ehkä käsitykset myös Raamatun Jumalastakin tullenevat muuttumaan radikaalisti muutaman sukupolven aikana.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Tuo perustunee ajatukseen, että tieteellisen tutkimuksen tuloksena entistä pienempi alue maailmasta on sille arvoitus. Asian voi nähdä niinkin, että jokaista uutta vastausta kohti herää monta uutta kysymystä. Uskontojen ‘liikkumatila’ kenties näin siirtyy, mutta myös laajenee. Tiede ei myöskään vastaa kysymykseen tarkoituksesta. Siihen tarvitaan uskontoja tai ainakin ideologioita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Martti Pentti:

      “Tuo perustunee ajatukseen, että tieteellisen tutkimuksen tuloksena entistä pienempi alue maailmasta on sille arvoitus. Asian voi nähdä niinkin, että jokaista uutta vastausta kohti herää monta uutta kysymystä. Uskontojen ‘liikkumatila’ kenties näin siirtyy, mutta myös laajenee. Tiede ei myöskään vastaa kysymykseen tarkoituksesta. Siihen tarvitaan uskontoja tai ainakin ideologioita.”

      Kyllä, olet oikeassa, siihen se perustuu. Eikä se rajoitu ainoastaan maailmaan, vaan myöskin maailmankaikkeuteen. Raamatun mukainen luomiskertomus menettää lopullisesti uskottavuutensa ja tukijansa jos maailmankaikkeuden synty todistetaan aukottomasti syntyneen alkuräjähdyksestä ja sen alkuprosessit voidaan todentaa tieteen avulla. Samoin, jos evoluutioteoria saadaan todistettua aukottomasti.Tällöin Raamattu-uskontojen jumalakuva muuttuu totaalisesti ja Raamattuun tukeutuvien uskontojen kannattajat loppuvat. Ainakin vanha testamentti joudutaan uskon ja opin pohjana hylkäämään ja hautaamaan lopullisesti.

      On jopa todennäköistä, että käy juuri niin kuten sanoit, että jokaista uutta vastausta kohti herää monta uutta kysymystä. Mutta se tarkoittaa samalla sitä, että ajaudutaan aina vaan kauemmaksi nykyuskontojen uskomusmaailmasta. Ja jos nykyisten uskontojen uskonopillinen pohja murentuu, täytynee kehitellä kokonaan uudet visiot, strategiat ja uskomusjärjestelmät. On varmaan totta, että tarkoitus jää edelleen avoimeksi ja siihen ihmiset tarvitsevat edelleenkin jonkinlaiset uskottavat, mutta täysin uudenlaiset kehityksen mukana päivittyvät ideologiat tai uskomusjärjestelmät.

      Joku saattaa kauhistella, että onpa jumalatonta tekstiä, mutta kun en ole sitoutunut mihinkään uskonoppiin, ajatukset voivat vaeltaa vapaasti. 😉

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Ja vielä, Martti, eikö se ole jo tänäpäivänä nähtävissä, että vanhat uskomusjärjestemät menettävät kannatustaan ja tilalle näyttäisi tulevan yksilölliset uskonvakaumukset? Näin olen ollut havaitsevinani.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Ja Jukka, voit vapaasti poistella nämä mun “hullut” aatokset. Onhan tämä sinun blogisi. 😉

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Raamatun mukainen luomiskertomus menettää lopullisesti uskottavuutensa ja tukijansa jos maailmankaikkeuden synty todistetaan aukottomasti syntyneen alkuräjähdyksestä ja sen alkuprosessit voidaan todentaa tieteen avulla.” Luomiskertomuksen merkitys ei tyhjene siihen, että sen kirjaimellinen tulkinta muuttuu mahdottomaksi. Runollisena myyttinä se voi silti olla syvällisemmin totta kuin mikään tieteellinen teos. Alkuräjähdys sopii hyvin Raamatun ensimmäiseen jakeeseen: “Alussa Jumala loi taivaan ja maan.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Martti Pentti:

      “Luomiskertomuksen merkitys ei tyhjene siihen, että sen kirjaimellinen tulkinta muuttuu mahdottomaksi. Runollisena myyttinä se voi silti olla syvällisemmin totta kuin mikään tieteellinen teos. Alkuräjähdys sopii hyvin Raamatun ensimmäiseen jakeeseen: “Alussa Jumala loi taivaan ja maan.””

      Kyllä, nimenomaan runollisena myyttinä se jää tietenkin elämään. Mutta kuinka moni siihen voi enää uskoa ja pitää sitä totena? Kreationistin viimeisetkin eväät on viimeistään silloin syöty, mutta luulen, että ne on syöty jo paljon aikaisemmin. Niin, totta se on, että Jumala maailmankaikkeuden luojana ei katoa eikä kuole tapahtuipa mitä tahansa, ei ainakaan meidän aikanamme. Mutta jumalakuvasta ihmisten mielissä tulee tulee täysin uusi ja erilainen. Uskonnoksi kai kaikkea ihmisen rajallisen ymmärryksen yli menevää voi nimittää silloinkin, mutta tuskinpa ne enää silloin ovat kirkoiksi järjestäytyneitä organisaatioita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Martti:’Luomiskertomuksen merkitys ei tyhjene siihen, että sen kirjaimellinen tulkinta muuttuu mahdottomaksi. Runollisena myyttinä se voi silti olla syvällisemmin totta kuin mikään tieteellinen teos. Alkuräjähdys sopii hyvin Raamatun ensimmäiseen jakeeseen: “Alussa Jumala loi taivaan ja maan.”

      Arvostan näkemystäsi ja yhdyn siihen.

      Jouduin muutama viikko sitten tilanteeseen, jossa luin läpi biologian lukion oppikirjan kertoman evoluutiosta. Se on siis se, mitä lukiolaisille tänä päivänä opetetaan. Minusta se tuki suuremmoisella tavalla Raamatun luomiskertomusta ja Jumalan luomistyön suuruutta. Raamattu vain kertoo sen toisella tavalla ja toisesta näkökulmasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Vielä sen verran mainitsemaani biologian oppikirjan evoluutio-osaan.

      Minulle jäi mieleen omasta mielestäni koko jutun ydinkysymyksiä: Missä vaiheessa kehittyvälle ihmiselle on syntynyt sellainen tietoisuus, että hän on lähtenyt Jumalan yhteydestä omille teilleen? Ja onko se perisynnin olemassaolo , josta Jukka Kivimäki puhuu tässä blogissa, juuri tuon tietoisuuden ja oman tahdon kehttiymisen ajankohta?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Tuire Kajasvirta:

      “Minulle jäi mieleen omasta mielestäni koko jutun ydinkysymyksiä: Missä vaiheessa kehittyvälle ihmiselle on syntynyt sellainen tietoisuus, että hän on lähtenyt Jumalan yhteydestä omille teilleen? Ja onko se perisynnin olemassaolo , josta Jukka Kivimäki puhuu tässä blogissa, juuri tuon tietoisuuden ja oman tahdon kehttiymisen ajankohta?”

      Tuire, eikös tämä tapahtunut silloin kun erään nisäkäslajin aivot olivat kehittyneet siinä määrin suuriksi, että tämän nisäkäslajin kohdalla voitiin lajimääritykseksi määritellä “homo sapiens” (ajatteleva ihminen), noin 200 000 vuotta sitten. Kannattaa ehkä lukea täältä, mitä ajattelee Jumalan 1. varamies paavi Franciscus näistä asioista:

      https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/paavi-franciscus-elaimet-paasevat-taivaaseen/

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Kreationistin eväistä en oikein osaa sanoa, kun ne eivät ole koskaan minulle kelvanneet. Jumalakuviakin on vaikea vertailla. (Minä olisin oikein kotonani keskimittaista mustaihoista kaljupäistä setää muistuttavan Jumalan valtakunnassa. Liehuvatukkainen ja -partainen renessanssimelskaaja ei tuntuisi aidolta.) Uusilla ja vanhoilla jumalakuvilla on yhteisenä ominaisuutena rajoittuneisuudestamme johtuva virheellisyys. Suluissa oleva käyköön esimerkistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Maija Mäkelä sanoo:

      Tällaisissa pohdinnoissa olen usein viitannut entiseen fysiikan professoriini Kaarle Kurki-Suonioon, joka päätti körttiseurojen puheensa näin: ”Kun saamme tieteen kautta uutta tietoa luomakunnan ihmeistä, voimme turvallisin mielin kirjoittaa jokaisen uuden tutkimustuloksen reunaan kirjaimet SDG, jotka Bach merkitsi sävellystensä käsikirjoituksiin: Soli Deo Gloria.”

      Olen kehitellyt itselleni sopivan määritelmän tieteen ja totuuden suhteesta: Tiede ei ole sama kuin totuus, mutta sen tehtävänä on etsiä yhä parempia teorioita totuudesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuire Kajasvirta sanoo:

    Jussi: Ehkä näin voisi käydä, kuten ennustat.

    Minun näkökulmani on kuitenkin toinen. Mitä pidemmälle tiede menee, sitä enemmän näkyy Jumalan valtasuuruus ja kaikkivaltius kaiken luojana. Käsitykset Raamatusta jumalansanana ja Raamatun Jumalasta saattavat sekä muuttua että vahvistua. Uskontojen liikkumatila ei välttämättä kapene- saattaapa leventyäkin.

    Tulevaisuus sitten aikanaan näyttää……

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Tuire, tai sitten niinkuin sinä ennustat.

      Jos näin tapahtuisi, se kuitenkin tarkoittaisi täysin uudenlaista uskontoa kuin mitä kristillisyys ja esim. islamilaisuus ovat tänäpäivänä.

      Muuten, tästä tulikin mieleeni eräs toinen asia. Miksi juuri länsimainen kristillisyys ja islamilaisuus ovat tälläkin hetkellä törmäyskurssilla keskenään, vaikka molemmilla uskonnoilla on oppiensa pohjana samat kirjoitukset? Itämaiset uskonnot saavat olla aivan ominensa ja niitä suvaitaan paljon paremmin. Mielestäni suurimpia syyllisiä vihanpitoon ovat uskontokiihkoilijat, jotka tulkitsevat kirjaimellisesti Raamattua ja Koraania. Ja pitävät tiedettä ja kaikkea tutkimusta humpuukina.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Kiitos Jukka Kivimäelle siitä, että olet antanut keskustelun polveilla vapaasti. Se ei ehkä ole ihan sitä, mitä blogin kirjoittaessasi odotit.

      Minulle tässä keskusteluketjussa on ollut monta painavaa ja ajatuksia ruokkivaa kommenttia.

      Kuin pisteenä i:n päällä tänään postissa tulleessa Kotimaassa oli lyhennelmä Lauri Kemppaisen 25.11. kirkkoherroille pitämästä alustuksesta otsikolla: ‘Jotta ymmärtäisin sen, mitä tiedämme.’ HIENO! Suosittelen.

      Jos lehden paperiversio ei ole saatavilla, niin lehden mukaan Lauri Kemppainen pohtii samoja teemoja kirjassaan Rukoileva kädellinen

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Keskustelua ei ole tarvetta suitsia kun se pysyy aihe alueella ja asiallisena. Kuten jo aiemmin kirjoitin, luterilaisen ihminkäsityksen tuatalla on luterilainen maailmankuva Keskustelu luotuisuudesta siis kuuluu aihepiiriin.

      Olisin toki kaivannut laajempaa keskustelua myös luterilaisestas yhden vertaisuuskäsityksestä ja siitä, miten se poikkeaan humanistisesta yhdenvertaisuuskäsityksesta taikka naturalistisesta yhden vertaisuuskäsituksestä . Tavoitteenana on siis saada meidät paremmin ymmärtämään toisiamme.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Yhdenvertaisuus teemasta jatkaaksieni kirjoitan vielä yhden esimerkin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

    Vasta kun miehillä ja naisilla on oikeus toimia sukupuolelleen ominaisella tavalla, hän voi vapautua siitä. Naiset ja miehet ovat siis tasa-arvoisia, kun naiset saavat käyttää hametta ja miehet saavat käyttää housuja, eikä ole siis pakko käytää samoja vaatteita. Tähän tulee sitten bonuksena, mutta vasta bonuksena se, että miehelläkin on halutessaan lupa käyttää naisten vaatteita ja naisella halutessaan lupa käyttää miesten vaatteita.

    Miehen va vaimon välinen tasa-arvo ei esimerkiksi horjuunnu siitä jos miehen ja vaimon yhteiseen ymmärrykseen tukeutuen mies on perheen pää. Tasa-arvo horjuu jos puolisot eivät anna toisilleen tilaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Vasta kun miehillä ja naisilla on oikeus toimia sukupuolelleen ominaisella tavalla, hän voi vapautua siitä.” Onko miehillä ja naisilla velvoite toimia ensin sukupuolelleen ominaisella tavalla ennen kuin saavat vapauden toimia itselleen ominaisella tavalla? Liioitellen: Saako mies virkata pitsiliinoja vasta ammuttuaan hirven?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Martti Pentti

      Jossakin kultuureissa asia voi olla kuten kysyt, mutta se ei liittynyt ajatukseeni. Ajatus oli lähinnäs siitä, että sukupuolesta riippumattomat yhdenmukaisuus vaatimukset rikkovat miesten ja naisten välistä tasa-aevoa enemmän kuin asioiden tasa-arvoinen versiointi miehille ja naisille, johon verrattuna sitten lisää vapausastetta mohdollinen oikeus myös vastakkaiseen versioon. Tällöin siis sukupuolineuraalius on sortoa ja sukupuolisensitiivisyys vapautta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Sukupuolineutraalius on minunkin mielestäni yleisenä arvona väärä. Yksittäisen asian määritteenä se voi toimia. Jos sellainen sana olisi käytössä, kannattaisin ‘sukupuoliutraalisuutta’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Jukka ja Martti, sukupuolineutraalius ei sanana merkitse samaa kuin sukupuolettomuus. Ilmaisu “sukupuolineutraali” saadakseen jonkun merkityksen tarvitsee subjektin, ja tässä kontekstissa subjekti avioliitto. Ilmaisua “sukupuolineutraalius” ei siis voi käyttää yksinään, vaan vasta jonkin subjektin kanssa käytettynä se saa merkityksen.

      Toki ymmärrän sen, miksi ev.lut. kirkon piirissä on vastustusta uutta avioliittolakia kohtaan. Tämä syyhän on aivan selvästi vanhatestamentillinen uskonvakaumus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Jussi Tynkkynen

      Huomauttaisin ettei eduskunta ole juuri päättämässä sukupuolineutraalista avioliitosta, vaan sukupuolineutraalista avioliittolaista.

      Itse avioliitot ei ole jatkossakaan sen enempää sisäisesti kuin uloskaan päin sukupuolineutraaleja. Lakimuutoksen tarkoituksena ei ole vaikuttaa kenenkään henkilökohtaiseen avioliittokäsitykseen, mikä asia ilmenee myös lakiesityksen perusteluista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Viittaan esimerkiksi sukupuolineutraaliin kasvatusmalliin, jossa lapsen sukupuoli pyritään pitämään mahdollisimman hyvin salassa kaikilta, jopa lapselta itseltään. Hänelle annetaan siinä tarkoituksessa sukupuolineutraali nimikin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Martti Pentin kuvaama kasvatusmalli on verrattavissa henkiseen pahoinpitelyyn. Pikkulapsi-ikäistä lasta ei saa estää tiedostamasta sukupuoltaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Olen ymmärtänyt, että sukupuolineutraalia kasvatusmallia on tällä hetkellä enemmän Ruotsissa kuin Suomessa. Mutta on sitä jonkin verran meilläkin.

      Täytyy vain toivoa, että tulevaisuudessa miehet saisivat olla miehiä ja naiset naisia jo lapsesta lähtien. Näen asian niin, että kasvatuksen estäessä lapsen oman selkeän sukupuoli-identiteetin vahvistumisen, seuraukset voivat olla yksilötasolla, mutta suuremmassa määrin toteutettuna myös yhteiskunnallisesti traagiset.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Mitä tulee tähän ruotsalaissyntyiseen sukupuolineutraaliin kasvatusmalliin, muistelen sen tavoitteena olleen vaikuttaa erityisesti päiväkodeissa vallinneeseen perinteiseen kasvatusmalliin, jonka mukaan pojat leikitetään aina autoilla ja tytöt nukeilla, näin pelkistetysti sanottuna. Mielestäni se ei ole väärää kasvatusta jos sallitaan poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen autoilla jos jotkut heistä niin haluavat luonnostaan tehdä. Koska on huomattu, että kaikki lapsetkaan eivät ole samanlaisia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Ja vielä edellisen lisäksi sellainen toteamus, jonka Martti Pentti otti tuolla aiemmin esille, ettei edes olisi olemassakaan 100% heteroseksuaalisia ihmisiä, vaan eriasteisesti tästä poikkeavia. Tällainen sukupulineutraali kasvatusmalli on sopusoinnussa tämän olettamuksen kanssa. Lapsen pakottaminen johonkin tiettyyn rooliin saattaa olla jopa vahingollisempaa kasvatusta identiteetin kehittymisen kannalta. Asioilla kun tuppaa olemaan enemmänkin kuin vain kaksi puolta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Jussi Tynkkynen: Nyt olen kanssasi ihan eri linjoilla.

      Sukupuolineutraalissa kasvatuksessa ei käsittääkseni ole kyse nukeista ja autoista. Tätä mantraa kyllä pidettiin esillä jo 70-luvulla, jolloin omat lapseni oli pieniä. (mutta eivätpä autot kiinnostaneet tytärtäni eikä nuket poikaani, vaikka valinnanvaraa oli)

      Sukupuolineutraalissa kasvatusmallissa ei ymmärtääkseni haluta vahvistaa miehen tai naisen malleja, vaan lapsi saa itse ‘valita’ varsin neutraalista ympäristöstä oman sukupuolensa.

      Minusta jokaisen ihmisen terveeseen itsetuntoon kuuluu selkeä käsitys omasta sukupuolesta. Ja vanhempien tehtävä on tukea tätä tervettä itsetuntoa, joka on yksi elämän tärkeimmistä asioista.

      Kytket kommentissasi sukupuolineutraalin kasvatuksen seksuaalisuuteen. Jos oikein veikkaan, tulevissa keskusteluissa ( siis poliittisissa pääasiassa) juuri seksuaalisuus ja miehen/ naisen-identiteetti tullaan sekoittamaan suloisesti. Ja jälleen päästään ikuiseen kinaan akselilla hetero-/homo.

      Minusta tämä ns. sukupuolineutraali kasvatusmetodi on yksi ilmentymä rappeutuvasta länsimaisesta kulttuuristamme. Eikä se oikeastaan monessa kulttuurissa olisi edes mahdollista. Jo luonnon olosuhteet ja vallitseva traditio määrittelevät miehen ja naisen roolin selkeästi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Tuire. lukiessani sinun viimeisintä kommenttiasi, ihmettelen hieman miksi toteat heti alussa olevasi kanssani eri linjoilla.

      Itse huomaan olevani samaa mieltä kanssasi, lukuuunottamatta viimeistä kappaletta, josta olen eri mieltä. En ajatellut pelkästään seksuaalisuutta vaan lähtkohtani oli ja on, ettei lapsen luontaisia eroavaisuuksia pidä lähteä väkisin muuttamaan joksikin toiseksi kuin mikä kullekin lapselle on ominaista ja luontaista. Toisten sukupuoliseksi identiteetiksi muodostuu luonnollisesti heterous ja joidenkin yhtä luonnollisesti homous tai joku muu. Uskon edelleenkin, että sukupuolinen suuntautuminen määrittyy ensisijaisesti vanhempien geeniperimän ja lukuisten eri geenien yhteisvaikutuksesta, ja vasta toissijaisesti eri ympäristötekijöiden tai kasvatuksen vaikutuksesta, jos lainkaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Jussi, Tämä nettikeskustelu on vähän rajallista, joten varmaan tulkitsin kommenttisi väärin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Jussi Tynkkynen

      Sukupuolinen identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen ovat kaksi täysin eri käsitettä. Älä sekoita niitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Tuire, ehkä tässä kävi juuri niin. Saattaa johtua siitäkin, että yritän aina pelkistää ja tiivistää sanottavani muutamaan lauseeseen, Mutta valitettavasti en osaa tehdä sitä puoliksikaan niin hyvin kuin Martti Pentti sen tekee. Hän on aivan loistava.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Kiitos Jukka asiallisesta huomautuksesta! Todellakin, näin oli käynyt. Huomasin möhläykseni vasta nyt luetteuani uudelleen oman sepustukseni. Olen pahoillani. 🙁

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Minäkin haluan tässä yhteydessä kehua Martti Pentin kommentointia; terävää ja asiallista. Eikä Jukka Kivimäkikään jää jälkeen kommentoijana.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      “Minäkin haluan tässä yhteydessä kehua Martti Pentin kommentointia; terävää ja asiallista. Eikä Jukka Kivimäkikään jää jälkeen kommentoijana.”

      Samoin ajatuksin, Tuire. Jukka Kivimäki kirjoittaa selkeästi ja helposti luettavaa tekstiä, eikä lukijan tarvitse arvuutella, mikä on hänen mielipiteensä mistäkin asiasta. Toisin kuin Martti Pentin kommentit saattavat toisinaan olla hyvinkin arvoituksellisia, jotka kommentit täytyy lukea usein useampaan kertaan varmistuakseen ymmärtäneensä oikein. Jokainen kirjoittaa itselleen ominaisella tavalla ja tyylillä. Mutta sehän on vain rikastuttavaa ja virkistävää.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jussi Tynkkynen sanoo:

    Jukka Kivimäki

    “Huomauttaisin ettei eduskunta ole juuri päättämässä sukupuolineutraalista avioliitosta, vaan sukupuolineutraalista avioliittolaista.

    Itse avioliitot ei ole jatkossakaan sen enempää sisäisesti kuin uloskaan päin sukupuolineutraaleja. Lakimuutoksen tarkoituksena ei ole vaikuttaa kenenkään henkilökohtaiseen avioliittokäsitykseen, mikä asia ilmenee myös lakiesityksen perusteluista.”

    Samaa mieltä, avioliittolaista on kysymys. Ajatukseni oli vain oikaista mahdollinen väärinymmärrys ilmaisusta “sukupuolineutraalius”. Kun on kyse nimenomaan yhteiskunnallisesta sukupuolten tasa-arvoisuutta lisäävästä lakiuudistuksesta, sen yksi tarkoitus on turvata ettei syyllistytä laittomuuteen, mikäli joku jossakin haluaa vihkiä avioliittoon jonkun tätä vihkimystä tahtovan mies- tai naisparin. Kyseessä ei todellakaan ole pyrkimys vaikuttaa kenenkään henkilökohtaiseen avioliittokäsitykseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Miesten ja naisten tasa-arvo on toteutunut monilta osin, mutta ei kaiketi koskaan edes haluta päästä siihen kokonaan. En usko tasa-arvon saavuttavan koskaan sitä pistettä, että uimahallin saunassa on mies siivoojat 🙂

    Syitä tähän voi miettiä, mutta minä en ole vielä keksinyt muuta, kuin sukupuolisen syrjinnän. Pitäisiköhän tehdä kansalaisaloite?

    Keskusteluja luettuani tuli myös mieleen, että sukupuoliseen kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti kulttuuri. Ihminen voi määrätyissä oloissa ja kehitysvaiheessaan aloittaa sukupuoli elämänsä esim. eläinten kanssa. Tähän ei ole geeniperimää, sillä sukupuolinen identiteetti ei ole geeneistä kiinni, lapset ovat määrättyyn kehitys ikään sukupuolen puolesta neutraaleja, paitsi ulkoisten avujensa puolelta.

    Mitä ihmiselle tapahtuu tuon kehityksen “poltto” pisteessä. Esim. Intian katulapsista ympäristön tekijät ovat määräävässä osassa poikien seksuaalisen suuntautumisen osalta. Samaa on todettu niissä kulttuureissa, missä tytöt ja naiset ovat lukkojen takana vanhempien suojeluksessa. (lue: lukittuna neljän seinän sisään) Pojat ja miehet ovat tekemisissä, epämääräisen ympäristön seurauksesta ja luonnollinen seksuaalinen kehitys ei saa mitään tukea.

    Nykyinen tutkimus ei tue geeni perimästä juontuvaa seksuaalista käytös suuntautumista, mutta ei myöskään pois sulje sen mahdollisuutta. Aiheen tutkiminen on vasta alussa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jukka Kivimäki
    Jukka Kivimäki

    Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.