Luterilaisuus nojaa edelleen raamattukysymykseen

Luterilaisen reformaation yksi keskeisistä käsitteistä on ollut sola scriptura (yksin kirjoituksista). Käsitteellä tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan Raamattu on kirkon ainoa opin normi. Reformaation periaateisiin kuului ettei kirkon historian aikana kertyneelle traditiolle annettu normiasemaa  ohi Raamatun. Selvää myös oli, ettei kirkkoa jatkossakaan voida uudistaa ohi Raamatun.

Luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen asema on tulkita Raamattua. Luterilaisen käsityksen mukaan ne tulkitsevat Raamattua oikein. Tunnustuskirjat eivät lisää oppiin mitään mitä ei voitaisi perustella myös suoraan Raamatulla. Vastaava pätee vähintäänkin yhtä vahvana kirkon vanhoihin uskontunnustuksiin. Esimerkiksi Nikean uskontunnustuksessa ei ole sanaakaan jolle ei löytyisi perustetta suoraan Raamatusta. Myös filioque -lisäykselle (ja pojasta) löytyy peruste Raamatusta. Tosin perusteltua on myös se, ettei lisäystä olisi välttämättä lausuttava.

Mikä merkitys luterilaisen kirkon identiteetille olisi, jos aivan virallisella kirkolliskokouspäätöksellä etsittäisiin jumalanpalveluselämään teologisia perusteluja ohi Raamatun?

Entäpä jos jumalanpalveluksesta vaikkapa poistettaisiin tekstejä ja rukouksia sillä perusteella, että ne vaikuttavat Raamattua tuntemattomalle kirkon jäsenelle vaikeaselkoisilta tai jopa vastenmielisiltä? Entäpä jos kirkon jäsen jumalanpalvelukseen tultuaan havahtuisi toteamaan ettei usko niin kuin kirkko opettaa? Tulisiko kirkon muuttaa opetustaan tämän Raamattua tuntemattoman tai siitä piittaamattoman jäsenen uskon mukaiseksi? Ei kai sentään. Oikeampaa olisi kait vakuuttaa tämä kirkon oppiin nähden epäuskoinen siihen, että kirkon usko on raamatunmukaista ja totta.

Pitämällä kiinni Raamatusta kirkko varmastikin menettää jäseniä, mutta olemalla uskollinen sanomalleen kirkko voi myöskin saada heidät takaisin.

Kirkko on Kristuksen morsian. Lyhyellä aikavälillä lankeaminen kilpakosijan pauloihin voit tuoda kirkon jäsenille kaikenlaista kivaa, mutta lopulta on kuitenkin palattava oman sulhasen luo. Muutoin koittaa turmio. Parempi tietenkin että harharetki jää kokonaan väliin. Tältä harharetkeltä kirkko säästyy jos pidetään tiukasti kiinni raamattukysymyksestä.

Eväät kirkon uudistamiselle ajanmukaiseksi on löydettävä vain ja ainoastaan siitä Raamatusta jonka tuoreimmat kirjoitukset on kirjoitettu lähes kaksi tuhatta vuotta sitten. Mitään lisäämättä ja mitään pois ottamatta.  Pyhä Henki siinä auttakoon.

53 kommenttia

  • Martti Pentti sanoo:

    Kannattaa pitää mielessä, että ‘yksin kirjoituksista’ ei tarkoita ‘kaikista kirjoituksista’. Luterilaisuuteen kuuluu myös Raamatun itsensä arvioiminen. Kirjoitusten ytimenä nähdään ilmoitus Kristuksesta. Tältä pohjalta Raamatussa on keskeisiä kirjoja ja niissä muita olennaisempia kohtia. On myös kehällisempää ja epäollennaisempaa. Antiikin rajoittuneesta maailmankuvasta johtuvat virheet vaikkapa luonnontieteessä voidaan ymmärtää runollisiksi kuvauksiksi tuon ajan ihmisen kokemuksista.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Antiikin maailmankuva on toki ollut erilaisen, mutta siitä ei suoraan seuraan erilaisia johtopäätöksiä esimerkiksi etiikan alueelle. Toki myös niin, että jotkin käytännön ohjeet on annettu juuri siihen tilanteeseen, eivätkä siksi ole sellaisenaan sovellettavissa muuttuneissa olosuhteissa. Huomionarvoista on, että koko Raamattu on sellaisenaan Pyhän Hengen vaikutuksesta syntynyttä. Se on ihmisten kirjoittama, mutta Henki on vaikuttanut näiden ihmisten kautta. Raamattuun ei siis ole päätynyt jaettakaan ilman että Pyhä Henki olisi sitä Raamattuun tarkoittanut.

      Aikamme maailmankuvaan sopimattomiin kohtiin Raamatussa ei tule suhtautua vain runollisena kuvauksena kirjoitusajankohdan ihmisen kokemuksista. Myös niissä kohdin Pyhä Henki tahtoo ilmoittaa meille ihmisille jotakin. Esimerkiksi Jumalan luomistahto käy ilmi jo luomiskertomuksesta. Kyse ei välttämättä ole tarkasta historiallisesta kuvauksesta. Sama koskee heti luomisen jälkeiseen paratiisikuvaukseen. Kertomus opettaa meille jotakin Jumalasta ja ihmisestä sekä ihmisten syntisyyden alkusyystä. Kertomukseen sisältyy myös protoevankeliumi.

      Raamattua ei ole tarkoitettu luonnontieteiden oppikirjaksi. Näistä asioista Jumala ilmoittaa meille jatkuvasti uusia asioita yleisen ilmoituksen kautta. Tätä tietoa saamme siis tutkimalla luomakuntaa. Uutta tietoa voidaan tarkastella Raamatun kanssa yhdessä. Kuvaukset koskevat samaa luomakuntaa. Ei ole väärin tutkia ja tulkita Raamattua myös uuden tieteellisen tietämyksen valossa, mutta silloin ei pidä luopua ajatuksesta, että myös ristiriitaiseksi koettu kohta sisältää Jumalan ilmoituksen sekä kirjoituksen aikalaisille että yleisemmällä tasolla myös meille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Koko Raamattu on sellaisenaan Pyhän Hengen vaikutuksesta syntynyttä.” Onko tämä luterilaista teologiaa? Käsittääkseni sanainspiraatio kuuluu reformoitujen ja vapaiden suuntien oppiin. Luterilaisille ja anglikaaneille on asiainspiraatio ominaisempaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Martti Pentti, oletko tutustunut Upsalan kokouksen päätökseen?

      “Ensiksi me kaikki tahdomme yksimielisesti pysyä Jumalan puhtaassa ja autuaaksi tekevässä sanassa, joka on kirjoitettu pyhien profeettojen, evankelistojen ja apostolien kirjoituksissa. Seurakunnissamme tulee opettaa, uskoa ja tunnustaa, että Raamattu on syntynyt Pyhän Hengen vaikutuksesta ja sisältää täydellisesti kaiken sen, mikä kuuluu kristilliseen oppiin Kaikkivaltiaasta Jumalasta ja meidän autuudestamme sekä hyvistä teoista ja hyveistä. Raamattu on oikein kristillisen opin perusta ja tukipylväs, kuten myös ohjenuora kaikkien uskontoa koskevien kiistojen arvioimiseksi, ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi. Tähän ei tarvita muiden selvityksiä, ei edes pyhien isien eikä muidenkaan, jotka oman mielensä mukaan ovat lisäilleet Raamattuun sellaista, mitä ei siinä itsessään ole.” http://tunnustuskirjat.fi/upsala.html

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Kivimäki: “Se on ihmisten kirjoittama, mutta Henki on vaikuttanut näiden ihmisten kautta. Raamattuun ei siis ole päätynyt jaettakaan ilman että Pyhä Henki olisi sitä Raamattuun tarkoittanut.”

      Oikeinkos tästä on jotain konkreettista näyttöäkin? Ettei vain perustuisi pelkkään uskoon ja luuloon.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “…pyhien profeettojen, evankelistojen ja apostolien kirjoituksissa.” Pelkästään tänä sanonta on muuttunut vanhentuneeksi. Raamatun kirjojen tekijöistä tiedetään nyt enemmän kuin 1500-luvulla. Paavali lienee luotettavin nimelleen merkittyjen kirjeiden tekijä, tosin muutamaa kirjettä pidetään myöhemmin hänen seuraajiensa kirjoittamina ‘paavalillisina’ kirjeinä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Uudentestamentin kaanon oli vakiintunut jo kauan ennen sen vahvistamista kirkolliskokouksessa. Esimerkiksi Muratorin fragmentti 170 luvulta mainitsee kaanoniin kuuluvina kaikki nykyisessä Raamatussamme olevat Paavalin kirjeet. Lisäksi mainitaan kaksi muuta Paavalin nimiin kirjoitettua kirjettä, joista todetaan että ne ovat väärennöksiä, eivätkä kuulu kaanoniin.

      Kimmo Wallentinille toteaisin, että usko Raamattuun Jumalan erityisenä ilmoituksena perustuu todellakin uskoon. Keskustelun viitekehys on nyt kuitenkin siinä, miä kristityt uskovat Raamatusta, ei siinä mitä ateistit mahdollisesti uskovat. Myöskään Jumalan olmassa oloa tai olemattomuutta voida ei todistaa luonnontieteen menetelmällä. Luonnontieteet tutkivat luomakuntaa, eikä Jumala kuulu luomakuntaan, vaan on kaiken luoja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Muratorin fragmentti 170 luvulta mainitsee kaanoniin kuuluvina kaikki nykyisessä Raamatussamme olevat Paavalin kirjeet.” Hyväksyä Paavalin nimissä kirjoitetut kirkolliset kirjeet kaanoniin on eri asia kuin pitää niitä Paavalin itsensä kirjoittamina.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Hyväksyä kaanaoniin = kirjoitukset ovat Pyhän Hengen kenkeyttämiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Hyväksyä kaanoniin = kirjoitukset ovat Pyhän Hengen henkeyttämiä.” Yhtäläisyysmerkki on melkoisen vahva symboli. Luen sen jopa niin, että mikään Raamatun ulkopuolella oleva teksti ei olisi mielestäsi syntynyt Pyhän Hengen vaikuttamana. Olen asiasta vahvasti eri mieltä. Pidän väitettä jopa Hengen vähättelynä. Henki annettiin seurakunnalle sen syntyessä ensimmäisenä helluntaina eikä sitä ole otettu siltä pois. Niinpä Hengen vaikutus näkyy – heikompana tai voimakkaampana – kristillisissä kirjoituksissa meidän päiviimme asti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi??? Tätä ei voi hyväksyä. Olemme Tezeliläisessä katolilaisuudessa, jos kasteessa annetaan etukäteen kaikki synnit anteeksi. Tämä on paatumukseen johtava kohta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Nikean uskontunnustuksen lause on täysin Raamatullinen ja siten myös luterilainen.

      “Siinä me tunnustamme, että kaste on välttämätön pelastukseen, että lapset tulee kastaa ja ettei lapsikaste ole pätemätön, vaan välttämätön ja tehokas pelastuksen saavuttamiseksi. Ja koska meidän keskuudessamme opetetaan evankeliumia puhtaasti ja tunnollisesti, olemme saaneet siitä myös sen Jumalan siunauksen, ettei meidän seurakunnissamme ole esiintynyt kasteenuusijoita. Kansa on näet Jumalan sanalla varustettu näiden rosvojen jumalatonta ja kapinallista lahkoa vastaan. Samalla kun me hylkäämme monta muutakin kasteenuusjoiden harhaa, me hylkäämme yksin tien senkin heidän väitteensä, että lapsikaste on hyödytön. Aivan varmaa on, että pelastuksen lupaus koskee myös lapsia. Mutta eihän se koske niitä, jotka ovat Kristuksen kirkon ulkopuolella, missä ei ole sanaa eikä sakramentteja, koska Kristus synnyttää uudesti juuri sanalla ja sakramenteilla. On siis välttämätöntä kastaa pikkulapset, jotta heidät saatettaisiin osallisiksi pelastuksen lupauksesta, tämän Kristuksen käskyn (Matt. 28:19) mukaisesti: “Kastakaa kaikki kansat.” Samoin kuin tässä annetaan kaikille pelastus, samoin annetaan kaikille kaste: miehille, naisille, lapsille, myös aivan pienille. Tästä seuraa johdonmukaisesti, että pikkulapset on kastettava, koska kerran pelastus annetaan kasteen yhteydessä. Toiseksi on täysin selvää, että Jumala hyväksyy pikkulasten kastamisen. Kasteenuusijoiden kanta, kun he hylkäävät pikkulasten kasteen, on siis jumalaton. Sen taas, että Jumala hyväksyy pikkulasten kasteen, näemme siitä, että hän antaa Pyhän Hengen tällä tavoin kastetuille. Jos näet tältä kasteelta puuttuisi pätevyys, ei Pyhää Henkeä annettaisi kellekään, kukaan ei pelastuisi eikä kirkkoa olisi olemassakaan. Jo tämä syy pelkästään riittäisi vahvistamaan hurskaasti ajattelevia kristittyjä, niin että he pystyvät torjumaan kasteenuusijoiden jumalattomat ja kiihkomieliset käsitykset. ” (Augsburgin tunnustuksen puolustus kohta IX)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Haukka sanoo:

    “Luterilaisen reformaation yksi keskeisistä käsitteistä on ollut sola scriptura (yksin kirjoituksista). Käsitteellä tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan Raamattu on kirkon ainoa opin normi. ”

    Ihan lyhyenkin pohtimisen jälkeen “sola scriptura” on aivan kestämätön lähtökohta. Koko kymmenien tuhansien protestanttisten ryhmien muodostuminen lähti alulle tästä opista. Se nimittäin mahdollista jokaisen itsepäisen saarnaajan omat tulkinnat kirjoituksista, ja oman kuppikunnan perustamisen.

    Raamatun koostumus on nimittäin varhaisen Kirkon Hengen ohjaamana tehty päätös. Toki kristityt olivat oikeassa uskossa ennen kuin Raamatun kaanon oli määritelty.

    Oikea ja muuttumaton uskon ollut alusta pitäen sama. Erilaiset ekumeenisissa kirkolliskokouksissa päätetyt dogmit ja opetus vain selvensivät tätä oppia, eivätkä ne luoneet uutta. Näiden tuloksia ovat mm. Nikean uskontunnustus, oikea käsitys Kristuksen kahdesta luonnosta ja ikonien kunnioittaminen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Oikea ja muuttumaton uskon ollut alusta pitäen sama.” Voipi olla että on ollut, mutta sitä en varmasti tiedä minä eikä Jari Haukka mikä, milainen ja mistä nouseva tämä usko on varmuudella ollut. Nykytietellisessä tutkimuksessa on vahvistumassa käsitys, että alkuperäisin Jeesus-liike on ollut Qumranilais/essealainen köyhien eli ebioniittien liike,joka sasi ajan poliittisesta tilanteesta johtuen myös voi9makkaita nationalisytisia piirteitä, (zelootit/Mazada/essealaiset) Liike samaistui myös nasoreetteihin, Paavaliakin sanottiin nasoreettilahkon päämieheksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jos luterilaisuus on niin puhdas ja oikea, niin miksi lahoamista tapahtuu? Piispat ovat ilmeisesti erimielisiä, kun linjauksia ei juuri tule. Papit toimivat kukin tavallaan eikä mistään seuraa yhtään mitään. Onko tälläistä puhdas jumalisuus, jonka pitäisi pelastaa ihmisiä kadotukselta?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    “Pitämällä kiinni Raamatusta kirkko varmastikin menettää jäseniä, mutta olemalla uskollinen sanomalleen kirkko voi myöskin saada heidät takaisin”.

    Pidän tätä esimerkkinä omaan jalkaan ampumisesta, eikä tunnu missään, koska kivun voi tulkita pois.

    “Luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen asema on tulkita Raamattua. Luterilaisen käsityksen mukaan ne tulkitsevat Raamattua oikein. Tunnustuskirjat eivät lisää oppiin mitään mitä ei voitaisi perustella myös suoraan Raamatulla. Vastaava pätee vähintäänkin yhtä vahvana kirkon vanhoihin uskontunnustuksiin. Esimerkiksi Nikean uskontunnustuksessa ei ole sanaakaan jolle ei löytyisi perustetta suoraan Raamatusta”.

    Tämä lainaus ei linjaudu loppukappaleesi ilmoituksen kanssa, jonka tiivistät: “Mitään lisäämättä ja mitään pois ottamatta.”

    Niinkuin jo tässä ketjussa on todettu, niin ratkaiseva kohdistus, eli autuutuksen vastaanottaminen eli uudesisyntymä, tiivistyy “yhteen kasteeseen”- kohtaan.. Kasteeseen, joka on ihmisen toimitus toiselle, yleensä muuten otolliselle, mutta titämättömyydens tilassa olevalle. Llatinankieliset sloganit eivät yleensä ole Alkuperäistä Sanaa, eikä edes siihen tukeutuvia.

    Sekavaa, — vai syvällistä?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Ensinnäkin esitän toiveen ettet rienaisi Jumalaa väittämällä kasteen sakramenttia vain ihmisen teoksi ihmiselle. Kyseinen kohta Nikean uskontunnustuksessa perustuu tosiaankin suoraan Raamattuun. Asiaan liittyviä kohtia on useita.

      Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa. (Ef. 4:5–6) Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, (1. Piet. 3:21)

      Kasteessa ei ole kysymys ihmisen tunnusteosta, vaan Jumalan liitosta ihmisen kanssa. Kun ihminen on kerran kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ei häntä tarvitse enää uudelleen kastaa, vaikka hän olisikin jossain elämänsä vaiheessa ollut luopumuksen vallassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      En rienaa Jumalaa. Tuollainen väite on minun parjaustani, mikä sekin on paha asia. Edustan kaikkia Jeesuksen seuraajia, niitä, jotka ovat pettyneet kasteen autuutukseen. Se on ollut pettymys, koska se ei ole Raamatun opetusta. Raamattu ei myöskään opeta sakramenteista. Eli tämä on ihmisten muotoilu, jonka merkityssisällön on sanottu olevan mysteeri.

      Sinun perustelusi kasteen autuuttavalle vaikutukselle ovat silmiinnähden “vankalla” pohjalla. Takana ovat katoliset kirkot ja luterilaisuus. Tämän foorumin ja luterilaisen kirkon jäsenyys sallii raamatullisuudenkin, eli siitä voi mainita. Olen pelkästään tämän sivuston sadoissa kommenteissani vastanut sakramentaalisen pelastusopin perusteluihin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • En haluaisi leimautua ilkeäksi, mutta totuutta etsin. Eikö se ole ohutta teologiaa rakentaa tuon yhden Raamatunlauseen päälle koko rekennus: Yksi kaste??? Raamattu ei mielestäni tunne sellaista kohtaa, että Jumala olisi korjannut jonkin liiton, jonka ihminen on rikkonut. Hän on luonut ja tehnyt aina uutta! Tuhlaajapojalle annettiin uudet lapseuden merkit, ei kyselty mihin ne entiset menivät??? Miksi avioliittoon voidaan vihkiä vaikka kuinka monta kertaa ja ehtoollista viettää, mutta kaste muuttuisi paholaisen teoksi, jos se uusitaan???

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      On todella “yksi kaste”, Jeesuksen asettama kaste. Ennen tätä oli esim. Johanneksen kaste, mutta sekin parannuksen tehneelle.

      Uuden Liiton uskoville kuuluu Jeesuksen kaste, eli se yksi ja ainoa. Muita ei lasketa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      “On todella “yksi kaste”, Jeesuksen asettama kaste. Ennen tätä oli esim. Johanneksen kaste, mutta sekin parannuksen tehneelle.”

      Juuri näin, juuri tällä Jeesuksen Kristuksen asettamalla ainutkertaisella kasteella luterilainen kirkkomme kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, kuten Herra itse kastekäskyssä opettaa. Juuri tässä kristillisessä ksteessa annetaan synnit anteeksi, kuten Raamattu meille opettaa. Se on Jumalan teko, ei ihmisen teko, kuten Raamattu meille opettaa. Kasteessa ihminen puetaan Kristukseen.

      Mutta pois se, etteikö kerran kastettu olisi jatkuvasti alttiina luopumukselle. Samoin pois se, ettei kerran luopunut pääsisi takaisin alkuperäisen kasteensa armoon.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      En tunkeudu luterilaiseen oppiin, eli ketä kaste autuuttaa. Yhteisen sopimus (YJV, 1999) vahvistaa kantasi, eli “ei ole mitään autuuttavaa ennen eikä jälkeen kasteen”.

      Sen verran haluaisin raamatullisuuden tähden painottaa, että mm. helluntalaisuuden viimeinen aalto levisi inhimillisesti käsittämättömällä voimalla maailmanlaajuisesti, koska lapsikaste tai yleensä kaste ei autuuttanutkaan. Päästiin samaan, kuin Lutherin alku oli, eli ei ole mitään ihmisen tekoa joka vaikuttaisi välittömästi tai välillisesti uudestisyntymisen, kuin Pyhä Henki niissä, jotka siihen suostuivat/alistuivat. On vain syytä mainita tässä yhteydessä Lutherin ripeä luopuminen vapaaehtoisesta pelastautumisesta, joka ensin hänelle kirkastui niinkuin Raamattu sen opettaa, mutta erilaisista ympäristön ja käytännön sanelemista paineista johtuen liuotettiin (lapsi)kasteeseen, jonka Luther sanoi saaneensa paavilta. En käytä “liottaa” sanaa loukatakseni, mutten keksinyt parempaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    sola scriptura peiraatteesta löytyy hyvä kirjoitus Sammeli Juntuselta: https://sammelijuntunen.kotisivukone.com/22

    Lapsi kasteesta sen verran, että alkukirkossa kastettiin lapset ja suurin osa kristikunnan kirkoista kastaa lapset edelleen. Joten sen epäraamatullisuus on epätodennäköistä. Kasteessa lapset saavat Jumalan valtakunnan kansalaisuuden ja Pyhän Hengen automaattisesti. Se poistaa myös perisynnin syyllisyyden ja antaa kaikki synnin anteeksi, koska kasteessa on itse Herra Jeesus läsnä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Nyt sanon mielipiteeni ja sitten yritän vaieta. Molemmat laidat laittavat kasteeseen enemmän sisältöä, mitä siihen Jeesuksen sanojen mukaan kuuluu. Molemmat laidat luullakseni tietävät sen, mutta periksi ei voi antaa, kun kasvot menisivät niin pahasti vinoon. Kuitenkin tämä on märkivä haava Kristus-ruumiissa ja ennen on turhaa odottaa suurta herätystä, kun tämä asia on Herran edessä sovitettu ja tehty vuosistaisesta skismasta parannus. Pieniä maistiaisia voi ilmetä, joka osoittaa mitä uskonelämä voisi olla, jos totuus saisi tulla esille.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Lauri,

      Jos katsot minun edustavan toista “laitaa”, niin en ole ainakaan tässä keskustelussa laittanut kasteeseen “enemmän sisältöä” kuin Jeesuksen sanat ovat Raamatussa.

      Tulee mieleeni kaksi Suomen helluntaiherätyksen piirissä julkaistua kasteopetuskirjaa, Juhana Lehmuskoskelta ja Toivo Haapalalta. Ne ovat hyvin lituskoja. Ohuita siksi, että vain Alkuperäiset Kirjoitukset ovat pohjana. Jos Raamattuun ei usko, eikä sitä seuraa, niin juttua riittää.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Kertokaapa minulle te kasteesta kaikkitietävät että mikä ja millainen se Jeesukselta odotettu tulikaste oli?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Matt. 3:11, “… hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.”

      Ilm. 4:5, “Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää; ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä.”

      Jumalan Henki tulen lailla valaisee, lämmittää, kuluttaa, polttaa kuonaa tulen lailla.

      Luuk. 12:49, “Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      (Erityisesti) Sepolle tulelle kastamisesta.

      Matteuksen 3. luvun konteksti on Johannes Kastajan tuomitsevaa puhetta fariseuksille. Esimerkiksi jakeessa 7 hän kertoo ulkokultaisia uskonnollisia pomoja kohtaavasta: “Te käärmeen sikiöt! Kuka teille on sanonut, että te voitte välttää tulevan vihan?”. Ja jakeessa 11 tuosta ”tulevasta vihasta” sitten käytetään ilmausta ”tulella kastaminen”.

      Asiayhteys on siis selkeän negatiivinen. ”Tulella kastamisessa” ei ole mitään myönteistä sanomaa vaan siinä kuvataan fariseusten lopullinen kohtalo: iankaikkinen tuhoutuminen gehennassa.(Mat23:33)

      Katsohan Seppo myös seuraavaa jaetta, numeroa 12. Siitä ilmenee edelleen se jako kahteen, joka lopputulokseltaan päinvastaisiin kasteisiin sisältyy: ”Jyvät hän kokoaa aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa tulessa, joka ei koskaan sammu.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Tärkeä tapahtuma kirkon historiassa oli Rooman seurakunnan perustaminen. Seurakunnan kehittyessä alettiin laatia myös luetteloita sen johtohenkilöistä. Vanhin säilynyt lista Rooman piispoista on vuodelta 185, ja siinä tunnettiin vain muutama silloisen piispan edeltäjistä. Listaa kuitenkin jatkettiin Pietariin saakka, koska aseman periytyminen apostolista oli seurakunnalle opetuksen perusta. Idän ja lännen kirkoissa oli erimielisyyksiä ja jakaantumista jo tuolloin, mutta kastekysymys ei ollut erimielisyyden syy.

    Nykyisin vähä-Aasiassa on maailman vanhimmat kirkot, jotka ovat kiinnittyneet historian mukaan Kristillisenkirkon alkupäiviin. Näissä kirkoissa on edelleen voimassa alkuperäinen käytäntö kastaa perheeseen syntyneet lapset 8 päivän ikäisinä, joka juontaa tavan Juutalaisten ympärileikkaus tavan mukaan. Juutalaisten perheiden kääntyminen Kristityiksi, johti ympärileikkauksen lopettamiseen ja myös tyttölapset kastettiin Kristukseen. Juutalaisuudessa ympärileikkaus ja kaste liittyvät edelleen oleellisesti yhteen ja ovat Jumalan tekemän liiton merkkejä.

    Kasteen juuret löytyy Juutalaisuudesta (mikve) jos joku kääntyy tänäpäivänä juutalaisuuteen mies tai nainen, niin hänelle tulee suorittaa mikve (upotuskaste)

    Kristukseen kastaminen on Kristityksi tulemisen alku.

    “Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” Matt.28:19-20

    Kaikki kansat ei tarkoita kaikkia ihmisiä, vaan Jeesus antoi käskyn Juutalaisille, että he menisivät kertomaan Jumalan lähettäneen maailmaan sovituksen Sanan. kastamalla ihmisiä Kristukseen, Juutalaiset (olivat ensimmäisiä Kristittyjä) tiesivät mistä kasteessa on kysymys.

    Ron Mosley kirjoittaa; The Jewiwish backround of Christina babtism:

    “(Mikven) kasteen vedellä viitattiin rabbiinisessa kirjallisuudessa maailman kohtuun, ja kun käännynnäinen nousi ylös vedestä, pidettiin sitä uutena syntymänä, joka erotti hänet pakanallisesta maailmasta. Kun käännynnäinen nousi ylös näistä vesistä, niin hänen asemansa oli muuttunut ja häntä pidettiin “äsken syntyneenä pienenä lapsena” tai “yhden päivän lapsena” (Yebamot 22a; 48b; 97b). Me näemme Uuden testamentin käyttävän samanlaisia juutalaisia termejä niin kuin “syntyä uudesti”, “uusi luomus” ja “syntyä ylhäältä”. Tri Arnold Fruchtenbaumin mukaan juutalainen kirjallisuus käyttää termiä “syntyä uudesti” viittauksena vähintään kuudesta eri tapahtumasta. Huomaa jokainen näistä elämän muuttavasta kokemuksesta: (a) Kun pakana kääntyy juutalaisuuteen. (b) Kun joku kruunataan kuninkaaksi. (c) Kun juutalainen poika valitsee tulla Jumalan liittoon ja luetuksi uskovien joukkoon 13-vuoden ikäisenä. (d) Kun joku menee naimisiin. (e) Kun joku tulee rabbiksi. (f) Kun joku tulee rabbiinisen koulun johtajaksi.

    Juutalainen laki vaatii vähintään kolmea pätevistä johtajista valittua todistajaa olemaan läsnä tietyissä upotuskasteissa (Yebam 47b). Tavallisesti korkeimman neuvoston eli Sanhedrinin jäsen toimi käännynnäisten upotuskasteen todistajana, mutta tarpeen vaatiessa myös muut saattoivat tehdä sen. Salaista kastetta tai sellaista, jossa vain äiti toi lapsen kasteelle, ei tunnettu [tai tunnustettu].”

    Lapsen kastaminen Kristukseen seurakunnan läsnäollessa on vanhastaan Kirkon tapa liittää lapsi Jumalan valtakuntaan ja opettaa lapselle Kristusta.

    Ilman uskoa taas on mahdonta olla Jumalan lapsi vaikka ihminen olisi kastettu sata kertaa. Kaste voidaan antaa kaikille, mutta uskon antaa Jumala sille, joka ottaa Hänen Poikansa vastaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Kiitos Ismo täydentävästä solostuksesta kastekysymykseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Ismolle,

      Juutalaisuudessa harjoitettu kaikenlaisia laillisia ja laittomia yhdistelmiä lukuisista asioista ja niistä riittää jumalalliselta kuulostavia kertomuksia ja rabbien sorvauksia, jotka vieläkin ajavat alkuperäisten Kirjoitusten ohi, silloin kun ne poikkeavat niistä. Jos tarkoituksesi on selventää Jeesuksen eli Uuden Liiton kastetta, se onnistuu vain lukemalla ja uskomalla Jeesuksen sanat esimerkiksi Markuksen Evankeliumin mukaan: 16:16 “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen”. Monet Uuden Testamentin kohdat vahvistavat saman ja ensimmäinen Seurakunta syntyi näiden ohjeiden mukaan, Apt. 2;38, “Niin Pietari sanoi heille: “Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen …”

      Tämä ei ole mikään kristityksi tekotapa. On kysymys uskoontulleen ensimmäisestä askeleesta, etapista, Jeesustiellä.

      Tähän Jeesuksen keskeisimpään ohjeeseen ei liity mitään muuta kuin mitä ohjeessa on kirjoitettu. Tähän ei liity Talmudin (erilaisissa muodoissa) ohjeistus, jonka Jeesus luokitteli isien perinnäissäännöiksi ja kehotti pysyä niistä erillään. Sinun kantasi tueksi olisi riittänyt tämän päivän “talmudit”, tunnustuskirjat.

      Jukka jo kiitteli selostuksestasi ja siinä onkin varmaan kiitettävää jo Augustinuksen alottaman sekavuuden jatkeeksi.

      Edelleenkin; tämä ei ole rienausta, ei ihmisten, ei kirkkojen eikä etenkään Jumalan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jukka Kivimäki
    Jukka Kivimäki

    Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.