Maagisesta raamattukäsityksestä

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ja piispa Teemu Laajasalo olivat eilen törmäyskurssilla MTV:n uutisissa https://www.mtv.fi/sarja/uutisaamu-33001003008/rasanen-vs-laajasalo-kirkon-ja-homojen-vaikea-suhde-1307904.

Keskustelusta pomppaa aivan erityisesti esiin se, kuinka Raamattuun nojataan. Erityisesti Räsänen korostaa vakuuttavin äänenpainoin Raamatun auktoriteettia ja opetuksia, sitä, kuinka kirkko on näihin tukeutunut viimeiset 2000 vuotta. Räsänen liittää Raamatun homoseksuaalisuutta koskevista kohdista irtisanoutumisen suoraan kysymykseen pelastuksesta. Piispa Laajasalo muistuttaa Raamatuntutkimuksen tuloksista, Raamatun erilaisista tekstityyleistä ja kulttuurisidonnaisuuksista, mikä ei Räsästä kuitenkaan kummemmin vakuuta. Onpa hän kuullut nämä asiat ennenkin. Tietenkin.

Räsäsen painokkaasta esiintymisestä huolimatta pitää muistaa, että Raamatun lukeminen ja käyttäminen ei ole vaihtoehdottomuuden politiikkaa, joko-tai -meininkiä. Ollakseen kristitty kristityn ei yksinkertaisesti tarvitse suhtautua Raamattuun sanasta sanaan hyödyllisenä, totuudellisena ja ajankohtaisena teoksena. Tällaista lähestymistapaa Raamattuun voisi pitää vain lapsellisena ja järjettömänä, ellei se samalla olisi niin vahingollinen.

Se, ettei ymmärretä tai allekirjoiteta Raamatun syntyhistorian ja kulttuuri- ja aikasidonnaisuuden vaikutuksia kirjoituksissa esitettyihin opetuksiin ja näkemyksiin, kertoo maagisesta suhtautumisesta Raamattuun. Se on kritiikitöntä, siinä toistellaan vain sitä, kuinka Raamattu on ilmoitusta ja Jumalan sanaa. Sokea usko Raamattuun johdonmukaisena ja kyseenalaistamattona yliluonnollisena ilmoituksena nähdään toki osassa kristittyjä yhteisöjä ylpeyden aiheena ja hengellisen selkärangan osoituksena. Myönnettäköön, että tällaisessa raamattukäsityksessä on jotakin vaikuttavaa sen järkähtämättömyyden vuoksi. Mutta ei siinä juuri järkeä ole. Eikä sitä kovin hengellisenäkään voi pitää. Omalla tavallaan johdonmukaisena kyllä.

Maaginen suhde Raamattuun on lopulta helppojen totuuksien etsimistä. Voi kun olisikin olemassa kirja, jossa kaikki on 100% totta aina ja kaikkialla. Voisin vain lukea tätä kirjaa kohta kohdalta kaiken uskoen ja noudattaen, tehden näin matkaa kohti taivaan iloja. Valitettavasti tällaista kirjaa ei kuitenkaan ole. Edes Raamattu, kaikessa hienoudessaan, ei sellainen ole. Silti siinä on lukemattomia ajattomia viisauksia, monia puhuttelevia kertomuksia ja opetuksia. Raamatussa kerrotaan Jumalan ihmiseksi tulosta ja rakkaudesta luomiaan ihmisiä kohtaan, näin uskon vakaasti. Raamattu voi herättää meissä uskon, toivon ja rakkauden. Me joudumme kuitenkin lukemaan sitä vastuullisesti, myös kaiken oppimamme valossa. Jumala opettaa meille yhä edelleen uutta itsestään ja maailmasta, ja me voimme ymmärtää yhä paremmin.

Kun kohtaamme erilaisuutta, vaikkapa nyt homoseksuaalisuutta ollessamme heteroja, meidän ei tule piiloutua maagisen Raamatun taakse. Meidän on kohdattava omassa sisimmässämme vaikeus hyväksyä erilaisuutta, ottaa itse vastuu näistä tunteista, ja rukoilla Jumalalta apua tässä, ennen, kuin käymme lähimmäisen kimppuun maaginen Raamattu kainalossamme. Puhe Jumalan rakkaudesta ja anteeksiannosta on irvokasta, kärpäsen surinaa korvissa, jos toiselle ihmiselle on jo langetettu tuomio.

100 kommenttia

  • Mika Rantanen sanoo:

    1. Ei voi sana Herramme horjua, ei, / ei muuttua muuksi, ei liikkuakaan. / Kun maailman aatteet pois aika jo vei, / ei muutu se muuri vaan on sama juuri. / On aarteemme suuri ja kallio maan. 2. Se turmion valtoja kaatanut on, / ja tyhjiin on rauennut ihmisen työ. / Sen voima ja arvo on mittaamaton. / Se lamppuna loistaa ja esteitä poistaa. / Pian aurinko paistaa ja mennyt on yö. 3. On vaihtuvaa, haihtuvaa, muuttuvaa muu, / ei Raamattu koskaan, se kestävä on. / Näin meille on lausunut Herramme suu. / Ei piirronkaan verran, sen huomaamme kerran: / vain ilmoitus Herran on horjumaton. 4. Jos ystävätkin minut halveksien / nyt hylkäisivät vuoksi ristisi sen, / niin kuitenkaan kieltäisi Herraani en, / en lippua ristin, tuon pilkatun ristin. / Käyn jäljessä ristin, sen voitollisen. 5. Nyt riemuiten kiitämme Herraamme me, / kun aarteista suurimman meille hän soi. / Ei voita nyt valheet, me voitamme ne, / ei sää raju rankka, ei joukkokaan sankka, / on linnamme vankka, ei pettää se voi. Siionin Kannel 98

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Joonas Vapaavuori
    Joonas Vapaavuori

    Olen 35-vuotias Oulussa asustava pappi. Blogissani mietiskelen lähinnä kristilliseen uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä. Mikä nyt milloinkin askarruttaa.